YT-neuvottelut

Onko YT-laki pelkkä koreografia ilman sisältöä?

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaaman selvityksen mukaan YT-laki luo yrityksiin koreografioita ilman sisältöä. Lukuisissa YT-neuvotteluissa neuvottelupöydässä työnantajapuolella paikalla olleena voin allekirjoittaa kyseisen väitteen täysin.

YT-laki nykymuodossaan painottaa muotoseikkoja sisällön kustannuksella. YT-laki on pakollinen koreografia, joka on vietävä läpi ennen kuin yritys voi irtisanoa työntekijöitään tuotannollisilla, taloudellisilla tai uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä.

YT-lain ongelmat

Ensinnäkin, YT-lain määräysten mukaan työnantajan on annettava työntekijöille kattavat tiedot suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden perusteista jo ennen neuvotteluiden aloittamista. Tiedot annetaan yleensä neuvotteluesityksen (eli neuvottelukutsun) liitteinä. Käytännössä työnantaja joutuu suunnittelemaan YT-prosessin lopputulosta myöten etukäteen, jotta YT-lain vaatimat tiedot saadaan annettua henkilöstölle riittävän ajoissa. YT-lain edellyttämältä vuorovaikutuksellisuudelta putoaa pohja jo tässä vaiheessa.

Toiseksi, YT-laki sääntelee neuvottelujen sisällön liiankin väljästi. Neuvotteluissa on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Neuvottelun sisältöä koskeva lainkohta on jäänyt liian epämääräiseksi, jotta se olisi tehokkaasti sovellettavissa käytännön tilanteisiin. Yhteistoiminnan hengen sijaan neuvottelut ovat valitettavasti useimmiten työnantajan yksinpuhelua työntekijöiden istuessa passiivisessa kuuntelijan roolissa. YT-lain edellyttämä vuorovaikutus ja vaihtoehtojen käsittely näkyy todellisissa tilanteissa vain neuvottelupöytäkirjaan kirjatuissa yksittäisissä kysymyksissä ja vastauksissa. Neuvottelu jää kuitenkin jokseenkin teennäiseksi, sillä työnantaja on jo neuvotteluesityksen laatimisvaiheessa joutunut suunnittelemaan YT-prosessin kokonaisuudessaan.

Kolmanneksi, YT-laki edellyttää työllistymistä tukevien toimintaperiaatteiden tai toimintasuunnitelman laatimista. Asiakirjoista on käytävä ilmi neuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Tämäkin lainkohta on vain jäänyt liian epämääräiseksi soveltuakseen aitoihin työelämän tilanteisiin. PK-yrittäjän mahdollisuudet edistää työntekijän uudelleentyöllistämistä rajoittuvat käytännössä työsopimuslain mukaisen uudelleensijoitus- ja uudelleenkoulutusvelvoitteen noudattamiseen sekä työsuhteen päättymistä seuraavan 9 kuukauden takaisinottovelvoitteen huomioimiseen.

Ratkaisuna paikallinen sopiminen

Vastauksena otsikon kysymykseen siitä, onko YT-laki vain pelkkä koreografia ilman sisältöä, voidaan todeta, että näin valitettavasti käytännössä on. Vaikka YT-prosessi nykymuodossaan onkin työnantajalle lähinnä pelkkä pakollinen 2-6 viikon koreografia ennen irtisanomisilmoitusten jakamista, tulisi YT-prosessi turhuudessaan joko poistaa kokonaan tai sitten järkevöittää vastaamaan tämän päivän työelämän todellisia tarpeita. Kuten Sitran selvityksessä todetaan, tämänkin asian voisi järjestää yrityksissä paikallisen sopimisen kautta.

Johanna Uusitalo toimii KPMG:llä työoikeuden asiantuntijana. Yhteistoimintamenettelyt ja työsuhderiidat ovat Johannan ydinosaamisalueita.

Vapaa-aikaansa Johanna viettää perheensä ja koiransa kanssa sekä urheillen.

FinTech innovaatiot

Finanssitoimiala muuttuu – millainen on sen tulevaisuus?

Finanssitoimialalle tulee yhä useammin uusia toimijoita myös toimialan ulkopuolelta. Niiden mukanaan tuomat tuotteiden ja palveluiden uudet innovaatiot yhdessä globalisaation ja digitalisaation kanssa muuttavat toimialaa ja toimijoiden roolia. Puhutaankin FinTech -toimialan kasvamisesta finanssitoimialan sisälle.

FinTech-toimialan monet mahdollisuudet

Kaikkien tuntemien pikavippiyhtiöiden rinnalle ovat nousseet vertaislainapalveluja tarjoavat yhtiöt. Lainaaminen muuttuu muutenkin joukkorahoituspalveluiden mukanaan tuomien uusien mahdollisuuksien myötä. Myös maksamisen alueelle on tullut uusia toimijoita toimialan ulkopuolelta. Voidaankin kysyä syrjäytyvätkö perinteiseen maksamiseen liittyvät toimintatavat uusien innovaatioiden, kuten mobiilimaksamisen, virtuaalisen lompakon ja virtuaalivaluuttojen, takia?

Uudet innovaatiot houkuttelevat yhä uusia toimijoita ja digitalisaatio on madaltanut alalle tulon kynnystä. Digitaaliset alustat yhdistävät ennennäkemättömällä tavalla ihmiset, tehostavat liiketoimintaprosesseja sekä toimintatapoja ja tukevat globaalin liiketoimintamallin synnyttämistä todella nopeutetulla tavalla. Nopeus yhdistettynä joustavuuteen ja reagointiherkkyyteen on nyt korostetusti valttia. Entä miten käy alan perinteisille toimijoille? Syövätkö nopeat toimijat alan perinteiset ja usein hitaana pidetyt konkarit?

FinTech -toimijoiden haasteet

Uudet toimijat eivät valloita markkinoita helposti. Finanssialan perinteisten toimijoiden reagointi on jo alkanut, osin regulaationkin pakottamana. Perinteiset toimijat ovat reagoineet kilpailutilanteen muuttumiseen, uusien toimijoiden innovointeihin ja regulaatioon muun muassa harmonisoimalla nykyisiä liiketoimintamallejaan. Näin kyetään toiminnan tehostamiseen, standardoituihin edullisiin tuotteisiin ja sitä kautta suuriin volyymeihin. Perinteisten toimijoiden tukena on myös niiden asiakaskokemuksen laajuus. Asiakkaat luottavat alan nykyisiin toimijoihin paremmin, kuin aluksi pieniin ja joustaviin FinTech-yhtiöihin. He saavat myös kokonaisvaltaisempaa palvelua perinteisimmiltä toimijoilta. Realistista on kuitenkin odottaa, että uudet toimijat saavat jalansijaa markkinoilta yhä enemmän. Osa perinteisistä toimijoista on myös valinnut liittoutumisen tien FinTechien kanssa. Kuka voittaa tässä – molemmatko?

Uusien toimijoiden haasteena on muun muassa keskinäinen kilpailu, joka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi maksamiseen liittyvissä innovaatioissa. Kovenevan kilpailun myötä nykyisten tuotteiden ja palveluiden arvon säilyttäminen tarjoaa haasteita, samoin kuin esimerkiksi kasvun ja laajentumisen ylläpito tulevaisuudessa.

Osittain FinTech-toimijoiden joustavuus johtuu siitä, että ne toimivat osaksi tai kokonaan regulaation ulkopuolella. Finanssitoimialan sääntely ja sen mukanaan tuomat rajoitteet tai yllätykset voivat kuitenkin kohdistua jatkossa myös niihin. Osalta toimijoista voidaan vaatia toimilupia, lisäksi riskienhallinnan ja valvonnan vaatimukset kasvavat ja tietoturvan sekä sijoittajansuojan hallinta korostuvat varmasti jatkossa. Riskinä on, että alalle tulon kynnys nousee ja toiminnan joustavuus heikkenee. Lisäksi uudet innovaatiot vaativat rahoitusta.

Uusi suunta finanssitoimialalla

FinTech-toimijoiden menestymistä puoltavat ketteryys uusien ratkaisujen tuojana ja toteuttajana, Big Datan hyödyntäminen innovaatioissa sekä sosiaalisen median käyttäminen markkinointikanavana.

Jo nyt on varmaa että finanssitoimiala on muuttunut voimakkaasti, osittain regulaation sekä uuden teknologian ja innovaatioiden vuoksi, mutta myös uusien toimijoiden myötä. Perinteiset toimijat muokkaavat toimintaansa ennakoiden tulevaa sekä uusien kilpailijoiden toimintamalleja. Osa niistä onnistuu siinä, osa saattaa kuitenkin epäonnistua ja menettää markkinaosuuksiaan uusille toimijoille. FinTech-yhtiöt ovat tulevaisuuden suunnannäyttäjiä innovaatioiden kautta. Kuluttaja on väistämättä se, joka hyötyy alan kehityksestä ja uusien innovointien käyttöönotosta.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.
Laskettelija-700x250

Itseluottamuksella mennään!

”Suomalaiset ovat altavastaajia”. ”Suomalainen ei usko itseensä”. ”Suomalainen on mieluummin sivussa kuin huomion keskipisteenä”.  Kunnes tulee lauma nuoria jääkiekkoilijoita kumoamaan kaikki nuo lauseet, jotka jokainen on varmasti joskus lukenut.

Vuosi 2016 alkoi sellaisen itseluottamuksen siivittämänä, josta ei joskus ole voinut kuin haaveilla. Nuoret Leijonat jyräsivät vastustajansa ja saivat yleisön rakastumaan ja ihastumaan. Yleisö lumoutui siitä asenteesta, suhtautumisesta ja itseluottamuksesta, mitä Leijonat välittivät kaukaloon ja katsomoihin. Ei jääty surkuttelemaan tappiota. Ei myöskään jääty leijailemaan onnistumisella kesken turnauksen. Ei jääty haikailemaan melkein peliajalla tullutta maailmanmestaruutta, vaan joukkue lähti jatkoerään tekemään seuraavaa maalia. Ja lopputuloksenhan me kyllä tiedämme. Minä ihailin erityisesti itseluottamusta, joka ei ollut ylimielistä tai vastustajaa aliarvioivaa, vaan omaan osaamiseen ja omiin mahdollisuuksiin uskomista. Uskoa siihen, että peli peliltä homma sujuu paremmin, uskoa siihen miten pelikaveri kehittyy rinnalla ja siihen, että tämä joukkue voi voittaa.

Urheilu luo positiivista me-henkeä

Suomen vuoden 1995 ensimmäisellä jääkiekon maailmanmestaruudella uskotaan olleen paljon positiivisia vaikutuksia silloisen laman keskellä. Mahdottoman voiton tulo mahdolliseksi loi uskoa ihmisiin työttömyyden ja talouskurimuksen keskellä. Innokkaimmat vertasivat nuorten maailmanmestaruutta vastaavaan asiaan. Kiinnostavaa onkin se, miten urheilumenestymisellä on merkitystä moneen tekemiseen. Voitot ja mestaruudet luovat positiivista ilmapiiriä, itseluottamusta ja me-henkeä – vaikka itse olisikin seurannut pelejä vain kotisohvalta. Kun urheilija epäonnistuu, hän epäonnistuu yksin, urheilijana. Mutta kun urheilija voittaa mestaruuden, sanomme Suomen voittaneen. Voitamme yhdessä. Minäkin olen tässä vähän kuin maailmanmestari…jos tällä on pienikin vaikutus  yhteiskunnan muuhun tilanteeseen, on se taas yksi syy urheilun kiinnostavuuteen ja merkityksellisyyteen.

Yllätyksellisyys on osa viehätystä

Nuorten Leijonien tarjoama itseluottamusbuusti tuli täydelliseen hetkeen; urheilun supervuoden, Olympiavuoden alkuun.  Urheiluvuoden aluksi juhlittiin myös Suomen Urheilugaalaa, joka on urheilun, urheilijoiden ja urheilun taustavaikuttajien yhteinen juhla. Vuoden urheilijan lisäksi gaalassa palkittiin muun muassa yleisön valitsema ”Sykähdyttävin urheiluhetki”. Sekin on urheilun lisäarvo; elämykset ja sykähdyttävät hetket arjen keskellä.

Nuorten Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen totesi MM-finaalin ratkettua, että tällaista käsikirjoitusta ei kukaan olisi etukäteen osannut kirjoittaa. Juuri se on se erityispiirre, joka tekee urheilusta kiinnostavaa. Periaatteessa kuka tahansa voi voittaa, altavastaaja voi nousta tappioasemasta voittoon ja ennakkosuosikki voi jäätyä tärkeimmällä hetkellä. Kukaan ei olisi osannut käsikirjoittaa Suomi-Venäjä -ottelun tapahtumia ennakkoon, mutta jos tuosta turnauksesta ja joukkueen matkasta joku tekisi Hollywood-leffan, ei käsikirjoitusta tarvitsisi muuttaa – tarinassa on kaikki käsikirjoitus-Oscarin ainekset.

Itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin tarvitaan myös työelämässä. Menestystä vuoteen 2016!

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuodesta 2015. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.

Tähtisade

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Blogissa hiljennytään joulun ja uudenvuoden viettoon, palaamme uusin kirjoituksin ensi vuoden puolella.

Toivotamme kaikille rentouttavaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2016!

Joulupukin hyppy

Rikkooko Joulupukin henkilörekisteri lakia?

Joulun aikaan usean ihmisen ja varsinkin lasten mielenkiinto kääntyy maailman kuuluisimman henkilörekisterin pariin. Monessa kodissa käydään keskusteluja siitä, millaisia tietoja kustakin joulun odottajasta Joulupukin rekisteristä tänä vuonna löytyy.

Joulupukilla lienee saatujen hajanaisten tietojen perusteella hyvin laaja henkilörekisteri, jossa jokaisesta ihmisestä löytyy nimen ja osoitteen lisäksi ilmeisesti tieto siitä, onko ihminen ollut kiltti vai ei. Myös henkilön aiempi lahja- ja käytöshistoria ovat mukana rekisterissä. Joulupukki on siis katsottava tässä asiassa rekisterinpitäjäksi. Hän ei liene tehnyt rekisteristään asianmukaista rekisteriselostetta ja muita vaadittavia tiedonantoja, joten rekisteriin merkityillä henkilöillä ei välttämättä ole ollut tietoa heille kuuluvasta tarkastusoikeudesta. Henkilöt eivät ole pystyneet korjaamaan mahdollisia virheellisiä itseään koskevia henkilötietoja. On epäselvää, voidaanko rekisteriin liittyvät tarkastuspyynnöt lähettää samaan osoitteeseen kuin lahjapyyntötoiveet.

Rekisteriselosteen puuttuessa ei myöskään ole selvyyttä siitä, onko Joulupukin henkilörekisterin käyttö ulkoistettu ja siirretäänkö henkilötietoja Korvatunturilta EU-alueen ulkopuolelle. Tonttujen ja Joulupukin välisen oikeussuhteen epäselvyyden vuoksi kyseessä saattaa olla henkilötietojen käsittelyn alihankinta ja täten asianmukaiset ilmoitukset lienevät jääneen tekemättä, mukaan lukien jopa asianmukaiset siirtosopimukset, joissa Joulupukki rekisterinpitäjänä huolehtii ja vastaa henkilötietojen riittävästä tietosuojasta.

Joulupukin rekisteritoiminta kaipaa päivitystä

Koska Joulupukin rekisterin hallinnointi näyttää jo yleisellä tasolla olevan hyvin heikosti ja puutteellisesti hoidettu, lienee valitettavasti myös niin, että Joulupukki tuskin on asianmukaisesti selvittänyt Euroopan unionin tuomioistuimen Schrems-päätöksen merkityksen rekisterilleen. Päätöksessä katsottiin, että henkilötietojen siirto Yhdysvaltoihin Safe Harbour -menettelyn perusteella ei enää ole laillista, ja siten mahdollinen Joulupukin rekisterin siirto yhdysvaltalaiseen pilvipalveluun tulee perustua muuhun kuin Safe Harbour -menettelyyn.

Joulupukin kuten muidenkin henkilörekisterien pitäjien, tulisi muiden kiireidensä ohella varmistaa mahdollisen Yhdysvaltoihin tiedon siirtämisen laillisuus, rekisterin riittävä tietosuojan taso sekä muut henkilörekisteriin ja sen ylläpitoon liittyvät oikeudelliset velvoitteet sekä valmistautua EU:n uuden tietosuoja-asetuksen aiheuttamiin muutoksiin.

Ilkka Vuorenmaa Ilkka Vuorenmaa toimii KPMG:llä lakipalveluiden asiantuntijana. Henkilötietoihin, ICT-maailmaan, immateriaalioikeuksiin, yhtiöjärjestelyihin ja sopimuksiin liittyvien toimeksiantojen ohella Ilkka hoitaa riita-asioita. Jouluaattoiltana Ilkka odottaa saavansa Joulupukilta henkilörekisteriselosteen lisäksi myös muuta joululuettavaa.

Kuva: Alexandre Sato/Flickr

Puu-700x250

Sijoitussalkun hiili-intensiivisyyden arvioinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintaälyä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia mitataan muun muassa celsius-asteissa, jäätiköiden pinta-alan pienenemisenä, merenpinnan nousuna, aavikoitumisena sekä äärisääolojen yleistymisenä. Vaikutusten tullessa yhä konkreettisemmiksi voi niitä enenevässä määrin seurata euroissa, niin sijoittajien, yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmista.

Sijoittajat ovat syystä kiinnostuneita sijoitustensa tuotto-riskisuhteesta, joka on herättänyt kiinnostuksen sijoitussalkkujen hiili-intensiivisyyden vähentämiseen. Instituutiosijoittajien Portfolio Decarbonization Coalition ilmoitti 7.12.2015, että sen 25 jäsenen hallinnoitava sijoitusvarallisuus on ylittänyt 600 miljardia US dollaria. Myös eräät suomalaiset ja pohjoismaiset sijoittajat ovat ryhtyneet perkaamaan hiili-intensiivisiä yrityksiä salkuistaan.

Sijoitussalkun hiili-intensiivisyys ei kuitenkaan kerro koko totuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuotto-riskisuhteeseen. Mittaustavasta riippumatta aihe on huomattavasti monisyisempi ja sijoituspäätösten perustaminen pelkkiin päästömääriin saattaa johtaa harhaan.

Sijoittajat arvioivat salkkujaan uudestaan

Kasvihuonekaasupäästö-intensiiviseen liiketoimintaan sijoittamisen ja siihen liittyvän keskustelun taustalla on fundamentaalinen kysymys siitä, heikkeneekö tuotto-riskisuhde sijoittajan kannalta mielenkiinnottomalla tasolle sijoituksissa, joiden kohteena on fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja käyttäjät, sekä muu paljon CO2-päästöjä aiheuttava teollisuustuotanto. Näin saattaisi tapahtua esimerkiksi sen seurauksena, että ilmastopolitiikka nostaa fossiilisten polttoaineiden käytön kustannuksia samalla kun joudutaan siirtymään tuotantokustannuksiltaan kalliimpiin polttoaineiden lähteisiin.

Ilmastopolitiikan keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa päästöoikeuksien määrän vähentäminen, tiukempien päästörajojen asettaminen, CO2-verotuksen kiristäminen ja fossiilisten polttoaineiden tukien lakkauttaminen. Sijoittajat, jotka arvioivat tuotto-riskisuhteen heikentyvän tai jo heikentyneen sijoituksissa fossiilisten polttoaineiden tuottajiin ja käyttäjiin, ovat ryhtyneet vähentämään sijoituksiaan näihin liiketoimintoihin ja muihin päästöintensiivisiin bisneksiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sijoituksiin kahden reitin kautta

Itse ongelma, eli ilmastonmuutos, vaikuttaa sijoitusten tuotto-riskisuhteeseen kahden pääreitin kautta. Ensinnäkin on ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimenpiteiden vaikutus eri sektoreihin ja yrityksiin. Joillekin yrityksille suuri päästömäärä voi merkitä isoa tarvetta jatkuvasti kallistuville päästöoikeuksille, tai kasvavaa CO2-verotaakkaa. Jos yrityksellä on samalla paljon päästöoikeuksien hintaa tai -veroa halvempia päästövähennystoimia toteuttamatta, tai jos se tarjoaa toimivia ratkaisuja asiakkaidensa päästöjen vähentämiseen, saattaa päästökauppa kuitenkin kasvattaa nettotuloja. Esimerkiksi vapailla sähkömarkkinoilla sähkön hinta riippuu siitä, miten CO2-intensiivisellä tuotannolla kulloinkin marginaalilla oleva sähkö, eli viimeinen kulutusta vastaava kilowattitunti, tuotetaan.

Päästöoikeuksien hinta on osa sähkön tuotantokustannuksia, mutta samalla myös muusta kulutetusta sähköstä maksetaan sama markkinahinta. Tulovaikutukset riippuvat sähköntuottajan tuotantoportfoliosta. Vaihteleva päästöoikeuksien hinta lisää samalla sähkön hinnan volatiliteettia, eli riskiä, olivat sähkönkuluttajan omat päästöt suuria tai pieniä.

Toisena pääreittinä voidaan pitää itse ilmiön, eli ilmastonmuutoksen, vaikutusta eri sijoituskohteiden tuottoon. Turismi alavilla rannikkoalueilla, kiinteistöbusiness hurrikaanialueilla, maatalous valmiiksi kuivilla alueilla ja talviurheilu lumipeitteen kaventuessa ovat liiketoimintoja, jotka kohtaavat uusia riskejä. Näillä kaikilla liiketoiminnoilla ei välttämättä ole suurta hiilijalanjälkeä, mutta tuottoriski kasvaa silti.

Sijoituskohteiden ilmastomahdollisuuksien ja -riskien arviointi on varsin ajankohtaista. Arviointi myös ansaitsee päästöintensiivisyyden arviointia älykkäämmän analyysin, niin sijoittajien kuin yritystenkin tarpeisiin.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Pilli-700x250

eSports haastaa urheilukulttuurin – uuden ajan gladiaattorit tarjoavat yleisölle sirkushuveja

Elektroninen urheilu eli eSports on tuonut uuden ajanmukaisen vaihtoehdon urheiluun ja horjuttanut myös perinteisen liikunta-aktiivisuutta edellyttävän urheilun asemaa yhteiskunnallisena itseisarvona. Huimaa kasvukauttaan elävä ilmiö on joutunut kyseenalaistetuksi, urheilu-termin yhdistäminen tietokone- ja konsolipelaamiseen on ollut punainen vaate perinteiselle urheiluliikkeelle. Urheilusuoritukseen vaadittavan lihastyön perusteella ei voida kuitenkaan tehdä päätelmää siitä, pitäisikö elektroninen urheilu jättää kylmästi urheiluyhteisön ulkopuolelle vääräuskoisten haihatteluna.

Marraskuussa yhdysvaltalainen ohjaajien ja personal trainereiden yhdistys, ASCM, julkaisi trenditutkimuksen, jonka listan kärkeen nousi ensimmäistä kertaa mukana kulkeva teknologia. Samalta listalta löytyvät myös älypuhelinsovellukset ja tulosten mittaaminen. Tapahtumantekijöiden tekemän tapahtuma-alan trendikyselyn tuloksissa näkyvimpänä ilmiönä nousi esiin asiakaskokemus. Merkille pantavaa on myös se, että suurimmat äänimäärät kyselyssä keräsivät ”personoitu asiakaskokemus”, ”vuorovaikutus” ja ”digitaaliset elementit”. Seuraurheiluun sitoutuminen on vaihtunut elämyksellisyyteen ja elektroniikkaan.

Liikunnan ja tapahtumien trendien yhdistäviä tekijöitä ja rivivälejä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota urheilutapahtumien digitalisoitumiseen. Gladiaattoreiden taistelu yleisöä keräävillä areenoilla on jo osittain siirtynyt sähköiseksi. Urheilutapahtumien kiinnostavuuden tekijät eivät silti ole muuttuneet. Kysymys on kilpailemisesta ja voittamisesta. Sirkushuvit ja hyvin toteutettu show kiinnostavat yleisöä.

Elektronisella urheilulla voidaan nähdä olevan selviä yhteyksiä muihin urheilulajeihin. Silmän ja käden koordinaatio on keskeistä ampumaurheilussa ja tikkaurheilussa, strateginen ajattelukyky on tärkeää shakissa ja joukkuepalloilussa. Kaikissa näissä myös sähköiset ratkaisut ovat jo mukana. Elektronisen urheilun pitkät turnaukset edellyttävät valppautta, keskittymiskykyä ja fyysistäkin kestävyyttä. Tasavertaisen kohtelun näkökulmasta kilpapelaamisessa tietotekniikka tuleekin nähdä urheilun mahdollistamana välineenä, ei koko toimintana.

eSportsissa miljoonien tilaisuus

Suomessa Yleisradio on lohkaissut ensimmäisenä kansallisena tv-mediana urheiluohjelmatarjonnastaan eSports-turnauksille mittavan osan tv-aikaa. Yleisradion eSports-lähetyksiä seuranneiden useiden satojen tuhansien katsojien joukko on varsin kunnioitettava saavutus. Matkaa toki on vielä katsotuimpien urheilulähetysten joukkoon. Kölnissä kesällä pelatun Counter Strike -turnauksen ensimmäistä ottelua katsoi eri kanavien kautta yli 800 000 ihmistä. Samaisen turnauksen taloudelliset tuotot olivat valtavat. Arvioiden mukaan turnaukseen osallistuville 80 pelaajalle jaettiin 4,2 miljoonaa US dollaria pelkästään tarrojen myynnistä kertyneitä voittoja. Toinen mokoma jäi turnauksen järjestäjälle. Turnauksen voittaja sai lisäksi palkintorahana 100 000 US dollaria.

Elektronisen urheilun toimijat ovat osoittaneet kykenevänsä ottamaan globaalin markkinan haltuun ja kohdentamaan tapahtumamarkkinointiaan varsin tehokkaasti. Urheilutalouden haltuunoton taustalla on tarkka yleisön demografian analysointi. Onnistuneesta urheilutalouden hoidosta kertonee sekin, että koko eSports-markkinan palkintorahat liikkuvat vuositasolla jo 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuntumassa. Seattlessa tämän vuoden elokuussa kilpaillun The International 5 Dota 2 -turnauksen palkintopotti kipusi yli 18 miljoonaan US dollariin.

Elektronisen urheilun alalla tapahtuvat muutokset ovat mielenkiintoisia, ja erityisesti keskustelu eSportsin urheiluasemasta on monimutkaisen kiinnostava. Olympialiikkeen syntyaikoina elektroniselle urheilulle ei ollut edellytyksiä, mutta jos olympialiike syntyisi tässä ajassa, olisiko eSports selvä valinta paremmuuden mittaamisen ja kilvoittelun muotona? Urheilun käsite nähdään herkästi tabuna, jota ei tulisi kyseenalaistaa. Trendejä tulee kuitenkin seurata. Havaitut suuntaukset liikunta-alalla ja tapahtumatoiminnassa osoittavat sähköistymisen kiihtymistä ja teknologian hyödyntämisen monipuolistumista. Urheilukulttuuri on joka tapauksessa muuttumassa. Onko urheiluliike valmis elämään ajassa ja uudistamaan näkemyksiään?

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.