yritysvastuu-liiketoimintastrategiaan_700x250

Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta

”Yritysvastuustrategia? Mehän olemme vastuullisia, vaikka meillä on vähän parannettavaa vastuullisuuden kommunikoinnissa.”

Keskustelu yritysvastuusta kääntyy liian usein viestinnän suuntaan. On toki mahdollista, että yrityksen ainoa puutteellinen yritysvastuun osa onkin juuri viestintä. Se miten asiat koetaan, on tosiasioita ratkaisevampaa. Perception is everything!

Viestintä on kuitenkin vain yksi osa ketjusta. Myöskään raportointia ei tulisi ylikorostaa, koska yritysvastuu syntyy liiketoiminnan prosesseista ja toiminnoista eli teoista, osana jokapäiväistä johtamista ja päätöksentekoa. ”Raportointi edellä” -toimiminen saattaa paitsi johtaa substanssiköyhään tulokseen, se antaa myös viherpesun maun. Lukija aistii nopeasti jos viestin takana ei ole uskottavaa sitoutumista, tavoitteita, prosesseja, päätöksiä eikä yritysvastuun ammattiosaamista.

Yritysvastuu on liian harvoin osa liiketoimintastrategiaa

Yritysvastuun strategiset näkökohdat sisältyvät harvoin liiketoimintastrategiaan. Tämä onkin viesteistäni tärkein: yritysvastuu on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä hallituksella ja johtoryhmällä on keskeinen rooli. Yritysvastuuta pitää johtaa ja sille pitää asettaa selkeitä tavoitteita. Kokemukseni mukaan näin tapahtuu liian harvoin.

Yritysvastuu kattaa koko arvoketjun

Aikoinaan yritysvastuu koski ensisijaisesti päästöjen hallintaa ja työturvallisuutta. Viime vuosien aikana yritysvastuun merkitys on kasvanut ja laajentunut nopeasti. Mukaan ovat astuneet muun muassa sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät näkökohdat sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Yritysvastuu ulottuu yli koko arvoketjun, raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden loppusijoitukseen sidosryhmävaikutuksia unohtamatta. Sijoittajat puhuvat tyypillisesti ESG:stä (environmental, social and governance aspects). Käytännössä sekä yritykset että sijoittajat pyrkivät vastuuasiat huomioimalla parempaan riskienhallintaan ja sitä kautta parempaan kannattavuuteen ja tuottoon.

Yritysvastuu on jatkuvassa kehityksessä. Teemojen ja toimintaympäristön seuraaminen ja ennakoiminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja perehtymistä. Yritysvastuun sisällön laajentumisen ja sen liiketoiminnallisen merkityksen kasvamisen myötä johtamiseen tarvitaan uutta osaamista.

Liiketaloudellinen näkökulma on ratkaiseva

Hyvä yritysvastuustrategia ottaa huomioon tärkeiden sidosryhmien odotukset ja arvot. Eri sidosryhmien näkemysten painoarvot saattavat korostua yrityksen tilanteen mukaan. Asiakkaat ja henkilöstö ovat aina tärkeimpiä sidosryhmiä. Omistajien ja sijoittajien näkemykset korostuvat entisestään listautumis- tai rahoitustilanteessa, viranomaisten näkemykset lupa- ja valvontatilanteissa. Yritysvastuukysymysten olennaisuusmäärittelyssä huolellinen liiketoiminnallinen analyysi on tarpeen sidosryhmäanalyysin rinnalla.

Yritysvastuu nousee luonnollisesti myös riskienhallinnan asialistalle. Yllättävän harva yritys on huomioinut yritysvastuun haasteet riskienarvioinnissa, mikä näkyy riskien puutteellisessa hallinnassa. Jokaisen yrityksen tulisi analysoida, miten eri yritysvastuun osa-alueilla olevat riskit aiheuttavat realisoituessaan myynnin menetystä, kustannusten nousua, uusia odottamattomia investointitarpeita tai velvoitteiden ja juridisen vastuun kasvua.

Entä maineen kolhiintuminen? Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa niin maine kuin välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvina ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikentyminen tai velvoitteenhoidon kustannusten nousu.

Yritysvastuussa on kyse myös mahdollisuuksista. Usean yrityksen olisi hyvä etsiä liiketoimintamahdollisuuksia yritysvastuun kautta ja miettiä, mitkä yritysvastuun ominaisuudet kuvaavat ja tukevat heidän brändejään.

Yritysvastuu kuuluu ylimmälle johdolle

Vastuut ja roolit yritysvastuun johtamisessa on allokoitu eri tavoin eri yrityksissä. Monen yrityksen hallituksessa onkin yksi tai useampi yritysvastuun toteutumista seuraava henkilö. Operatiivisenkin vastuun pitää olla riittävän korkealla. Sidosryhmät voivat päätellä yrityksen suhtautumisen yritysvastuuseen muun muassa siitä, onko yrityksellä yritysvastuupäällikkö vai -johtaja, onko hän johtoryhmässä ja raportoiko hän viestintä- tai markkinointijohtajalle, talousjohtajalle vai toimitusjohtajalle. Monet sidosryhmät odottavat, että yritysvastuu on ylimmän johdon asialistalla.

…ja takaisin viestintään ja raportointiin

Raportointi ja viestintä seuraavat yritysvastuun toteuttamista ja tuloksellisuutta. Raportointi on itse asiassa pääasiallinen yritysvastuun tiedon lähde useille sidosryhmille. Raportoinnissakin on tehtävä tärkeitä valintoja viestinnän tavoitteista, avoimuuden tasosta ja pääasiallisista kohderyhmistä.

Tavoitetason asettamisessa lähtökohtana voi tietysti olla lainsäädännön ja normiston noudattaminen, mutta jos yritysvastuuraportin keskeinen viesti on, että yritys noudattaa lakia, se ei vielä suurta kunnioitusta herätä.

Yritysvastuu on muutakin kuin vastuuta ympäristöstä ja turvallisuudesta. Se on vastuunotto yrityksestä ja sen tulevaisuudesta, menestyksestä ja arvonnoususta. Ja tämä tekee siitä osan liiketoimintastrategiaa. Hyvä yritysvastuustrategia on kohtalonkysymys, joka ratkaisee tulevaisuutesi.

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes” ja ”Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n johtaa vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukia ja elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista

Kevät tekee tuloaan ja purjehduskausi alkaa olla aluillaan. Veneen huoltotyöt ja valmistelut kannattaa tehdä huolella ennen kuin köydet irrotetaan ja purjeet nostetaan. Tämä pätee myös yritysten kansainvälistymissuunnitelmiin. Kun pohjatyö on tehty perusteellisesti, voit suunnata keulasi kohti uusia määränpäitä luottaen veneeseesi ja miehistöösi vaikka olosuhteet matkan aikana kävisivätkin välillä ankariksi.

Viime aikoina on ollut ilahduttavaa olla tekemisissä yritysten kanssa, jotka vakavasti suunnittelevat laajentavansa toimintaansa kansainvälisille markkinoille.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden vieminen kansainvälisille markkinoille tuo mukanaan monia mahdollisuuksia. Liiketoiminnan kasvun lisäksi tuottopohja laajenee, markkinariskit jakaantuvat ja kannattavuus paranee. Usein myös oma tietotaito ja tuotekehitys paranevat kansainvälistymisen myötä.

Kansainvälistymiseen liittyy kuitenkin myös suuria haasteita ja riskejä. Turhan moni on lähtenyt soitellen sotaan ja joutunut palaamaan häntä koipien välissä. Oppirahat ovat saattaneet kasvaa melkoisiksi. Kansainvälistyminen vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta, mutta sen valmistelut kannattaa aina tehdä huolellisesti ja harkiten.

Vinkkivitoset kansainvälistymiseen

Kaikille rohkeille kansainvälistymistä harkitseville yrittäjille ja yrityksille olen laatinut alla olevan listan viidestä kulmakivestä.

  1. Miksi haluat kansainvälistyä? Mitkä ovat ne perimmäiset syyt lähteä viemään tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille? Mitä kansainvälistymisellä yrityksesi oikeasti tavoittelee? Ovatko tavoitteet ja odotukset realistisia?
  2. Ovatko tuotteesi ja palvelusi kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla? Löytyykö niille riittävää kysyntää ja onko vienti kannattavaa? Tunnetko asiakaskentän, kohderyhmät, potentiaaliset asiakkaat ja heidän ostokäyttäytymisensä?
  3. Mitkä markkinat tarjoavat houkuttelevimmat mahdollisuudet? Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, mistä maailmanvalloitus aloitetaan. Missä maassa tai millä markkinoilla ovat parhaat onnistumisen edellytykset? Missä on paras potentiaali?
  4. Millä liiketoimintamallilla on parhaat mahdollisuudet menestyä? Teetkö kaiken itse vai käytätkö paikallisia kumppaneita ja alihankkijoita? Missä tuotat? Miten toimitat? Miten huolehdit tuottojen kotiuttamisesta?
  5. Miten varmistat onnistumisen ja hallitset riskit? Onko suunnitelmasi riittävän kattava, laadukas ja toteutuskelpoinen? Onko sinulla tarvittavat henkilö- ja muut resurssit käytettävissäsi? Onko riittävästä rahoituksesta huolehdittu?

Kun pystyt vastaamaan näihin kysymyksiin, sinulla on varsin hyvä pohja laatia kansainvälistymisstrategia ja -suunnitelmat, ja  mahdollisuutesi onnistua paranevat huomattavasti. Muista käyttää hyödyksesi asiantuntijan kokemusta ja tietotaitoa. Mielellään sellaista, joka myös tuntee kohdemarkkinat ja niiden erityispiirteet.

Jos sinua kiinnostaa keskustella lisää kansainvälistymisestä tai purjehtimisesta, ota rohkeasti yhteyttä. Kelien lämpenemistä ja hyviä tuulia odotellessa – tosin sehän on vain varuste- ja valmistautumiskysymys!

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Kolme kysymystä, jotka auttavat yrityksen hallitusta parempaan strategiaan” ja ”Vaikeat ajat vaativat strategisia arvovalintoja!”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii on osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Kehysriihen sadonkorjuu – Veron- ja hinnankorotuksille ei näy loppua

Kehysriihen sadonkorjuu – Veron- ja hinnankorotuksille ei näy loppua

Hallitus julkaisi keskiviikkona 26.3.2014 kehysriihipäätökset uusista välittömistä sopeutustoimenpiteistä, menosopeutuksista ja panostuksista kasvun tukemiseen. Nämä päätökset ja linjaukset tarkoittavat pääasiassa veronkiristyksiä.

Verotus kiristyy

Hallituksen kehysriihen linjaukset kiristävät monin tavoin kansalaisten verotusta.

  1. Vuonna 2015 ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Näiden toimien myötä valtion kassaan kilahtaa lisää verotuottoja noin 155 miljoonalla eurolla. Pienituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla perus- ja työtulovähennystä korottamalla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90.000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
  2. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia on vähennyskelpoista vuonna 2018. Lisäksi työmatkakulujen vähennysoikeutta kavennetaan siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon nykyisestä 600 eurosta.
  3. Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään valtion kukkaroon kertyvän veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30.000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.
  4. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.
  5. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Nyt linjatut veronkiristykset ovat jatkoa aikaisemmalle kiristyslinjalle. Päätetyt kiristykset ovat sinänsä maltillisia, mutta pidemmän ajan kuluessa muodostunut kokonaiskiristys on kuitenkin kova. Jatkoa ajatellen erityisen merkittäväksi seikaksi voi muodostua yksityishenkilöiden saamien ansio- ja pääomatulojen sekä toisaalta yritysten saamien tulojen välinen merkittävä verokantaero. Verokantaero voi olla jopa yli 30 prosenttiyksikköä! Tämä ei voi olla johtamatta suunnitteluun – yksityishenkilöiden tulojen kerryttämiseen yrityksiin.

Hintojen nousu on väistämätön

Kehysriihipäätökset eivät rajoitu pelkästään kansalaisten veronkiristyksiin. Tämän lisäksi useita valmisteveroja korotetaan. Valmisteverojen korotukset johtavat hintojen nousuun.

Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla.

Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta.

Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan.

Valtion perimiä maksuja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan.

Korotusten kohdentaminen oli odotettua. Korotukset on kohdennettu pääosin siten, että julkissektorin vero- ja maksutuottojen lisääntyminen on suhteellisen varmaa. Sekä sähköä että terveydenhuollon palveluja kulutetaan varmasti jatkossakin, vaikka verotus kiristyy.

Jarrua talouskasvulle

Veronkiristykset merkitsevät, että suomalaisten veron jälkeiset nettotulot supistuvat. Kun nettotuloilla ostetaan vielä valmisteverojen kiristysten kallistamia hyödykkeitä, muuhun kulutukseen ja säästämiseen jää vielä vähemmän varoja. Kehysriihipäätökset merkitsevät ostovoiman supistumista. Samalla suomalaisten elintaso laskee.

Mikään yllätys tämä ei ole. Sopeutustoimet ovat seurausta heikosta talouskehityksestä. Ei voi kuin katsoa naapuriin. Ruotsissa on tällä viikolla raportoitu voimakkaasta talouskasvusta. Länsinaapurissa talouden rakenteelliset ongelmat näyttävät vähäisemmiltä kuin koti-Suomessa. Meillä voi olla edessä päinvastainen suunta, kun lähtökohtaisesti kehysriihen päätökset enemmänkin jarruttavat kuin kiihdyttävät talouskasvua.

Käy lukemassa myös viimeisimmät  blogikirjoitukseni ”Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero” ja ”Jättääkö yrityksesi vastuullisen verojalanjäljen?”

 

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.
Venäjällä yhtiöissä toimitaan ilman hallitusta

Venäjällä yhtiöissä toimitaan ilman hallitusta

Suomessa yhtiöllä on aina hallitus, mutta Venäjällä tilanne on toinen. Venäläisissä yrityksissä ei välttämättä tarvitse olla hallitusta vaan päätökset voi tehdä yksin pääjohtaja tai yhtiökokous. Onko tämä toimiva järjestely?

Nykyisen lainsäädännön mukaan Venäjällä suljetussa osakeyhtiössä (ZAO) tai rajavastuuyhtiössä (OOO) ei tarvitse olla hallitusta. Mikäli yhtiöllä on hallitus, lain mukaan ZAO:ssa on valittava hallitukseen vähintään viisi jäsentä. OOO:ssa hallituksen jäsenten lukumäärää ei ole rajattu. Jos yhtiössä taas ei ole hallitusta, niin päättävinä eliminä toimivat pääjohtaja ja yhtiökokous. Tätä on suomalaisten välillä vaikea uskoa.

Pääjohtajalla suuri valta

Vaikka yhtiöllä olisikin hallitus, yhtiön edustajana toimii aina pääjohtaja. Venäjällä yhtiön puolesta kaiken allekirjoittaa ja hyväksyy pääjohtaja yksin tai hänen valtuuttamansa henkilö. Hallituksen jäsenillä ei ole asemaan perustuvaa allekirjoitusoikeutta, ei yksin eikä yhdessä. Tämä on poikkeavaa Suomeen verrattuna, jossa yhtiötä yleensä edustaa toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

Pääjohtajan valtaa Venäjällä voi kuitenkin rajoittaa yhtiöjärjestyksessä ja siirtää osan päätöksenteosta hallitukselle ja/tai yhtiökokoukselle. Yhtiöjärjestystä laadittaessa on harkittava tarkkaan, millaisen hallintomallin yhtiölle valitsee, ja mitkä ovat kunkin hallintoelimen vastuut ja velvoitteet.

Vastuu yhtiöjärjestyksestä omistajilla

On oltava huolellinen sen suhteen, että yhtiöjärjestyksen teksti on todellakin omistajan toiveiden mukainen eikä copy pastella laista otettu ”yleisversio”. Omistajan on tiedettävä millaisen hallintomallin yhtiöönsä haluaa. Olen törmännyt versioon, jossa luki, että yhtiöllä voi olla hallitus. Sanavalinta ”voi olla” on mielenkiintoinen ja hyvin epämääräinen. Kyseisen pietarilaisen yhtiön pääjohtaja ei tiennyt, onko hänen johtamallaan yhtiöllä hallitusta vai ei. Hän tiesi kuitenkin sen, että moni konsernin suomalainen osallistuu aktiivisesti yritystä koskevaan päätöksentekoon matriisiorganisaation puitteissa. Tytäryhtiön näkökulmasta tämä on erittäin sekava tilanne. Lisäksi pääjohtajan pitäisi tietää, missä päätöksiä tehdään.

Konsernin erilaisilla matriisiorganisaatioilla ei ole lainsäädännön mukaan sitovaa päätäntävaltaa tytäryrityksessä eikä erilaisten johtoryhmien päätökset juridisesti sido pääjohtajaa Venäjällä. Häntä sitovat vain paikallinen lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys.

Useat tytäryritykset, joilla on vain yksi omistaja, toimivat sujuvasti ilman hallitusta. Yhtiökokouksiakaan ei tarvitse järjestää, sillä päätökset voidaan tehdä pöytäkirjalla, jonka allekirjoittaa omistajayhtiön nimenkirjoittajat. Hallituksen olemassaolo ei itsessään takaa tehokasta valvontaa. Sillä on oltava selkeä rooli yhtiön johtamisessa. Pahimmassa tapauksessa hallitus on vain päätöksentekoa haittaava muodollisuus eikä sen olemassaolo välttämättä takaa parempaa johtamista.

Valvonnasta ei voi tinkiä

Olkoon hallintomalli millainen tahansa, on tärkeää järjestää yrityksen valvonta ja ohjaus kunnolla. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa tulee seurata. Emoyhtiön edustajien jatkuva yhteydenpito yhtiön avainhenkilöihin on ehdottoman tärkeää. Näin saadaan tytäryhtiökin noudattamaan emon toimintamalleja. Yhteydenpito pelkkään pääjohtajaan ei ole riittävää valvontaa, sillä se harvoin antaa luotettavan kuvan tytäryrityksen tilanteesta. Eli kontrollia tarvitaan, oli hallitusta tai ei.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Venäjällä tulee aina yllätyksiä – myös ERP-järjestelmän käyttöönotossa” ja ”Luottamus hyvä, kontrolli parempi – Vanha mantra pätee edelleen Venäjällä”.

Taija_Kaivola100x100Director Taija Kaivola on viettänyt useita vuosia Venäjällä taloushallinnon parissa ja on hurahtanut venäläiseen verotukseen. Nykyään vastaa KPMG:n Russian Deskin toiminnasta.
Ukrainan kriisi kertoo siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon

Ukrainan kriisi kertoo, siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon

Viime vuosina on ennustettu, että kansainväliset kriisit ja sodat tapahtuvat tulevaisuudessa tietoverkossa kybersotana. Yksi esimerkki heräämisestä tähän todellisuuteen oli Suomen kyberturvallisuusstrategian julkaisu. Nyt, kun Ukrainan Krimin kriisi on ollut käynnissä jo hyvän aikaa, on mahdollista tarkastella, onko näin todellisuudessa tapahtunut. Vai onko kyseessä ollut vain ilman todellisuuspohjaa oleva spekulointi?

Sotavoimia ei ole kriisissä toistaiseksi käytetty, mutta uhka ei ole kuitenkaan poistunut. Sotilaallisen väliintulon uhka on ollut tapa painostaa Ukrainaa. Toisaalta se on myös rajoittanut Naton, EU:n ja Yhdysvaltojen halukuutta puuttua tilanteeseen sotilaallisesti. Tähän asti kyseessä on ollut mediapeli, politikointi ja muu vaikuttaminen. Entä se kybersodankäynti?

Ukrainassa tapahtuu paljon kyberrintamalla

Toistaiseksi ei ole uutisoitu mitään sellaisia kyberhyökkäyksiä, joilla olisi ollut merkittävää ja laaja-alaista vaikutusta jonkun maan tai maanosan kykyyn tuottaa kansalaisten peruspalveluja tai joka olisi vaikuttanut näkyvästi toisen maan sotilaalliseen suorituskykyyn. Toistaiseksi tällaisia vaikutuksia ei ehkä ole haluttukaan aiheuttaa. Samalla tavalla kuin perinteistäkään sotilaallista voimaa ei ole haluttu käyttää. Paljon on silti tapahtunut myös kyberrintamalla. Alla muutamia esimerkkejä:

Näiden ja muiden julkisuudessa olleiden esimerkkien valossa voidaan todeta, että kriisin tässä vaiheessa kyberhyökkäyksiä on käytetty lähinnä tiedusteluun sekä eri ryhmien vastustajakseen katsomien tahojen pienimuotoiseen häirintään. Snake-haittaohjelma ukrainalaisissa järjestelmissä on hyvä esimerkki siitä, että Venäjällä olisi kykyä tehdä muutakin kuin tiedustella. Toistaiseksi tätä kykyä ei ole näkyvästi käytetty. Toivottavasti sitä tai perinteistä sotavoimaa ei myöskään tulla käyttämään tämän tai muidenkaan kriisien yhteydessä.

Selvää on, että sodankäynti on siirtynyt mediaan ja tietoverkkoon.

Käy lukemassa myös viimeisimmät blogitekstini ”Myytinmurtajat – kohteena suomalainen kyberturvallisuus” ja ”Teollinen internet – uusi tietoturvapainajainen”.

Mika LaaksonenKPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.
Verottaja-tuntee-liiketoimintasi-sinua-paremmin-700x250

Verottaja tuntee liiketoimintasi sinua paremmin

Yritysten toiminnan kansainvälisyys ja kansallisvaltioiden verotulojen tarve ovat aiheuttaneet yhteentörmäyksiä, jotka ovat saaneet paljon julkista huomiota ja pahimmillaan tulleet yrityksille kalliiksi. Syynä on erimielisyys konsernien kokonaistuloksen jakautumisesta eri maiden kesken. Verotettaville voitoille on monta ottajaa, mutta tappiot eivät kelpaa kenellekään.

Voittojen jakautuminen verotettavaksi tuloksi perustuu kansainvälisesti tulkintaohjeena sovellettavien OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaan arvoa tuottavien toimintojen ja riskien sekä aineettomien omaisuuserien jakautumiseen eri maissa toimivien konserniyhtiöiden kesken. Kun arvioidaan konserniyhtiöille kuuluvaa markkinaehtoista osuutta kokonaistuloksesta, yhtiöiden toiminnot, riskit ja omaisuuserät arvotetaan rutiininomaisiin ja toisaalta erityistä lisäarvoa tuottaviin.

Yksinkertaistaen tausta-ajatuksena on, että rutiininomaisia toimintoja suorittavien ja vain vähäistä riskiä kantavien konserniyhtiöiden tulisi saada matala, mutta tasainen tuotto. Toisaalta taas korkeaa lisäarvoa tuottavat ja merkittäviä riskejä kantavat yhtiöt saavat rutiinituoton ylittävän voiton, mutta kantavat myös tappion mahdollisuuden. Ajatus on talousteorian mukainen, mutta sen yksinkertaistava soveltaminen tulosten jakamiseen tuottaa yllättäviä lopputuloksia.

Viestinnän tärkeys korostuu

Yritysten markkinointiosastojen on syytä tietää, että verotarkastajat ottavat yrityksen markkinointiviestinnän kirjaimellisesti. Mikäli yritys korostaa kuluttajille suunnatussa viestinnässään tuotteidensa teknisiä ominaisuuksia, on verottajan mielestä selvää, että mahdollinen hyvä tulos perustuu teknisten ominaisuuksien taustalla olevien aineettomien oikeuksien käyttöoikeuteen. Mahdollisuus, että ulkomainen konserniyhtiö olisi itse luonut lisäarvoa esimerkiksi järjestämällä tuotteiden valmistuksen tai jakelun kilpailijoita tehokkaammin, ei veroviranomaisen mielestä voi selittää hyvää tulosta.

Verotarkastaja määrittelee brändisi arvon

Verotarkastajat ovat ryhtyneet keräämään tietoa haastattelemalla yritysten avainhenkilöitä saadakseen tietoa eri konserniyhtiöiden roolista. Haastattelujen tulokset ovat usein yllättäviä. Toisinaan tarkastajat ymmärtävät eri toimintojen merkityksen toisin kuin yrityksessä mahdollisesti kymmeniä vuosia työskennelleet henkilöt. Samoin tarkastajat voivat arvioida riskien jakautuvan yhtiöiden välillä eri tavalla kuin yhtiöt ovat kirjallisissa sopimuksissa sopineet. Tavanomainen paikallinen kuluttajabrändi voidaan arvottaa maailmankuuluja luksustuotteita arvokkaammaksi. Verotarkastuksessa yrityksen liiketoiminta voidaankin luonnehtia uudelleen aivan toisenlaiseksi kuin yritys sen itse ymmärtää.

Varaudu aggressiivisempaan linjaan

Liiketoiminnan uudelleenluonnehdinnasta johtuvat kalliit yllätykset voidaan parhaiten ennaltaehkäistä laatimalla mahdollisimman tarkka siirtohinnoitteludokumentointi sekä sopimalla siirtohinnoittelusta kirjallisesti konserniyhtiöiden kesken. Oleellista on myös varmistaa, että kaikki avainhenkilöt ymmärtävät eri konserniyhtiöiden roolin ja merkityksen samalla tavoin.

On päivänselvää, että siirtohinnoitteludokumentaatio perusteineen on tehtävä jatkossa entistä huolellisemmin. Viisas yritys ennakoi ja varautuu ajoissa verottajan tiukentuneeseen linjaan.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.