Pk-yritykset_700x250

PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa

Marraskuun alussa uutisoitiin, että kaksi kolmasosaa noin 311 000 yhteisöverovelvollisesta ei maksanut yhteisöveroa lainkaan. Uutisessa kerrottiin, että veropohjan kapeutta kuvaa se, että 1,6 prosenttia yhteisöverovelvollisista maksoi 80 prosenttia veron kokonaistuotosta. 

Tilastojen antamille luvuille on olemassa monta selittävää tekijää (ml. vahvistettujen tappioiden kertymä ja tilastoja vääristävät pöytälaatikkoyritykset). Tilasto on kuitenkin osoitus myös siitä, että PK-yrityksissä on merkittävä volyymiin perustuva potentiaali yhteisöverokertymän kasvattamisessa. Kasvua ei kuitenkaan synny veroprosenttia korottamalla, vaan luomalla edellytyksiä yrityksen tuloksen kasvulle.

+1 uusi säännös = -1 vanha säännös

Eräs merkittävä tekijä PK-yritysten toiminnan edesauttamiseen on toimintaa helpottavat lakimuutokset ja -uudistukset. Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu seinäjokelainen Jyrki Mäkynen on esittänyt toimintamallia, jossa edellytetään aina yhden säädöksen poistumista, kun tulee uusi säädös. Ehdotusta on helppo kannattaa. Fokus tulee olla tekemisessä, ei sitä ympäröivässä byrokratiassa.

Jatkuvat muutokset verotuksessa ja säännöksissä luovat epävarmuutta

Yhteisö- ja osinkoverotussäädökset ovat jatkuvasti keskeisiä teemoja. Yhteisöverotusta on saatu laskettua jo kilpailukykyisempään suuntaan, mutta varsinkin osinkoverotuksessa liian usein tehtävät muutokset ovat luoneet epävarmuutta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjiltä heikkenee mahdollisuus pitkäjänteiseen suunnitteluun. Se taas heijastuu vääjäämättä oireiluna yritysten vakavaraisuuteen ja operatiiviseen toimintaan, lopulta myös verotettavaan tulokseen.

Verotusta ja sen kannustinvaikutuksia mietittäessä tulee myös muistaa, että PK-yrityksistä puhuttaessa yhteisöverotusta ja osinkoverosta koskevien muutosten tulee kulkea käsi kädessä. Tästä asiasta muistutti myös pääministeri Alexander Stubbin yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajaksi nimetty Eero Lehti.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien säädösten tuki yritystoiminnalle on keskeisessä asemassa. Eräänä uusimpana operatiiviseen toimintaan liittyvänä muutosehdotuksena on oikeusministeriössä valmisteilla oleva ehdotus yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä.

Selkeyttäkin vaaditaan. Esimerkiksi välillisen verotuksen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkitseminen on muuttunut niin haastavaksi, että sen hallitseminen ei ole enää monelle yrittäjälle mahdollista, mistä seurauksena ovat muun muassa kassavirran hallintaan liittyvät kielteiset vaikutukset.

PK-yritykset merkittävä työllistäjä

PK-yritysten merkitys sekä työllistäjänä että veromaksajana on Suomelle elintärkeä. Suomen Yrittäjien sivuille koottujen tietojen mukaan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy PK-yrityksissä. Myös PK-yritysten työllistävä vaikutus on olennainen. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista valtaosa on syntynyt PK-yrityksiin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Toimintaympäristöä on kehitettävä jatkuvasti siten, että verotettavaa tulosta tekevää yritystoimintaa on mielekästä ja innostavaa kehittää pitkäjänteisesti Suomessa eteenpäin. Hyviä ja innovatiivisia toimenpide-ehdotuksia kuulee kun haluaa kuunnella; aina junan ravintolavaunukeskusteluista Slush -tapahtuman innostaviin puheenvuoroihin. Ajatuksista toteutukseen.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.

A still growing, but more complex China 700x250

A still growing, but more complex China

China has been a must-be investment location for many Finnish companies due to its massive growth and low cost opportunities in past three decades. However, the growth rate is reaching a more sustainable level (7,3% in Q3 2014), owing to government´s intention to redefine the growth model and economic structures. The rapid change in business environment, market volatility as well as recent government antitrust investigation involving few foreign companies have also brought certain concerns to foreign companies. Is China losing its attractiveness? 

During the past few years I have assisted many Finnish companies with a variety of issues in China. Some of these complexities are commonly seen in organizations regardless of size, industries or regions they are in. There can be peculiarities as a result of certain arrangements which have been taken in use during the business establishment. These arrangements often stay functional for several years, but its adverse effect could emerge when new rules and regulations were introduced or long-built government relationship was interrupted by new appointments.

On one hand, companies are struggling to build sustainable growth strategy in China given the changing business environment. On the other hand, there are concerns about fading advantages and beneficial treatments that foreign enterprises have long been enjoying. Competition, for both international and domestic players is fiercer; Chinese companies are catching up in terms of technologies, know-hows and managerial skills. Besides, they know the market and are able to manage costs more effectively. Added to these, there are a tougher enforcement and a higher emphasis on compliance in an already complex regulatory environment.

How to survive in China?

Many Finnish companies still see China from a helicopter view and try to find a landing point, while there is a considerable number of companies already on the ground trying to expand the business and survive. The reality is usually different when investors go beyond “how to exchange a business-card” as the first lesson of doing business in China.

Running business in China is not only about replicating a successful formula, but rather localizing, adapting and being flexible and creative. Sometimes companies also face dilemma of finding the right balance between compliance level and “common practice”. There are situations when local authorities would accept “non-mandatory and voluntary basis” for compliance requirements. Later it may become huge contingent liabilities. Although managing business in China may require certain pragmatism, it is equally important to understand what government´s agenda is as well as what the actual implementation on the ground level means.

Everything changes, nothing stands still

No doubt, these aspects and keeping pace with changing rules and regulations are challenging many organizations. It is true that some Finnish companies are savvy on managing business in China and mitigating risks, but many still navigate in grey areas and are unaware of potential risks. In recent months, I have discussed with few Finnish companies with operations in China regarding the new Company Law which took effect in March 2014. Only few of them knew about the change. The truth is in China, as stated by Heraclitus, the Greek philosopher – everything changes and nothing stands still.

One thing is sure. You cannot neglect China when you are looking for global business opportunities and investing for the longer term growth.

Please, read also my previous blogs ”China enters a new era of growth” and ”The promising future is NOW in Brasil”.

Kelly_Luostarinen_100x100Kelly Luostarinen is a Director in T&R Strategy Group and Head of China Practice and Brazil Desk in KPMG Finland. She was born in China, raised up in Brazil and has been working in Finland for the past 13 years.

On her own time, Kelly enjoys reading, watching movies and spending time with her three Chartreux cats.

Reagoi_ajoissa_epavarmuuteen_700x250

Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!

Vaikka osapuolet Ukrainassa pääsisivätkin sovintoon, Venäjän talouden tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja rahahanat kireällä. Markkinamielialaa painavat poliittinen ja yleinen epävarmuus. Venäjän tilanteen kohentumiseen voi optimistikin uskoa vain pitkällä tähtäimellä.

Huonoista uutisista huolimatta merkittävä osa suomalaisyrityksistä onnistuu edelleen tekemään itänaapurin suurissa kaupungeissa menestyksekästä liiketoimintaa. Suomalaisten investointitahti Venäjälle ei näytä hidastuvan, ja osalle läntisten kilpailijoiden väheneminen avaa jopa uusia ovia. Venäjän markkinoille palaaminen on kallista, joskus jopa mahdotonta. Sen takia liikkeelle ei kannata lähteä harkitsemattomasti.

Ennakointi on edullista ja parantaa mahdollisuuksiasi reagoida nopeasti muutokseen.

1. Selvitä sopimuskantasi ja tunne yhteistyökumppanisi

Sopimusten valuuttajakauman lisäksi on riskienhallintamielessä aiheellista ymmärtää, ovatko omat sidosryhmät paikallisia vai ulkomaisia toimijoita, ja miten se vaikuttaa heidän menestykseensä ja maksuvalmiuteensa. Toimivatko sopimuksesi kriisitilanteissa? Venäjä ei tunnusta laillisiksi ulkomaiden sille asettamia sanktiota. Pakotteiden noudattaminen voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. Riskiä voi ainakin yrittää pienentää soveltamalla sopimuksessa toisen maan lainsäädäntöä ja sopimalla kansainvälisestä välimiesmenettelystä Venäjän ulkopuolella.

Voidaanko pelikentän muuttuessa kriittisiä tuotteita ja palveluita saada uusista lähteistä vai ollemmeko yksittäisten toimijoiden varassa? Huolehdi, että paikallinen henkilökunta seuraa jatkuvasti tilannetta ja informoi emoyhtiötä vaadittavista muutoksista. Muutokset liiketoimintaan tehdään yhteistyössä, eikä tytäryhtiön pidä tehdä itsenäisesti päätöksiä olennaisissa kysymyksissä.

2. Järjestä rahoitus järkevästi

Ruplan arvon nopea muutos vaatii uudelleen harkintaa rahoituskuvioihin. Tytäryhtiön kyky maksaa valuuttamääräisiä lainoja emolta heikkenee, ja heikentynyt taloudellinen tilanne voi johtaa alikapitalisoinnin takia vähennyskelvottomiin korkokuluihin. On mielekästä pohtia, missä muodossa tytäryhtiöitään rahoittaa. Oman pääoman riittävyys mitataan ruplissa.

3. Varmista valvonta

Heikentyneet tulevaisuudennäkymät lisäävät väärinkäytösriskiä, kun kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät menettävät voimaansa. Selvitä myös, onko yhtiöjärjestyksesi ajan tasalla ja rajaako se riittävästi pääjohtajan valtaa. Harkitse, onko tarvetta ”kahden allekirjoituksen” hallintomenettelylle. Valvonta on Venäjällä kiinteästi sidoksissa johtamiseen.

4. Älä oikaise säännöissä

Lainsäätäjät ovat tehneet ja tekevät kynät sauhuten muutoksia osakeyhtiölakiin, verolainsäädäntöön ja siviililakikokoelmaan. Samanaikaisesti viranomaisvalvonta on viime aikoina Venäjällä kiristynyt, eikä se koske vain verottajaa. Toimi kaikissa tilanteissa säännösten ja lakien vaatimalla tavalla – näin vältyt pitkässä juoksussa suuremmilta ongelmilta.

5. Päivitä riskienhallintaprosessisi

Kartoita sekä ulkoiset että omaan toimintaan liittyvät riskit, jotka voivat johtaa vetäytymiseen markkinoilta. Laadi konkreettinen eriyttämissuunnitelma, vaikket tekisikään lähtöä.

Ole Venäjän markkinoiden suhteen realisti, hyvässä ja pahassa. Harkitse, millä painoarvolla haluat sisällyttää liiketoimintaasi Venäjän uhkia ja mahdollisuuksia. Ei auta itku itäisilläkään markkinoilla. Jos haluaa pärjätä, on oltava aktiivinen ja kyettävä muuttamaan toimintaansa ympäristön muuttuessa.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Virtaset_700x250

Virtaset – Suomen talouden veturi ja selkäranka

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin herra Virtanen piehtaroi kateudessa. Verotilaston kärki on vuoden aikana netonnut tuhansia kertoja Virtasta enemmän, eli tilastollisesti enemmän, mitä Virtasen suku ja ystävät yhteensä ansaitsevat koko elämänsä aikana. Veroprosentti on verotilaston kärjessä matala, suunnilleen Virtasen ansiotuloveroprosentin verran. Tästä kuuluu kiitos pääomatulojen maltillisemmalle verotukselle. Verotilastot puhuttavat, mutta niiden viihdearvoa ei voi kieltää. Ne kuuluvat osana suomalaiseen almanakkaan.

Supercellin omistajien maksamat parinsadan miljoonan euron verot ovat Suomen oloissa hyvin poikkeukselliset. Myös Virtanen kiittää nöyrästi tästä panoksesta yhteisiin talkoisiin. Jokaisella asialla ja ilmiöllä on ääripäänsä, kuten gaussin käyrä on meille opettanut. Kansainvälisessä vertailussa Suomen käyrä on lattea, tuloerot ovat keskimäärin selvästi alemmat kuin useimmissa muissa maissa.

Valtion verokertymästä reilusti yli puolet (noin 25 miljardia euroa) kertyy palkansaajien ansiotuloveroista. Arvonlisävero ja valmisteverot ovat seuraavaksi suurimpia valtion tuloeriä. Valtio kerryttää kassaa huomattavasti vähemmän yritysten yhteisöverosta, henkilöiden pääomatuloveroista puhumattakaan.

Virtanen onkin Suomen talouden ehdoton selkäranka. Käytännössä Virtasten perhe kerryttää suurimman osan valtion tuloverobudjetista ja kulutushyödykkeiden arvolisäverokertymästä. Siinä sivussa he kartuttavat kollektiivisen eläkekertymän ja ovat jokaisen suomalaisen pankin kultakimpaleita.

Virtaset ovat Suomen talouden jalkaväen sotilaita, taistelijoita, jotka kamppailevat isänmaan puolesta myös vaikeina aikoina. He eivät jätä Suomen verokarhua pulaan muuttamalla ulkomaille, tai vaikkapa sijoittamalla ulkomaisiin arvokiinteistöihin. He ovat valmiita myös tinkimään omasta palkkakehityksestään, jotta Suomen talous saataisiin nostettua taantumasta. Tämä on saavutus, johon yhä aleneva ja kansainvälisestikin keskiarvotasolla oleva yritysverotus ei kertymineen pysty. Toki samaan hengenvetoon on syytä muistaa, että nimenomaan suomalaiset yritykset mahdollistavat tämän kaiken.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.

Tarkoitus_pyhittää_keinot_700x250

Tarkoitus pyhittää keinot veroriidoissa

Monet suomalaiset suuryritykset ovat havainneet joutuneensa riitoihin verottajan kanssa. Summat, joista kiistellään voivat olla huimia. Verottaja julkistaa verotarkastuksissa yrityksille maksuunpanemiaan jälkiveroja kuten konsanaan pörssiyhtiöt tuloksiaan. Tuloksentekopakko näyttää koskevan niin verottajaa kuin pörssiyhtiöitäkin.

Riidoissa on kysymys useimmiten siirtohinnoittelusta. Verottajalla on tässä hyvä päämäärä. Pyrkiihän se estämään kansainvälisiä konserneja siirtämästä väärillä siirtohinnoilla verotuloja pois Suomesta.

Verottajakin innovoi

Ovatko yritysten veroneuvonantajat olleet huonoja, kun riitoihin on jouduttu? Vai ovatko yritykset ahneuttaan vältelleet veroja? Enpä usko. Elämme uudenlaista aikaa, jossa verottajakin innovoi. Verolaissamme on aikojen alusta ollut veronkiertosäännös, joka taipuu nyt verottajan käsissä asioihin, joihin sitä ei aiemmin ole keksitty kokeilla. Ja kansainvälisen järjestön OECD:n ohjeista ja raporteista on löytynyt paljon uutta ja käyttökelpoista tietoa, jota verottaja ei malta olla soveltamatta käytännössä, ja jota ei suoraan Suomen omasta verolaista löydy.

Toteutuuko verotuksessa reilu meininki?

Tapahtuuko tämä kaikki reilulla tavalla vai pyhittääkö tarkoitus keinot? Verotuksen tulisi perustua tiukasti lakiin. Nottinghamin sheriffiä emme kaipaa veron kantoon.

Veroasiantuntijat ovat muistuttaneet verottajaa laissa pysymisen merkityksestä. Verottaja on pitänyt tätä veroasiantuntijoiden napinana. Napina tuotti kuitenkin tulosta viime kesänä, jolloin Korkein hallinto-oikeus antoi periaatteellisesti merkittävän ja huomiota saaneen ennakkoratkaisun KPMG:n ajamassa veroriidassa. Asiassa oli kysymys yrityksen vieraan pääoman ”uudelleen luonnehdinnasta” omaksi pääomaksi, jolloin verottaja eväsi maksetun koron vähennyskelpoisuuden. Korkein hallinto-oikeus ei uudelleenluonnehdintaa hyväksynyt, kun Suomen laki ei sitä sallinut. Verottaja ei saanut katsoa kissaa koiraksi periäkseen koiraveron. Verottaja oli perustanut veropäätöksensä kansainvälisen järjestön OECD:n siirtohinnoitteluohjeen kohtaan, jota ei ollut Arkadianmäellä hyväksytetty.

Onko reilua, että verottaja voi väittää kissaa koiraksi, jos pelisäännöt eivät ole laissa selvät? Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistussa tapauksessa verottajan meininki todettiin epäreiluksi. Uskon, että muitakin veroriitoja tullaan jatkossa ratkaisemaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jo nyt voidaan kysyä, olisiko ollut tehokkaampaa suunnata resurssit riitelyn sijasta selkeiden verolakien valmisteluun?

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.

koekaniini

Suomen ei kannata olla koekaniini veroraportoinnin kasvattamisessa

Verotulot riittävät yhä huonommin äänestäjille luvattujen julkisten palvelujen tuottamiseen. Valtiovarainministeriöt joutuvat keksimään uusien verotuskohteiden ohella myös tukittavia porsaanreikiä. Tällaisia on löytynyt muun muassa Irlannista, jota monet, pääasiassa yhdysvaltalaiset suuryritykset käyttävät verosuunnittelussa siirtäessään tuloja edelleen veroparatiiseihin. Tämä on herättänyt kansalaisjärjestöt ja vähitellen myös OECD:n pohtimaan aloitteita veropohjan rapautumisen estämiseksi.

Eräs OECD:n aloitteista on vaatimus maakohtaisesta verotietojen raportoinnista. Aloitteen mukaan yritysten tulisi siirtohinnoitteludokumentoinnin osana eritellä myös muun muassa maakohtainen liikevaihto konsernin sisäiseen ja ulkoiseen jaoteltuna, voitto, maksetut ja suoriteperusteisesti kertyneet verot, sijoitettu pääoma, voitto ja työntekijöiden lukumäärä. Lisäksi aloitteessa esitetään raportoitavaksi eri maissa sijaitsevat tytäryhtiöt, sivuliikkeet ja muut yksiköt, ja selvittämään kunkin osalta näiden pääasialliset liiketoiminnot. Kuulostaa työläältä ja monimutkaiselta – ja sitä se myös on. Aloitetta kuitenkin perustellaan sillä, että näin veroviranomaiset saavat paremmat taustatiedot siirtohinnoittelua koskeviin verotarkastuksiin.

OECD ei ole ainoa maakohtaisia verotietoja vaativa taho. Suomessa valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden edellytetään raportoivan maakohtaiset veronsa julkisesti. Vaatimusta perustellaan avoimuudella.

Mitkä ovat raportoinnin kustannukset? Entä hyödyt?

Aloitteissa ei juurikaan ole pohdittu lisääntyvän raportoinnin kustannuksia tai hyötyjä. Kuten aina, lisääntyneen raportoinnin kustannukset jäävät yritysten maksettavaksi, joten aloitteentekijöiden ei tarvitse niistä välittää. Yritysten taloushallinto-osastot tarvitsevat lisää työvoimaa tai ulkopuolista apua tietojärjestelmien säätämiseen, joten lisääntyvä raportointi saattaa väliaikaisesti parantaa työllisyyttä. Toisaalta tästä aiheutuvat kustannukset ovat yrityksille verotuksessa vähennyskelpoisia (ellei tätä keksitä kieltää), joten ainakin tältä osin valtioiden verotulot jopa pienenevät.

Kannattaako Suomen olla veronkierron estämisen eturintamassa?

Suomessa aloitteita on perusteltu yleisellä pyrkimyksellä olla veronkierron estämisen eturintamassa. Suomen verottajalla on kuitenkin toistaiseksi ollut laajat valtuudet saada yrityksiltä kaikki haluamansa tiedot, mukaan lukien OECD:n aloitteen piiriin kuuluvat tiedot ulkomaisten konserniyksiköiden osalta. Toisaalta Suomen kattavan väliyhteisölainsäädännön ansiosta suomalaisilla yrityksillä ei ole edes intressiä siirtää tulojaan veroparatiiseihin. Näin ollen kukaan ei ole esittänyt, miten maakohtainen verotietojen raportointi konkreettisesti parantaa Suomen veroviranomaisten jo ennestään laajoja mahdollisuuksia torjua veronkiertoa. Ainakaan tiedonpuute ei ole estänyt veroviranomaista esittämästä siirtohinnoitteluun liittyen merkittäviä lisäyksiä yritysten verotettavaan tuloon.

Ei ole uskottavaa, että Suomen tai muidenkaan maiden verottaja saa kerättyä lisääntyvän raportointivelvoitteen perusteella lisää verotuloja. Siksi herääkin kysymys, kannattaisiko Suomen vaihteeksi olla pyrkimättä eturiviin koekaniiniksi. Kuten Outotecin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakkakin Kauppalehden haastattelussa (20.10) toteaa, kysynkin, kannattaisiko meidän seurata ensin muiden maiden kokemuksia siitä, tuottaako maakohtainen verotietojen raportointi todella yhteiseen kassaan verotuloja. Vai onko ainoa tarkoitus antaa julkisuuteen kuva, että poliittiset päättäjät ovat tekevinään jotakin hyödyllistä julkisen talouden vajeen kattamiseksi?

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni ”Miten välttää punainen kortti veromuutosten pelikentällä?” ja ”Verottaja tuntee liiketoimintasi sinua paremmin”.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Suomi-nousuun-liikunnalla-700x250

Suomi nousuun liikkumalla!

Urheilu herättää meissä suomalaisissa voimakkaita tunteita, kaikkea aina riemusta raivoon. Kun tunteisiin yhdistää liikunnan ja urheilun taloudelliset mahdollisuudet, voidaan saada aikaan jotakin todella suurta. Urheilutoimialan markkinan lasketaan olevan nyt 5,5 miljardia euroa, ja alalle syntyy jatkuvasti uusia kasvuyrityksiä.

Olen vakuuttunut, että liikunnan ja urheilun voimavaralla saadaan Suomi kuntoon – eikä kestävyysvajeen selättäminenkään ole mahdotonta. Näin se tapahtuu:

  1. Lopetetaan istuminen. Useassa yhteydessä on todettu, että istuminen tappaa ja että hyvä fyysinen peruskunto lisää hyvinvointia. Aktiivinen penkkiurheilu on sallittua, mutta se ei yksistään riitä. Liikunnan ja urheilun hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät vaikutukset ovat kiistattomat – niin yksilölle kuin myös yrityksille ja organisaatioille.
  2. Otetaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Liikunnan avulla jaksetaan käydä koulua ja tehdä töitä työkykyisinä uuteen eläkeikään asti ja sen ylikin. Liikunnalla ylläpidetään myös ikäihmisten toimintakykyä. Kotona asuminen on mahdollista ja mielekästä, kun voi ja uskaltaa liikkua myös kodin ulkopuolella. Ikäihmisten hyvinvointia lisäävillä ja kotona asumista tukevilla toimintamalleilla on laskettu olevan satojen miljoonien eurojen vaikutukset vuosittain.
  3. Liikutaan yhdessä ja osallistutaan paikallisen urheiluseuran toimintaan. Liikunta ja urheilu lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seuratoiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia. Seurojen haasteena on kuitenkin vapaaehtoisten innostaminen toimintaan sekä rahoituspohjan laajentaminen nykyisestä.
  4. Unohdetaan PlayStationit ja vihaiset linnut hetkeksi. Liikunnallista elämäntapaa opetellaan pienestä pitäen. Kodilla, päiväkodilla ja koululla on ratkaiseva rooli liikuntaan ja urheiluun tutustuttamisessa ja ohjaamisessa.
  5. Laitetaan rahaa liikunnan ja urheilun infraan. Liikuntatilainvestoinnit mielletään usein vain kustannuseriksi eikä liikunnan positiivisia vaikutuksia talouteen aina lasketa. Isompien investointien, kuten esimerkiksi Olympiastadionin perusparannuksen tuotanto-, työllisyys- ja verovaikutusten on osoitettu olevan erittäin merkittävät sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Tehdään yhteistyötä liikunnan ja urheilun parissa tunteella ja järjellä. Mahdollisuudet ovat valtavat niin seuroille, järjestöille, yrityksille kuin kunnillekin, meille kaikille. Vastuunotto Suomen hyvinvoinnista lähtee pienistä teoista ja kuuluu meille jokaiselle. Oletko sinä valmis?

Partner Minna Tuominen-Thuesen vastaa KPMG:n hyvinvointipalveluista sekä liikunnan ja urheilun toimialasta. Minnalla on parinkymmenen vuoden kokemus talouden, johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen hankkeista.

Vapaa-aikanaan Minna remontoi puutaloa, ulkoilee Tammisaaren luonnossa, matkailee Tanskanmaalla ja nauttii miehensä tekemästä ruoasta, yhdessä lasten ja ystävien kanssa.