Pelto auringossa

Aurinkoista kesää!

KPMG toivottaa hyvää kesää! Blogi jää kesätauolle, palaamme uusin kirjoituksin jälleen elokuussa. Nautinnollista lomailua ja auringonpilkahduksia kaikille lukijoillemme!

Kohti kestävää arvonluontia

Kohti kestävää arvonluontia

Miltä teknologiayrityksen tuloslaskelma näyttäisi, jos siinä huomioitaisiin asiakkaiden päästövähennysten yhteiskuntataloudellinen arvo? Millaista sosiaalista pääomaa lisäävää arvoa mobiiliratkaisuja tarjoava yritys luo asiakkailleen? Kuinka suuri yhteiskuntataloudellinen hyöty syntyy jätteiden käytöstä raaka-aineena? Miten sähkökäyttöisen joukkoliikenteen kannattavuus muuttuu, kun sen ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt huomioidaan rahassa?

Eräs keskeisimmistä käsitteistä yritysvastuussa tänä päivänä on arvo, tai tarkemmin arvonluonti. Arvonluonnin määritelmiä on monia, mutta yritysmaailmassa se on ensisijaisesti taloudellista arvon luontia osakkeenomistajille voiton, osinkojen ja pääoman kertymän muodossa. Kutsumme tätä liiketaloudelliseksi arvoksi, joka on globaalin talousjärjestelmän keskipisteessä. Yritysjohtajien tehtävänä on luoda liiketaloudellista arvoa. Sitä heiltä odottavat sekä sijoittajat että media, ja siihen perustuu myös heidän palkitsemisensa.

Liiketaloudellisen arvon lisäksi on olemassa toinen liitännäinen arvonluonti, jonka painoarvo kasvaa jatkuvasti yritysten agendoilla. Kyseessä on yhteiskuntataloudellinen arvonluonti.

Mitä on yhteiskuntataloudellinen arvo ja miten sitä luodaan?

Yritykset luovat arvoa yhteiskunnalle kolmella tavalla:

  • Taloudellisesti, muun muassa maksamalla veroja, luomalla työpaikkoja ja maksamalla palkkaa työntekijöille.
  • Sosiaalisesti, esimerkiksi tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka parantavat ihmisten elämää.
  • Ympäristö huomioon ottaen, esimerkiksi tuottamalla uusiutuvaa energiaa, hyötykäyttämällä jätettä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka kohentavat ympäristön tilaa.

Samalla yritykset kuitenkin saattavat pienentää yhteiskuntataloudellista arvoa harjoittaessaan liiketoimintaa, esimerkiksi jos ne sekaantuvat lahjontaan, maksavat alhaisia palkkoja tai kuormittavat ympäristöä.

Miksi sinun on tärkeää ymmärtää yhteiskuntataloudellista arvonluontia?

Regulaatio kannustaa yritystäsi luomaan yhteiskuntataloudellista arvoa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa päästökauppa, epäterveellisten hyödykkeiden verottaminen ja raportointivaatimusten lisääminen.

Myös sidosryhmät kuten työntekijät, asiakkaat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt odottavat, että yrityksesi luo arvoa yhteiskunnalle, eikä vain osakkeenomistajille.

Lisäksi on muistettava, että markkinat muuttuvat jatkuvasti. Uusilla teollisuudenaloilla, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle ratkaisemalla sosiaalisia ja ympäristöongelmia, on valtava liiketoimintapotentiaali. Älykkäät kaupunkiteknologiat, kiertotalouden konseptit ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat tästä muutamia esimerkkejä.

Miten mitata yrityksen luomaa – ja tuhoamaa – arvoa yhteiskunnalle?

Yhteiskuntataloudellisen arvon laskeminen ei ole uutta. Suomessa liikenteen väylähankkeiden taloudellisen arvioinnin yhteydessä päästöt ja melu on arvioitu jo 1990-luvulla. Muoti- ja urheiluvaatevalmistaja Puma julkaisi ympäristövaikutukset sisältävän tuloslaskelmansa jo neljä vuotta sitten.

On olemassa runsaasti dataa, jonka perusteella yhteiskunnallinen arvo on laskettavissa taloudellisin termein. Tarve yritysten toiminnan ja investointien yhteiskuntataloudellisen arvonluonnin arvioimiseksi on ilmeinen ja kiinnostus suuri. On kuitenkin hyväksyttävä, että data ja metodologiat eivät salli yhtä vahvoja arvioita, kuin puhtaat finanssilaskelmat. Tästä huolimatta metodologiat mahdollistavat luotettavan tavan tunnistaa, vertailla ja hallita keskeisimmät elementit yrityksen arvonluonnissa, ja antavat eväät vastata sidosryhmien odotuksiin. Euromääräisen hintalapun laskeminen arvonluonnille voi mullistaa yritysvastuun kentän.

Talousosaaminen ja yritysvastuu käsi kädessä

Harva johtajana toimiva rahoituksen ja yritystalouden ammattilainen on samalla yritysvastuun osaaja. Yritysvastuu ei ole ollut osa jokapäiväistä työtä, eikä yritysvastuun terminologia tai kieli ole tuttua. Ennen kuin tämä kuilu yritysvastuuosaajien ja taloussammattilaisten välillä saadaan poistettua, yritysvastuulla tulee olemaan haasteita saavuttaa asema, jonka se ansaitsee – jotta johtajat onnistuisivat työssään paremmin.

Jos yrityksesi luo arvoa sekä liiketaloudellisesti että yhteiskuntataloudellisesti, sillä on vankka jalansija myös tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee yrityksiä, joilla on kerrottavanaan menestystarinoita arvonluonnista.

KPMG on kehittänyt KPMG True Value-metodologian, jonka avulla esimerkiksi yritysten, investointien ja projektien sekä liiketaloudellista että yhteiskuntataloudellista arvonluontia voidaan mitata euroissa.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni “Kyvykäs sijoittaja osaa raportoida ja sijoittaja arvostaa” sekä ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Valmiina taisteluun Kettunen 700x250

Valmiina taisteluun – teollisuusyritykset valmistautuvat muutokseen

Teollisuusalan yritykset ovat murroksen partaalla, jonka keskiössä ovat teknologia ja uudet innovaatiot. Tämän seurauksena innovaatioiden vauhti kiihtyy, ja uudet läpimurrot mullistavat niin tuotekehityksen, valmistusprosessit, automaation kuin liiketoimintamallitkin. Tämä puolestaan lisää tarvetta entistä ketterämmille, läpinäkyvimmille ja kysyntävetoisemmille toimitusketjuille ja integroiduille liiketoiminnan suunnittelumalleille.

Innovaatioyhteistyö sidosryhmien kanssa tiivistyy

Innovaatiosyklit nopeutuvat entisestään. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien lisääminen auttaa varmasti yrityksiä pysymään mukana kehityksessä, mutta yritysten on selviytyäkseen kyettävä myös jatkuvasti kehittämään ja sopeuttamaan omia innovointi- ja tuotantomallejaan. Suomalaisyrityksilläkin on perinteisesti ollut haasteita kaupallistaa innovaatioitaan, mikä puolestaan uhkaa vahvaan osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme kansainvälisillä markkinoilla. Ne toimijat, jotka eivät onnistu uudistamaan toimintaansa ja ottamaan tilannetta haltuunsa, jäävät kehityksestä nopeasti jälkeen.

Teollisuusalan valmistajat ovat lähteneet entistä aktiivisemmin hakemaan yhteistyötä alihankkijoidensa, asiakkaidensa ja ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, jotta uusien tuotteiden pääsy markkinoille vauhdittuisi ja innovaatiokustannuksia saataisiin pienemmiksi. Moni yritys onkin ottamassa käyttöön liiketoimintamalleja, joissa innovaatiotoiminnan investoinneista haetaan lisäarvoa yhteistyössä alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa. Olemmeko innovaatioiden kaupallistamishaasteiden lisäksi kiinnittäneet riittävästi huomiota yhteistyömahdollisuuksiin eri tahojen kanssa?

Hankintaketjuihin on panostettava

Uusien tuotteiden kehitys, yhteistyöverkostoissa tapahtuva innovointi ja tuotteiden läpimenoaikojen nopeuttaminen edellyttävät uusia strategioita ja liiketoimintamalleja. Mikäli teollisuuden tavoitteena on kasvu uusien innovaatioiden kautta, sen täytyy panostaa hankintaketjujensa ketteryyteen ja integraatioon.

Kyllä, kustannusten alentaminen ja käyttöpääoman hallinta ovat edelleen yritysten avaintavoitteita. Mutta yhä suurempana haasteena on hankintaketjun joustamattomuus ja herkkyys kysynnän tai tuotevalikoiman muutoksille. Entä miten varmistaa alihankkijan luotettavuus, laatu sekä kapasiteetin riittävyys kysynnän kattamiseksi ja uusien tuotteiden lanseeraamiseksi?

Yritykset ovatkin tarttuneet näihin haasteisiin. Yli kolmannes teollisuusalan yrityksistä aikoo investoida uusiin hankintaketjun hallintaan liittyviin teknologioihin, jotka tarjoavat alhaisemmat kustannukset, paremmat suunnittelumahdollisuudet ja tehokkaammat valmiudet yritysten väliseen yhteistyöhön. Vastaavasti noin kolmannes aikoo investoida integroituihin liiketoiminnan suunnittelujärjestelmiin toimitusketjujen hallinnan parantamiseksi.

Ole askel kilpailijoitasi edellä

Teollista internetiä ja yhteistyöverkkoja hyödyntävien tuoteinnovaatioiden kiihtyessä voiton avaimet piilevät kyvyssä tunnistaa ja todella ymmärtää kilpailijoita nopeammin kaikki ne tarpeet, joihin ei vielä ole osattu vastata.

Jotta läpimurtoinnovaatioiden kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää, tulisi yritysten panostaa yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä entistä osallistavampiin innovaatiotoiminnan muotoihin ja yhteistyöhön teknologian hallitsevien kumppaneiden kanssa – teknologia- ja osaamisinvestointeja unohtamatta.

KPMG:n vuotuisesta Global Manufacturing Outlook -tutkimuksesta löytyy lisää mielenkiintoista luettavaa teollisuusyritysten nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Käy tutustumassa!

Partner Petri Kettusella  on 20 vuoden kokemus teollisuus- ja rahoitustoimialalla toimivien yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hän vastaa KPMG:llä teollisuustoimialasta. Lasten harrastukset ja kalastus pitävät mielen virkeänä myös töiden ulkopuolella.

voiko-verottajan-kanssa-tehdä-yhteistyötä-700x250

Voiko verottajan kanssa tehdä yhteistyötä?

Konserniverokeskus on asiakastilaisuuksissaan ryhtynyt korostamaan yhteistyötä asiakasyritysten kanssa. Keinoiksi esitetään ainakin siirtohinnoittelun osalta muun muassa ennakoivaa ohjausta ja neuvontaa, joihin aiotaan panostaa. Toisaalta siirtohinnoittelua koskevissa veroriidoissa Konserniverokeskuksen toimintatapa ei näytä muuttuneen, vaan verovelvollisen näkökulmasta vaikuttaa edelleen siltä, että hallinto-oikeus on ensimmäinen taho, joka tutkii riidanalaista asiaa objektiivisesti. Onko viesti Konserniverokeskuksen yhteistyöhalusta yritysten näkökulmasta uskottava?

Tuoreet kokemukset osoittavat, että ainakin yksi toimiva yhteistyön muoto on kehittymässä: ennakkohinnoittelusopimus eli niin kutsuttu Advance Pricing Agreement, ”APA” . Ennakkohinnoittelusopimuksessa on kysymys siitä, että verovelvollinen pyytää kahta tai useampaa toimivaltaista veroviranomaista neuvottelemaan markkinaehtoisen siirtohinnan suuruudesta yrityksen suunnittelemassa konsernin sisäisessä liiketapahtumassa. Yleensä yritys on jo itse hahmotellut markkinaehtoista hinnoittelumallia, jonka se hakemuksessaan esittelee neuvotteluissa mukana olevien maiden veroviranomaiselle.

Ennakkohinnoittelusopimus vähentää epävarmuutta

Yrityksen kannalta ennakkohinnoittelusopimuksen etu on se, että siirtohinnoitteluongelmaan saadaan sitova ratkaisu useaksi vuodeksi, ja työläät veroriidat ja niihin liittyvä epävarmuus vältetään. Tavanomaisen ennakkoratkaisun eräs ongelma on ollut se, että Suomessa veroviranomaisella on pyrkimys varmistaa mahdollisimman suuri verotettava tulo Suomeen. Tällöin yritykselle on saattanut muodostua siirtohinnoitteluriski toiseen maahan. Ennakkohinnoittelusopimuksesta neuvottelee kaksi ammattitaitoista viranomaista, joten prosessi ei suosi erityisesti kumpaakaan, vaan luultavasti johtaa markkinaehtoiseen lopputulokseen.

Suomessa ei vielä ole ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa lainsäädäntöä toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, mutta Suomen solmimat verosopimukset antavat mahdollisuuden sopimusten neuvottelemiseen. Konserniverokeskus on ryhtynyt ennakkoluulottomasti työhön. Useita neuvotteluprosesseja on aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin on saatu. Neuvotteluprosessiin kuluva aika on tuntuvasti lyhempi kuin monivaiheisen veroriidan vaatima aika.

Win-win-tilanteet motivoivat yhteistyöhön

Luultavasti yritysten ohella myös Konserniverokeskus on havainnut, että asioiden sopiminen etukäteen säästää aikaa ja resursseja. Yhteistyölle yritysten ja Konserniverokeskuksen välillä lienee parhaat edellytykset silloin, kun molemmat osapuolet voivat odottaa hyötyvänsä siitä enemmän kuin vastakkainasettelusta. Yritysten näkökulmasta keskeistä on, että yhteistyöllä saadaan sitovasti varmuus veroratkaisujen hyväksyttävyydestä, ja että yhteistyön edellyttämä työmäärä on kohtuullinen verrattuna määräajoin toistuviin työläisiin verotarkastuksiin ja niitä seuraaviin riitoihin. Voidaan olettaa, että Konserniverokeskuksen kannalta yhteistyö on hyödyllistä silloin, kun sillä voidaan turvata Suomen veropohja luotettavammin ja kustannustehokkaammin kuin veroriidoilla. Todellisen yhteistyön kehittäminen edellyttääkin tällaisten ”win-win” -tilanteiden löytämistä. Ennakkohinnoittelusopimuksissa on päästy hyvään alkuun.

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Verottajan verojalanjälki näkyviin!” ja ”Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?”.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Perspecsys-photos-flickr-2-700x250

Pohjoismaiset yritykset vuotavat tietoa kuin seula

Suomea pidetään tietoturvallisena maana ja usein  kuulee eri tahojen toteavan, miten Suomessa on maailman puhtaimmat verkot. Tällä lausunnolla viitataan yleensä siihen, että suomalaisilta työasemilta ja kotitietokoneilta löytyy vähiten tunnettuja haittaohjelmia. Tämä on varmasti totta, mutta antaa virheellisen turvallisuuden tunteen. Suurin haaste on se, että iso osa ongelmista ei ole tunnettuja, eivätkä ne siten näy tilastoissa eivätkä organisaatioiden perinteisten suojausjärjestelmien hälytyksissä.

Totuus on, että suomalaiset ja muut pohjoismaiset yritykset vuotavat tietoja kuin seula. Tilanne on samankaltainen muuallakin, mutta tutkittua tietoa meillä on tällä hetkellä Suomen, Ruotsin ja Tanskan osalta.

Hyvin monessa suuressa organisaatiossa on meneillään sellaisia asioita, jotka eivät jää perinteisten tietoturvakontrollien haaviin ja jotka eivät ole organisaatioiden edun mukaisia. Käytännössä yritysten sisäisistä järjestelmistä lähtee selittämättömiä salattuja yhteyksiä eripuolille maailmaa. Useissa tapauksissa näiden yhteyksien kautta liikkuu merkittävä määrä tietoa. Tiedon sisältöä ja luonnetta voi vain arvailla, mutta se voi olla esimerkiksi yrityssalaisuuksia, henkilötietoja tai muuta vastaavaa suojattavaa tietoa.

Miten välttää tietovuodot?

  1. Tunnista tosiasiat. Puhtaat verkot ovat myytti, jonka suomaan turvallisuuden tunteeseen ei ole varaa tuudittautua.
  2. Pyri suojautumaan. Rakenna suojaukset niin hyvin kuin mahdollista ja testaa suojaustoimenpiteiden toimivuus.
  3. Varaudu pahimpaan. Suojaukset eivät ole aukottomia vaan ne on aina mahdollista ohittaa.
  4. Havaitse ja reagoi. Organisaation tulee pystyä tunnistamaan järjestelmissä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat, sillä muutoin niihin ei voida reagoida.
  5. Mahdollista tutkinta. Tyypillisesti havaittujen tietomurtojen tutkinta on mahdotonta, koska organisaatioilla ei ole riittäviä loki- ja muita tietoja tai niihin ei voida luottaa.

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Palvelunestohyökkäykset – Uhat siirtyvät verkosta arkeen” ja ”Kyberturvallisuus – selviäisikö siitä vakuuttamalla?”.

Mika LaaksonenKPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.

Kuva: Perspecsys Photos / Flickr (Picture has been cropped)

mpotify-Flickr-700x250

Älä tyri yhteydenpidossa venäläiseen tytäryhtiöösi!

Pohjoismaisessa liiketoimintaympäristössä on totuttu, että raportointiin ja liiketoiminnan ohjaukseen liittyvää keskustelua käydään läpi organisaatiotasojen, ristiin rastiin eri tulosyksiköiden välillä. Yhteydenpito ja viestinnän vilkkaus rajoittuvat kuitenkin vain lähimpiin, kotimaisiin tai pohjoismaisiin konsernin osiin. Toiminnanohjauksen ja riskienhallinnan näkökulmasta on ajankohtaista vetää mukaan keskusteluun myös Venäjän tytäryhtiöiden edustajat.

Aiheesta kysyttäessä usein käy ilmi, että kukaan suomalaisesta emoyhtiöstä ei ole käynyt pitkään aikaan venäläisessä tytäryhtiössä. Konserniohjaus rajoittuu käytännössä viestintään paikallisen englantia puhuvan pääjohtajan kanssa. Suomessa valvonnan katsotaan koostuvan kuukausittain Venäjältä vastaanotetusta konserniraportista, jonka sisältöä ei tarkasteta. Syyksi valvonnan ja yhteydenpidon puutteeseen kerrotaan olevan pääjohtajan ”luotettavuus”.

Joskus käy niinkin, että ”luotettava” pääjohtaja irtisanotaan väärinkäytösten vuoksi ja tilalle valitaan uusi ”luottohenkilö”. Hämmästyttävää on, että tapahtuneesta huolimatta valvontaa ei paranneta ja yhteydenpitoa eri organisaatiotasojen välillä ei tiivistetä. Virheistä ei opita.

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet suuressa roolissa

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat liiketoiminnassa vielä merkittävämpiä kuin tällä puolen rajaa. Sopimuksia ei mielellään tehdä tuntemattomien kanssa. Tämän tiedostaen on järjetöntä pitää yhteyttä päivittäin vain pohjoismaisiin kollegoihin ja jättää venäläisen tytäryhtiön ohjaus tuuliajolle.

Jos yhteydenpito rajoittuu vain yhteen tai muutamaan tytäryhtiön englantia osaavaan edustajaan, jää kokonaiskuva toiminnan tilasta ohueksi tai pahimmillaan kokonaan vääräksi. Paras tietotaito liiketoiminnan kaikista osa-alueista harvoin mahtuu yhden pään sisään.

Muuttunut markkinatilanne vaatii säännöllistä viestintää ja valvontaa

Nopeasti muuttuneilla Venäjän markkinoilla yhtiöt ovat joutuneet sopeutumaan uusiin realiteetteihin ja luomaan strategiaansa uusiksi. On syytä varmistaa, että käytössä on paras tytäryhtiöstä saatava tieto, eikä ainoastaan yhden henkilön näkemys. Ajantasainen seuranta ja ajatustenvaihto syövät pohjaa perättömiltä uskomuksilta ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Heikentynyt markkinatilanne lisää valvonnan tarvetta. Liiketoiminnan laajentumiseen tai kovaan tuloskehitykseen perustuvat tulospalkkiot pienenevät ja kontrolli hupenee. Mutkikkaassa markkinatilanteessa on huolehdittava, että kaikkien konsernin toimijoiden tavoitteet pysyvät yhteisinä.

Valvonta on tärkeä osa venäläisen tytäryhtiön ohjausta. Kieli- tai kulttuurimuuri ei saa olla este liiketoiminnanohjaukselle. Päinvastoin, vaikeiden kysymysten äärellä läsnäoloon on syytä panostaa ja viestintään tulee käyttää koko kaistanleveyttä. Nyt viimeistään on aiheellista avata rajanylittävä keskusteluyhteys koko avainhenkilöstön välille.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Kerro Venäjä-riskeistä tilinpäätöksessä – Suojaat oman selustasi!” ja ”Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Kuva: mpotify  / Flickr (picture has been cropped)

Pelastaako-liikunta-700x250

Pelastaako liikunta ja urheilu Suomen kilpailukyvyn?

Urheilu on iso bisnes monella mittarilla, myös tuottavuuden eri sektoreilla. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi toimiala tuottaa tapahtumia, viihdettä, elämyksiä, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, osaamista ja menestystä. Viime vaaleissa liikunta nousi ehdokkaiden suosikkiaiheeksi, eikä ihme: kuka voisi vastustaa puhetta liikunnasta ja sen merkityksistä? Valitettavasti keskustelu jäi ”liikunta tuottaa hyvinvointia-tasolle”.  Puolueiden hallitusohjelmissa liikunta ja sen merkitykset mainitaan jälleen kerran terveydellisten vaikutusten osalta. Miten liikunta ja urheilu siirretään yhteiskunnan päätöksenteon raskaaseen sarjaan, jossa sen merkitykset osataan nähdä, arvioida ja hyödyntää koko laajuudessaan?

Tulevaisuutta koskevien päätösten pitää perustua tietoon. Tietoa liikkumisesta ja liikkumattomuudesta suhteessa terveyteen ja hyvinvointiin on tarjolla runsaasti. Lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa myös liikunnan taloudellisista vaikutuksista.

Viime viikolla Suomen Jääkiekkoliitto julkisti KPMG:n toteuttaman arvioinnin jääkiekon taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Jo avainluvut herättävät: Jääkiekko työllistää lähes 5 000 henkilöä henkilötyövuosina ja sen vaikutukset bkt:en vuonna 2013 olivat 340 miljoonaa euroa. Jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan tulovirta oli yli 750 miljoonaa euroa. Tässä kokonaisuudessa ei ole huomioitu vapaaehtoistyön vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä myös talouden näkökulmasta. KPMG on toteuttanut vastaavan selvityksen muun muassa golfin vaikutuksista Skotlannissa, ja Espanjassa on parhaillaan käynnissä selvitys jalkapallon osalta.

Liikunta-alalla paljon käyttämätöntä taloudellista potentiaalia

Liikunta-alalla on Työ- ja Elinkeinoministeriön raportin (Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM raportteja 20/2014) mukaan enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla, ja koko liikuntaliiketoiminnan arvo on vuosittain noin 5,5 miljardia. Nyt olisi korkea aika laajentaa näkökulmaa liikunnasta ja urheilusta puhuttaessa! Rakennettaessa puitteita liikunnalle ja urheilulle, usein puhutaan vain kustannuksista. Samalla tulisi kuitenkin arvioida myös suorat ja välilliset talousvaikutukset harjoitusvuorojen ja tapahtumien lisäksi, esimerkiksi työllisyyden ja liikuntamatkailun näkökulmasta. Tai selvittää, mitkä ovat liikuntapaikkainvestointien vaikutukset ihmisten liikuntakäyttäytymiseen, kuten teimme Helsingin kaupungille. Urheilutapahtumien sisältöjä ja palveluita pitää pystyä kehittämään asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti viestintä-, viihde- ja lifestylepalveluita hyödyntämällä. Tämä synnyttää uutta kysyntää, kehittää palveluita ja lisää katsojamääriä.

Nyt on kasvun ja menestymisen aika

Olisiko aika katsoa liikunnan ja urheilun toimialaa uusin silmin? Olisiko aika tunnistaa ja mahdollistaa kasvu ja menestyminen satsaamalla osaamisen kehittämiseen, hyödyntämällä alan toimijoiden verkostoja ja vaikuttamalla päättäjiin? Olisiko aika laajentaa liikuntakeskustelua eri toimialoja poikkileikkaavaksi? Mielestäni kyllä, juuri nyt on aika. Urheilu on kasvava toimiala, joka synnyttää Suomelle fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi taloudellista tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuoden alusta lähtien. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.