Miten-välttää-punainen-kortti-veromuutosten-pelikentällä_700x250

Miten välttää punainen kortti veromuutosten pelikentällä?

Futiksen MM-kisahuuman ollessa kovimmillaan eri maiden hallitukset, veroviranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan kansainvälisesti toimivien yritysten todellisesta ja väitetystä verokikkailusta. Lahjakkaimmat verotaiturit ovat onnistuneet sääntöjen puitteissa alentamaan verorasitustaan hämmästyttävän alas, vaikka yritysten suuri enemmistö maksaakin huomattavan osan tuloksestaan tuloveroina. Verotuksen sääntökirjaa ollaan tämän vuoksi päivittämässä lähiaikoina verottajien hyväksi tavalla, joka voi vaikeuttaa paitsi sääntöjen rajoilla kikkailevien myös rehdisti pelanneiden yritysten suoritusta.

Muutoshanke tunnetaan nimellä BEPS – Base Erosion and Profit Shifting. Hankkeen takana on vaikutusvaltainen toimija, G20, ja sitä toteuttaa talouden kansainvälinen järjestö OECD. Kärjistän hieman asian selkeyttämiseksi: Kun kansainvälisen vero-oikeuden pyrkimyksenä on tähän asti ollut estää yritysten tulon kahdenkertainen verotus, BEPS-hankkeen tavoitteena on estää kaksinkertainen verottomuus. Kyseessä on merkittävä muutos ajattelutavassa ja tavoitteissa. Yritysten katsotaan onnistuvan välttämään verojen maksu kokonaan sähköisen kaupan, hybridi-instrumenttien ja siirtohinnoittelun avulla.

Kansainvälinen vero-oikeus tämän päivän pelikentille sopivaksi

BEPS-hanke sisältää useita konkreettisia aloitteita, joiden tavoitteena on päivittää kansainvälinen vero-oikeus digitaalisen talouden aikakauteen ja harmonisoida kansallisia verosäännöksiä. Harmonisoinnin avulla pyritään hybridi-instrumenteista saatavan verohyödyn neutralisoimiseen, veroparatiisien käyttöä rajoittavan väliyhteisölainsäädännön vahvistamiseen ja korkovähennyksiin liittyvän verosuunnittelun torjumiseen. Lisäksi tavoitteena on vahingollisten verokäytäntöjen tunnistaminen. Olemassa olevien kansainvälisten ohjeiden purevuutta pyritään lisäämään estämällä verosopimusten väärinkäyttö ja rajoittamalla kiinteän toimipaikan syntymisen estämiseksi tehtyjä keinotekoisia järjestelyjä. Tavoitteena on varmistaa, että siirtohinnoittelu vastaa konsernin todellista arvonmuodostusta aineettomien oikeuksien, riskien ja pääoman sekä epätyypillisten liiketapahtumien osalta.

Pelitaktiikkojen läpinäkyvyys, ennustettavuus ja dokumentointi

Osana hanketta verotuksen läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta pyritään edistämään. Maaliin päästään keräämällä tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja velvoittamalla yritykset raportoimaan aggressiivisista verosuunnittelutoimistaan, sekä kehittämällä siirtohinnoitteludokumentointia ja keskinäistä sopimusmenettelyä. BEPS -aloitteiden tehokkaaseen implementointiin pyritään löytämään keino, joka ei edellytä satojen verosopimusten uudelleenneuvottelua.

Sääntelytulva jarruttaa kilpailukykyä – verottajalle luvassa vapareita

BEPS-aloitteiden määrä on vaikuttava, samoin kuin se vauhti, jolla OECD on ryhtynyt laatimaan raportteja aloitteiden konkretisoimiseksi. Suomalaiset yritykset joutuvat opettelemaan uusia sääntöjä nopeasti, koska BEPS-hankkeen periaatteita saatetaan ryhtyä soveltamaan Suomessa ja muissa maissa ilman varsinaisia lakimuutoksia. Sen lisäksi että uudet säännökset lisäävät vero- ja siirtohinnoitteluraportoinnin tarvetta, ne antavat veroviranomaisille erinomaisia mahdollisuuksia heittäytymisiin ja filmaamiseen. Viranomainen voi esimerkiksi jälkeenpäin tulla väittämään mitä tahansa liiketapahtumaa tai toimintamallia aggressiiviseksi verosuunnitteluksi, ellei se ole yrityksen kannalta nimenomaan epäedullinen relevanteissa toimintamaissa.

Keltaisia ja punaisia kortteja on siis luvassa yrityksille samoin kuin vapaapotkuja verottajalle. Lukuisat sääntömuutokset ovat valitettavasti jarruttamassa yritysten kilpailukykyä ja orastavaa talouskasvua. Tätä tuskin verottajakaan tavoittelee.

Jalkapallon MM-kisatunnelmissa toivotan teille hyvät lukijat oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Käy kurkkaamassa myös edellinen kirjoitukseni aiheesta ”Verottaja tuntee liiketoimintasi sinua paremmin”.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Maassa maan tavalla pätee irtisanomisiin Venäjällä

Maassa maan tavalla pätee irtisanomisiin Venäjällä

Huonossa taloudellisessa tilanteessa yritykset saattavat joutua harkitsemaan työvoiman vähennyksiä kustannusten pienentämiseksi. Irtisanomiset ovat luonnollisesti mahdollisia myös Venäjällä. Miten itänaapurimme irtisanomisia koskeva lainsäädäntö poikkeaa suomalaisesta?

Työnantajan aloitteesta suoritettu irtisanominen edellyttää aina syyn ja perustelut. Syitä voivat olla esimerkiksi henkilökunnan vähentäminen, töiden uudelleen organisointi tai yrityksen lakkauttaminen.

Pääjohtaja voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa

Irtisanomisajan pituus työnantajan puolelta riippuu irtisanomisen perusteesta ja työntekijän asemasta organisaatiossa. Yleisimmin se on kaksi kuukautta. Pääjohtaja sanotaan irti yhtiökokouksen päätöksellä, joka voi astua voimaan välittömästi. On kuitenkin huolehdittava siitä, että toimivassa yhtiössä on aina pääjohtaja eli uusi tulee nimittää samanaikaisesti kuin vanha vapautetaan tehtävistään.

Irtisanotuilla on oikeus irtisanomiskorvaukseen

Irtisanomiskorvaus on henkilökuntaa vähennettäessä ja yritystä lakkauttaessa yleensä kahden kuukauden palkan suuruinen. Yhtiö on velvollinen lisäksi maksamaan kolmannen kuukauden palkan, mikäli työntekijä ei ole löytänyt uutta työpaikkaa ilmoittauduttuaan työvoimatoimistoon kahden viikon sisällä työsuhteen päättymisestä. Pääjohtajalle on maksettava aina vähintään kolmen kuukauden irtisanomiskorvaus.

Osalla henkilökuntaa on irtisanomissuoja

Eräs asiakkaani kertoi huhtikuussa, että tuhannesta työntekijästä heillä on parhaillaan 29 prosenttia äitiys- tai hoitovapaalla. Poikkeuksellisen paljon. Venäjällä on irtisanomissuoja raskaana olevilla naisilla, alle 3-vuotiaiden lasten äideillä, alle 14-vuotiaiden yksinhuoltajilla sekä alle 18-vuotiaiden vammaisten huoltajilla tietyin poikkeuksin. Mainittuja henkilöitä ei käytännössä voida irtisanoa taloudellisin perustein. Tämä tulee ottaa huomioon työvoiman vähennystä suunniteltaessa ja sillä on vaikutusta irtisanomisjärjestykseen myös yhtiötä lakkautettaessa.

Työntekijän itsensä aiheuttama irtisanominen

Irtisanomiseen voivat johtaa taloudellisten syiden lisäksi myös työntekijän oma toiminta tai muut syyt. Tällöin irtisanomiskorvausta ei aina tarvitse maksaa tai se voi olla hyvin pieni. Henkilökohtaisten syiden perusteella voidaan irtisanoa myös irtisanomissuojan omaavia työntekijöitä. Irtisanomisen syitä voivat olla esimerkiksi:
• Luvaton poissaolo työpäivän aikana (yli neljä tuntia)
• Päihtyneenä esiintyminen työpaikalla
• Työntekijän sopimattomuus työhönsä (sairaus, osaamattomuus)
• Varkaus työpaikalla
• Luottamuksellisten tietojen vuotaminen
• Ylimmän johdon ja pääkirjanpitäjän tekemät perusteettomat päätökset, jotka aiheuttavat työnantajalle taloudellista vahinkoa
• Työvelvollisuuden toistuva noudattamatta jättäminen
• Väärien tietojen antaminen työsopimusta solmittaessa

Lisäksi yhtiön omistajan vaihtuessa voidaan ylin johto ja pääkirjanpitäjä vaihtaa ja tämä onkin hyvin tavallista Venäjällä.

Hoida prosessi aina paikallisten sääntöjen mukaan

Irtisanominen tehdään aina kirjallisesti venäjäksi eikä sitä voida tehdä vuosiloman tai sairasloman aikana.
Mikäli irtisanomisten perusteella jäljelle jäävien työntekijöiden tehtävänkuvat muuttuvat, on heidän työsopimuksiinsa tehtävä asianmukaiset muutokset kirjallisina.

Noudata paikallisia sääntöjä pilkun tarkasti irtisanomistilanteessa, jotta työntekijäpuolella ei ole aihetta valittaa. Valitusprosessit ovat kalliita ja aikaa vieviä, ja kokemukseni mukaan yleensä työnantaja häviää valituskierrokset. Ota siis selvää pykälistä ja tarvittaessa käänny asiantuntijoiden puoleen jo ennen prosessin aloittamista.

Vanha oppi, joka auttaa pärjäämään vaativimmissakin olosuhteissa pätee myös Venäjällä; maassa maan tavalla. Huolehdi siitä, että tiedät mikä maan tapa on. Muutoin Siperia opettaa ja maksat kalliita oppirahoja irtosanomisprosesseissa.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Venäjällä yhtiöissä toimitaan ilman hallitusta” ja ”Venäjällä tulee aina yllätyksiä – myös ERP-järjestelmän käyttöönotossa”.

Taija_Kaivola100x100Director Taija Kaivola on viettänyt useita vuosia Venäjällä taloushallinnon parissa ja on hurahtanut venäläiseen verotukseen. Nykyään vastaa KPMG:n Russian Deskin toiminnasta.
Paasikiven muistomerkki sijaitsee Lasipalatsin ja Mannerheimintien vieressä. Sen jalustaan on kirjattu Paasikiven motto "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen".

”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”

Tuo lause osui silmään kävellessäni Helsingin ydinkeskustassa kohti toimistoamme. J.K. Paasikivi oli sen aikanaan lausunut ja nyt tämä lause on ikuistettu hänen muistomerkkipatsaan jalustaan. Niin totta tuo lause on, myös liike-elämässä.

Tästä tuli mieleeni eräs tapaus, jossa asiakasyritykseni, monen muun yrityksen tavoin, tavoitteli kannattavaa kasvua. Itse asiassa heidän mielestään kannattava kasvu oli kiteytettynä heidän strategiansa. Joopa joo, ihan hyvä, eikö vaan?

Pohdimme heidän kanssaan tätä haastetta eri näkökulmista. Kysymyksiä heräsi. Mistä kasvua voisi hakea? Onko yritys kilpailukykyinen? Miten kannattavaa toiminta oikeasti on? Erilaisten raporttien valossa yrityksellä meni kohtalaisesti. Myyntivolyymit olivat hyvin tiedossa, mutta kun puhuttiin tarkemmin kannattavuudesta, niin äänenpainot muuttuivat epävarmemmiksi. ”Ei, emme varmuudella tiedä tuotekohtaista kannattavuutta.”

Sama ongelma koski asiakkuuksia. ERP-järjestelmät tarjosivat runsaasti erilaista tietoa, mutta laskenta perustui aikaa sitten laadittuihin standardeihin ja kustannusallokointeihin. Monia kustannuksia jätettiin allokoimatta kokonaan ”poliittisista” syistä. Tässä oli yksi yrityksen kipupisteistä. Johto totesi joutuneensa toimimaan ja tekemään päätöksiä epäluotettavien tai väärien tietojen pohjalta. Tämän tosiasian tunnustaminen oli viisauden alku.

Mikä on kannattavaa, mikä kannattamatonta?

Tarina ei loppunut tähän. Kyseisen yrityksen tapauksessa tuli tarve selvittää todellinen ja oikea kustannusrakenne niin, että oikeasti tiedetään, mikä on tuote- tai asiakaskohtainen kannattavuus. Mikä on kannattavaa ja mikä kannattamatonta? Miten kannattavuus muuttuu, kun siihen vaikuttavat parametrit muuttuvat?

Mahdottomasta mahdollista

Tällaisen mallin rakentamiseen ei mennyt montaa viikkoa oikeilla työkaluilla ja menetelmillä, mutta tulokset olivat huimat. Analyysin jälkeen yrityksen johdolla oli käytössään oikeaa tietoa ja faktoja päätöksenteon pohjaksi. Tiedettiin, mihin kohdistaa panostukset ja toimenpiteet, ja pystyttiin arvioimaan niiden todellinen vaikutus. Jopa mahdottomasta tuli mahdollista. Siinä missä yleinen hinnankorotus tuntui mahdottomalta, tietyille asiakasryhmille ja jopa yksittäisille asiakkaille se oli perusteltua ja toteutettavissa. Siellä missä uskottiin, että kaikki säästöpotentiaali oli jo kaluttu loppuun, löytyi uusia säästökohteita, jotka paransivat yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tosiasiat osoittivat jälleen olevansa viisauden lähde.

Faktat faktoina

Myös laajemmin tarkasteltuna, monen yrityksen johto toivoo, että heille kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, kaunistelematta ja totuudenmukaisesti. Kun tilanne tunnetaan, on helpompi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka johtavat toivottuun tulokseen.

Kyseinen yritys ei missään nimessä ole ainoa laatuaan. Monet yritykset ovat kohdanneet saman – tarpeen ymmärtää toimintaa paremmin olemassa olevan datan ja analytiikan kautta, ja saada luotettavaa ja oikeaa tietoa johtamisen käyttöön. KPMG:n tuore selvitys Global Manufacturing Outlook 2014 tukee tätä käsitystä.

Juho Kusti Paasikivi (1870–1956) oli Suomen seitsemäs presidentti. Hänen muistomerkkinsä sijaitsee Paasikivenaukiolla Lasipalatsin ja Mannerheimintien vieressä. Sen jalustaan on kirjattu Paasikiven motto ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Muistomerkin on suunnitellut Harry Kivijärvi.

Juho Kustin sanoissa on meille kaikille väkevä viesti: Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, kun haluat ohjata yrityksesi takaisin kannattavalle kasvu-uralle. Kylläpä Paasikivi oli viisas mies.

Käy lukemassa myös edelliset tekstini ”Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista” ja ”Kolme kysymystä, jotka auttavat yrityksen hallitusta parempaan strategiaan”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii on osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Sinisilmäisyys-tietoturvassa-johtaa-skandaaleihin-ja-maineen-menetykseen

Sinisilmäisyys tietoturvassa johtaa skandaaleihin ja maineen menetykseen

Viimeisten vuosien aikana organisaatioiden tietoisuus ulkoisista tietoturvauhista on kasvanut ja niihin on myös panostettu merkittävästi. Valitettavasti tämä kehitys saattaa aiheuttaa sokeutta kaikkein perinteisimmille uhille, jotka sijaitsevat lähempänä kuin usein muistammekaan.

Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi tanskalaisen juorulehden tapauksesta, jossa tanskalaisten kuninkaallisten ja julkisuuden henkilöiden luottokortti- ja henkilötietoja oli vuodettu säännöllisesti lehden käyttöön usean eri organisaation toimesta. Näihin lukeutuivat mm. luottokorttiyhtiö, lentoyhtiö ja sairaala. Juorulehden intressinä oli saada tietoa julkkisten ostoksista, matkoista ja muista tekemisistä. Tietojen vuotajien intressinä oli raha.

Tapauksen tultua julkisuuteen ja juorulehden painiessa oman skandaalinsa parissa, tulilinjalla ovat myös edellä mainittuihin tietovuotoihin osallistuneet organisaatiot. Selvää on, että kyseessä ei ole henkilötietojen asiallinen käyttö. Mikäli EU:n tuleva tietosuoja-asetus olisi jo voimassa, organisaatioita uhkaisivat hyvin merkittävät taloudelliset sanktiot, jotka asetuksen luonnoksen mukaan voisivat olla jopa 5 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai 100 miljoonaa euroa. Tulevaisuus näyttää, millaisia sanktioita näille tahoille langetetaan suurten mainemenetysten lisäksi.

Määrittele, valvo ja hallinnoi suunnitelmallisesti

Tapaus osoittaa hyvin sen, että arkaluontoista ja salaista tietoa tulisi suojella yhtä lailla organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Tietoturva- ja tietosuojapolitiikat sekä henkilöstön tietoisuuden lisääminen ovat tärkeä pohja työlle, mutta ne eivät vielä itsessään riitä estämään tahallisia tietovuotoja, joiden motiivina on usein raha, kosto tai ideologia.

Olennaista on määritellä tarkasti, mikä on arkaluonteista tietoa, missä organisaation hallussa olevat luottamukselliset tiedot sijaitsevat, ketkä niihin pääsevät käsiksi ja miten tietojen käsittelyä valvotaan. Lisäksi kattava lokitietojen kerääminen ja niiden seuranta ovat osa tehokasta sisäistä valvontaa väärinkäyttöjen estämiseksi. Henkilötietojen hallinnoinnin suunnitelmallisuus ja asianmukainen järjestäminen, eli mm. henkilötietojen käsittelyn valvonta, ovat osa tulevassa tietosuoja-asetuksessa vaadittavaa niin kutsuttua tilivelvollisuuden periaatteen toteuttamista. Asetuksessa määritetään myös tuntuvat sanktiot tietovuodoista, jos rekisterinpitäjä ei ole toiminut vastuullisesti.

Älä luota sokeasti kumppaneidesi tietoturvaan

Työssämme olemme usein huomanneet, että monet organisaatiot luottavat myös sokeasti alihankkijoidensa tietoturvallisuuteen ja niihin liittyviin toimintatapoihin. Tämä saattaa pohjautua esimerkiksi yhteen turvallisuuden tunteen tuovaan lauseeseen alihankkijasopimusten osana. Alihankkijat saattavat myös kirkkain silmin vakuuttaa, että he luonnollisesti täyttävät kaikki samat tietoturvavaatimukset kuin alihankintaa ostava organisaatio, mutta todellisuus saattaa olla täysin toisenlainen. Monissa tilanteissa alihankkijat käyttävät, prosessoivat tai heillä on pääsy organisaation arkaluonteiseen tietoon, jolloin organisaation maine ja tätä kautta jopa olemassaolo saattaa olla kiinni alihankkijoiden tietoturvallisesta toiminnasta.

Vaikka tietoturvallisuuden taso kasvaa jatkuvasti, nämä tyypilliset ajattelutavat ovat yllättävän juurtuneita. Meillä Suomessa on ollut kunnia elää kulttuurissa, jossa lähtökohtaisesti toisiin ja toisten sanomisiin voi luottaa. Tämä on edelleen kunnioitettava piirre, mutta muistettaessa tietoturvallisuuden kokonaisvaltaisen hoitamisen haasteet, mustaa valkoisella ei välttämättä aina kuitenkaan vielä riitä. Toiminta tulee aidosti varmistaa, kehitystoimenpiteet tunnistaa ja niiden toteutumista valvoa – oli kyseessä sitten oman organisaation tai alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden toiminta. On hyvä muistaa, että sinisilmäisyys tietoturvassa voi johtaa helposti skandaaleihin ja maineen menestykseen.

Käy lukemassa myös edellisiä kirjoituksiamme ”Ukrainan kriisi kertoo, siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon” ja ”Leijonien menestys Sotshissa on organisaatioille tietoturvariski”.

Mika Laaksonen Blogin on kirjoittanut KPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen, joka tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella yhteistyössä Olli Knuutin kanssa, joka toimii asiantuntijana tietoturvan ja liiketoiminnan jatkuvuuden alueilla. 

Voit tutustua myös Mikan ja Ollin osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.

Kuva: Sumisu Jon/Flickr

Lapa jäähän, katse kiekkoon ja maalille! Yrityskauppojen pelikirja ja prinsiipit

Nimi kauppakirjaan ja sitten yrityskauppauutinen lehteen! Tehdäänkö menestyksekkäitä yrityskauppoja tiiviillä viisikkopelillä vai panostamalla erikoistilanteisiin? Miten oikea momentum vaikuttaa prosessiin ja lopputulokseen? Tarvitaanko NHL-vahvistuksia?

Pelikirjan kulmakivet

Viivelähtö: Yritysjärjestelyä tehdään harvoin nopeasta vastahyökkäyksestä lukuun ottamatta joitakin yllättäen avautuvia tilaisuuksia tehdä ”Sulo Vilén”-yritysosto tai jos katsotaan tarpeelliseksi nokittaa kilpailijan tekemä julkinen ostotarjous. Tyypillisesti kohteeseen tutustutaan pidemmän aikaa ennen ”kihlautumista”.

Scouttaus: Yritykset ja pääomasijoittajat kartoittavat aktiivisesti joukkueeseensa sopivia pelaajia. Ne voivat olla joko potentiaalia omaavia tulevaisuuden lupauksia tai kovan luokan valmiita tietyn osa-alueen vahvistuksia.

Roolipelaajat: Yrityskauppaprosessiin on hyvä kasata tiimi, josta löytyy monipuolista osaamista mm. strategiasta, liiketoiminnasta, markkinasta, taloudesta, juridiikasta, henkilöstöasioista sekä integraatiosta. Tarvitaan osaavia pelaajia, jotka kaivavat kiekot kulmista maalipaikoille, joista voi viimeistellä oikeat päätökset prosessin aikana.

NHL-vahvistukset: Joukkuetta on hyvä täydentää yritysjärjestelyiden erityisosaajilla, jotka tuovat tarvittavaa transaktiokokemusta ja asiantuntemusta tiimiisi. Yrityskauppojen yhteydessä näille NHL-avuille voi soittaa mihin aikaan vaan ja kieltäytymiset ovat varsin harvinaisia.

Koko kentän prässi: Kohdeyritys kannattaa analysoida monesta näkökulmasta ja kääntää alkuvaiheen myyjän informaatioylivoima vähintään tasakentällisillä pelaamiseksi. Joskus kroppaa pitää laittaa likoon yötä päivää, jotta tähän tilanteeseen päästään. Pysy kuitenkin pois boksista ja pelaa sääntöjen mukaan, ettei prosessi keskeydy.

Runkosarjan voitto: Usein kauppakirjan allekirjoittaminen tuntuu yrityskauppaprosessin kohokohdalta. Se on kuitenkin korkeintaan runkosarjan voitto. Tosipelit alkavat vasta haltuunottovaiheessa.

Poika saunaan: Closing-dinneriin voi liittyä saunomista, mutta ”Poika” kannattaa saunottaa vasta, kun haltuunottoprosessi on onnistuneesti viety läpi. Merkittävä osa yritysjärjestelyistä menee eri tutkimusten mukaan pieleen tässä vaiheessa. NHL-vahvistusten käyttö runkosarjan jälkeen play-offeissa on yllättävän harvinaista.

Yrityskaupan prinsiipit

Yrityskaupat eivät ole vauhdikkaiden yritysjohtajien yksinkertaista peliä, vaan prosessit ovat usein pitkiä ja monimutkaisia. Hockey-kielellä prinsiipit voi kuitenkin kiteyttää seuraavasti:

  • Lapa jäähän – ole valmis, kun mahdollisuus aukeaa
  • Katse kiekkoon – selvitä ja analysoi keskeiset järjestelyyn liittyvät asiat
  • Maalille ja kiekko ylämummoon – käytä momentum hyväksesi ja vie yrityskauppaneuvotteluprosessi määrätietoisesti läpi
  • Torilla tavataan! – juhlista onnistuneita kasvutarinoita Suomesta!

Kirjoittaja tietää enemmän yrityskaupoista kuin jääkiekosta. Suomen joukkueille menestystä molemmissa!

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni ”Teetkö riittävän laajan due diligencen yritysostokohteesta?” ja ”Nyt on yritysostojen aika!”.

Kalle_NurminenPartner Kalle Nurminen vastaa Transaction Services palveluvalikoimastamme. Hän on toiminut KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006, johon hän siirtyi CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle golfaa ja juoksee. Viimeisen 15 vuoden aikana puolimaraton on taittunut vähintään kerran vuodessa. Muutama maratonkin on jo takana.

 

Kuva: Sumisu Jon/Flickr (picture has been cropped)

Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla

Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla

Meksikossa ja Kanadassa on edullisinta harjoittaa liiketoimintaa. Tämä tuli ilmi KPMG:n suorittamasta 100 kaupunkia 10 eri maasta kattaneesta tutkimuksesta.

Meksikon ykkössija ei ole sinänsä suuri yllätys, sillä se oli ainoa kehittyvien markkinoiden maa, joka oli mukana selvityksessä. Yllättävämpää oli kenties se, että kehittyneistä maista Kanada oli kokonaishintatasoltaan edullisin, Saksan ollessa kallein. Saksan kalleutta selittää tosin osin se, että vain Berliini ja Frankfurt olivat Saksasta mukana – ei kovinkaan halpoja kaupunkeja kumpikaan.
Kehittyvien maiden suurkaupungeista Meksikossa sijaitseva Monterrey oli halvin, kehittyneiden maiden kaupungeista Manchester Englannissa. Koska tutkimuksen painopiste oli NAFTA-maat, sieltä olivat mukana keskimäärin pienempiä kaupunkeja kuin muista maista. Tämä vaikuttaa jonkun verran maiden sijoituksiin.

Tutkimuksessa tutkittiin ja vertailtiin eri kaupunkien ja maiden liiketoiminnan synnyttämiä keskeisiä kustannuksia ottaen huomioon muun muassa työvoima-, kiinteistö-, kuljetus-, energia-, vero- ja pääomakustannuksia. Myös valuuttakurssit huomioitiin. Eri kustannusten painotukset otettiin huomioon tarkastelemalla erikseen myös parisenkymmentä eri toimialaa valmistavassa teollisuudessa ja palvelusektorilla.

Vertailuindeksin perustana oli liiketoiminnan kustannustaso neljässä USA:n suurkaupungissa New Yorkissa, Dallasissa, Chicagossa, Los Angelesissa. Meksikon kaupunkien kustannusetu suhteessa Yhdysvaltoihin oli 18,7 %, kun taas Kanadan oli 7,2 %. Kolmas oli Alankomaat (5,5 %), neljäs Englanti (5,4 %), viides Ranska (2,6 %) ja kuudes Italia (1,2 %). Japani (0,8 %) ja Australia (0,7 %) olivat vain hiukan edullisempia kuin Yhdysvallat, kun taas Saksa oli 0,9 % Yhdysvaltoja kalliimpi. Hollannin eurooppalainen kustannusetu johtuu muun muassa erinomaisesta sijainnista sekä logistiikan toimivuudesta.

Suurempi kaupunki ei aina ole kalliimpi

Kaupunkitasolla kustannuksia tarkastettaessa pakka leviää jo vähän laajemmin. Mielenkiintoista oli havaita, että pienempi kaupunki ei välttämättä aina ole suurta halvempi. Tämä johtuu esimerkiksi suurkaupunkien koulutetun työvoiman saatavuudesta, suurten satamien ja lentokenttien läheisyydestä, kansainvälisemmästä orientoitumisesta ja korkeakoulujen läheisyydestä.

Vaikka Kanada on tutkimuksessa halvin kehittynyt maa, kallein kaupunki löytyy myös yllättäen sieltä. Anchorage on 8 % kalliimpi kuin Yhdysvaltojen vertailukaupunkinelikko. Toiseksi kallein oli Honolulu (4,5 %), jonka jälkeen tulevat ei niinkään yllättävästi San Fransisco (4,2 %), New York (3,6 %) ja Tokyo (2,1 %). On loogista, että Anchorage ja Honolulu ovat kalliita, kun miettii logistiikka- ja energiakustannuksia niinkin kaukaisissa paikoissa.

Toki myös monet muut tekijät kuin kustannustaso vaikuttavat yritysten lokaatiopäätöksiin. Näitä ovat muun muassa työvoiman saatavuus, demografia, yrittämisen helppous ja makrotaloudelliset tekijät. Kilpailukyvyn varmistamiseksi nykyisessä globaalissa talousympäristössä maan on kuitenkin tärkeää luoda yrityksille hyvät kustannusedellytykset toimia. Muuten investoinnit ja uudet liiketoimintamahdollisuudet työpaikkoineen ja verotuloineen menevät sivu suun edullisempiin maihin.

Kustannusetu on merkittävä asia yrityksen valitessa parasta toimipaikkaa uusille investoinneille ja miettiessä toiminnan painopisteitä. Kanadaa kannattaakin harkita entistä tarkemmin etabloitumiskohteena, kun hakee jalansijaa Pohjois-Amerikan markkinoilta.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Nyt keskitytään tulevaisuuteen. Myös raportoinnissa.” ja ”Focus on next practices”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina vajaa parikymmentä vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).