Rakennusalan-sääntelyn-noudattaminen-maksaa-maltaita_700x250_3

Rakennusalan sääntelyn noudattaminen maksaa maltaita

Edellisessä blogissani pohdin rakennusalan verotaakan suuruutta ja päätin analyysini siihen, että lainsäädännön noudattamisen kustannukset ansaitsisivat enemmän huomiota.

Tässä joitakin esimerkkejä rakennusalan sääntelyn kukkasista:

  • sinkkutalouksille rakennetaan pääkaupunkiseudulla kolmioita ja neliöitä
  • autopaikkoja myydään autottomille
  • energialuokka osoittaa C:tä vaikka todellinen energiankulutus on B-tasoa
  • ”rakennusalan verotus” saa terminä useimmat talousihmisetkin voimaan pahoin
  • perustajaurakoitsija voi joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmistaan.

Tähän liittyen tekee mieleni esittää eduskuntavaalien lähestyessä seuraava ajatus puolueiden strategiatyön tueksi. Kuinkahan moni äänestäjä vastustaisi byrokratian keventämistä ja byrokratian määrästä aiheutuvien asuntojen hintojen nousupaineiden hillitsemistä? Ottamatta kantaa puoluepolitiikkaan, ainakin Keskusta on jo pohtinut aihetta.

Juokse, jos joku kehuu hallitsevansa yksin rakennusalan verotuksen ja kirjanpidon

Tilintarkastajan roolissa olen jo kauan sitten määritellyt tavoitteekseni ainoastaan sen, että pystyisin hallitsemaan ”otsikkotasolla” toimialaa koskevan keskeisimmän verosääntelyn. Olen täysin riippuvainen veroasiantuntijoistamme, joilla on mahdollisuus keskittyä vain yhteen asiakokonaisuuteen. Tästä huolimatta toimialalla tulee jatkuvasti vastaan ilmiöitä, joille ei ole varmaa verotuksellista tulkintaa. Toinen yleinen ilmiötyyppi on se, että verotuksellinen tulkinta on selvä, mutta hieman irti arkitodellisuudesta.

Eräs lempiesimerkkini tästä on perustajaurakoinnin kirjanpito ja tuloverotus. Joskus voi käydä esimerkiksi niin, että rakennusliike joutuu maksamaan verot vielä myymättömistä asunnoista. Pörssinoteerattu rakennusliike voi puolestaan joutua laatimaan jopa neljä eri versiota tilinpäätöslaskelmista. Tämä johtuu siitä, että perustajaurakoinnin kirjanpitolain mukainen kirjanpito, sen tuloverotus, IFRS-tuloutuskäytännöt sekä IFRS 8-standardin mukainen segmenttiraportointi voivat kaikki poiketa toisistaan. Ja valmista pitäisi tulla mielellään tammikuussa. Kuinkahan moni yhtiö vielä malttaa odottaa tilikauden päättymistä ennen kuin tilinpäätöksen laadinta aloitetaan?

Tekninen sääntely oma lukunsa

Koska en ole insinööri, pitäydyn yksityiskohtaisessa analyysissani verotuksen ja kirjanpidon puolella. Talousmiehenä en kuitenkaan malta olla kommentoimatta, että sääntelyn noudattamisen kulut valuvat väistämättä muun muassa asuntojen hintoihin. Jos rakennusliike ei itse usko esimerkiksi rakennettavien autopaikkojen menekkiin, se varmaankin pyrkii kattamaan tämän asuntojen myyntihinnoissa.

Edelleen minun on vaikea ymmärtää sitä, että energiapihimpi talo voi saada huonomman energialuokituksen. Tämä johtuu eri energiamuotojen eriarvoisesta laskentateknisestä kohtelusta. Valveutuneena kansalaisena olen huolissani siitä, johtaako tämä sääntely-ympäristön ja meidän kaikkien kukkaron kannalta epätarkoituksenmukaiseen asuntotuotantoon. Asunnon hinnan ohella huomiota tulisi tässä suhteessa kiinnittää myös tulevien ylläpitokulujen tasoon.

Asunnon ostajana minua puolestaan kiinnostaa taloyhtiötason hoitokustannusten taso, ei yksittäisten rakennusten erilliset energiatodistukset, jos vaikka rivitaloyhtiössä sattuisi olemaan viisi eri rakennusta. Paperipinon paksuudella mitattuna olen kuullut nyrkkisäännöstä sentti per todistus, eli 1 cm versus 5 cm. Sentilläkin voitaisiin ehkä pärjätä.

Joku tekee tämänkin työn, ja joku toinen maksaa siitä. Rakentajan on huomioitava byrokratian kulut tavalla tai toisella asuntojen ja muun tuotannon hinnoissa. Muutoin yhtälö ei toimi. Erilaisia normeja toki tarvitaan, mutta meidän lienee aiheellista olla myös huolestuneita ylisääntelyn vaaroista.

Teemu HaatajaKHT Teemu Haataja vastaa KPMG:n rakennus- ja kiinteistösijoitusalan palveluista Suomessa ja työskentelee samalla toimialaan erikoistuneena tilintarkastajana.

Onko-kriisiyritys-Suomi-Oy-Ab-käänneyhtiö

Onko kriisiyritys Suomi Oy Ab käänneyhtiö?

Olen finanssikriisin alkamisen jälkeen nähnyt läheltä kymmenien kriisiyritysten tilanteen. Viime aikojen uutisia seuratessa tuli mieleen pohtia meidän Suomi Oy Ab:n tilaa. Mitkä kriisiyrityksen tunnusmerkit sopivat siihen? Onko Suomi Oy Ab:llä selvä strategia ja suunnitelma kriisin voittamiseksi? Kuka on tällä kertaa se villepeltonen, joka jollakin hattutempulla kääntää kansakunnan apatian innostukseksi?

Kriisiyrityksen viisi tunnusmerkkiä, jotka sopivat Suomeenkin

  1. Johdon oletukset liiketoiminnan ennusteissa ovat usein optimistisia. Myös valtion budjetin oletukset vaikuttavat sellaisilta.
  2. Liiketoimintaympäristössä on tapahtunut äkillinen muutos, esimerkiksi teknologinen murros tai syksyn 2008 kaltainen talouskriisi. Idänkauppa romahti 90-luvun alussa ja nytkin kohdataan samankaltaisia haasteita.
  3. Tunnistettuihin ongelmiin puututaan lähes poikkeuksetta liian myöhään. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen laskeva trendi ja kilpailukyvyn heikkeneminen ovat olleet yleisesti tiedossa jo vuosia.
  4. Toimivan johdon ja hallituksen muutokset voivat indikoida vaikeuksista. Näitä on viime aikoina nähty Suomi Oy Ab:ssäkin. Hallitustyöskentely tiivistyy yrityksen ollessa kriisissä, mutta sen toimintakyky pitää myös turvata.
  5. Johto on saattanut tehdä suunnitelmia, mutta niitä ei ole kunnolla dokumentoitu, toteutettu, jalkautettu eikä seurattu. Suomessakin on komiteamietintöjä tehty iso pino, mutta toimenpiteisiin asti on päätynyt valitettavan harva.

Edellytykset terveyttämiseen on olemassa

  • Jotta yritystä kannattaa terveyttää, sillä pitää olla terveitä tai sellaisia liiketoimintoja, joilla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Parin sadan yritysjärjestelyn kokemuksella sanoisin, että Suomessa on paljon loistavia yrityksiä, jotka ovat maailman kärkeä alallaan (katso esim. Kauppalehden salaiset menestyjät viime keväältä). Korkeasti koulutetulla ja sisukkaalla kansalla on menestyksen eväät.
  • Yritykselle täytyy laatia uskottava strategia, jos sitä ei ole valmiina. Suomi Oy Ab taitaa vieläkin ihmetellä Piilaakson Omenan tuotteiden vaikutusta paperin kulutukseen ja Nokia-huuman hiipumista.
  • Yrityksen terveyttäminen vaatii uskallusta investoida ja panostaa tuottaviin kohteisiin. Euroopan laajuinen ongelma on investointien vähyys tai niiden kohdistuminen vähemmän tuottaviin kohteisiin elvytysruiskeiden avustamana. Maailmassa mahdollisuuksia riittää, mutta jos strategia ei ole kirkas, investoinnitkin jäävät usein tekemättä tai liian pieniksi.
  • Rahoitus on yritystoiminnan bensa, jolla kone pysyy käynnissä ja kiihtyy. AAA Suomella on hyvä maine rahoittajien keskuudessa. Rahoittajien luottamus on säilytettävä, jotta Suomen kone pysyy käynnissä. Isompi haaste on tehdä Suomesta houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi investointikohde.
  • Kriisitietoisuus on tärkeää, jotta yrityksen henkilöstö saadaan mukaan muutokseen. Uhkaava apatia pitää kääntää innostukseksi. Organisaation sisällä tiedetään yleensä yrityksen ongelmat ja haasteet hyvin. Jos johto tunnustaa tosiasiat ja alkaa laittaa asioita systemaattisesti kuntoon, niin henkilöstö seuraa sitoutuneena mukana.

Suomi Oy Ab on tuleva käänneyhtiö

Suomi Oy Ab:llä on selviä kriisiyrityksen merkkejä. Sen terveyttämisstrategia on vielä epäselvä eikä konkreettinen terveyttämissuunnitelma ole kasassa. Vahvat näytöt historian vaikeissa tilanteissa, korkea osaamisen taso ja rahoittajien luottamus antavat kuitenkin edellytykset terveyttämiselle. Bilbaon ja Katowicen faniporukoiden typpisellä yhteishengellä ja innostuksella saataisiin jo paljon tuloksia aikaan. Onko sinun yrityksesi mukana kääntämässä Suomea nousuun?

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Lapa jäähän, katse kiekkoon ja maalille! Yrityskauppojen pelikirja ja prinsiipit” ja ”Teetkö riittävän laajan due diligencen yritysostokohteesta?”.

Kalle_NurminenPartner Kalle Nurminen vastaa Transaction Services palveluvalikoimastamme. Hän on toiminut KPMG:n palveluksessa vuodesta 2006, johon hän siirtyi CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle golfaa ja juoksee. Viimeisen 15 vuoden aikana puolimaraton on taittunut vähintään kerran vuodessa. Muutama maratonkin on jo takana.

 

Suhtaudu-investointeihisi-Venäjällä-pitkäjänteisesti_700X250

Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta

Ukrainan hatara tulitauko herättää kysymyksiä ja uskaliaimmat tohtivat jo toivoa tilanteen raukeamista. Vaikka tilanne Ukrainassa paranisikin, markkinat Venäjällä aaltoilevat myös tulevaisuudessa. Venäjällä toimivan yhtiön on siksi ajoittain syytä harkita omaa riskinsietokykyään ja kyseisen markkinan painoarvoa suhteessa yhtiön muihin toimintoihin.

Venäjällä on totuttu kriiseihin. Tämä näkyy siinä, että kuluttaminen jatkuu vielä tummien pilvien kertyessä taivaalle ja tilanne normalisoituu nopeasti, kun paremmat ajat sarastavat. Kuluneena vuonna monien yhtiöiden ruplamääräiset myyntitavoitteet ovat ylittyneet, mutta heikentyneestä ruplasta johtuen euromääräiseen budjettiin ei ole päästy. Budjetointikurssin valintaan on syytä käyttää harkintaa samalla, kun lukitaan muutkin tavoitteiden pohjalla olevat oletukset.

Investointi-ilmapiirin ja kuluttajakysynnän ennustetaan heikkenevän syksyn edetessä. EU:n asettamat talouspakotteet rajoittavat osittain vientiä Venäjälle. Kriiseistä huolimatta Venäjä on suomalaisyrityksille merkittävä markkina nyt ja jatkossa.

Kilpailutilanne muuttuu, mutta kenen eduksi?

Venäjällä tuotetut hyödykkeet ovat edelleen kovin yksipuolisia. Kilpailevia paikallistuotteita on monilla aloilla varsin vähän, etenkin Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Kun rahoitus kiristyy, ei paikallisia tuotantolaitoksia myöskään synny nopeasti. Jos menetämme talouspakotteista tai omista toimistamme johtuen markkinaosuutta Aasiaan, voi sen takaisin saavuttaminen olla hyvin vaikeaa.

Liiketoimintaympäristö kehittyy kolhuista huolimatta

Venäjällä on paine parantaa liiketoimintaympäristöään. Viime vuosien kehitys Venäjän lainsäädännössä on ollut positiivista ja pääsääntöisesti johdonmukaistakin. Ulkomaisten yhtiöiden 2000-luvun alussa tuskailema virkamiesten mielivalta on vähentynyt. Sähköisten apuvälineiden käyttö on vähentänyt jonottelua ja nopeuttanut julkisen sektorin palveluja. Poliittiset toimet ja taloudelliset pakotteet lisäävät arvaamattomuutta liiketoimintaympäristöön, mutta ovat toistaiseksi aiheuttaneet harmia vain yksittäisille suomalaisyrityksille.

Meno-paluulippu markkinoille on kallis

Vaikka Venäjän kehitystä on hankala ennustaa, on oletettavaa, että markkina muuttuu ja jatkaa myllerrystään jatkossakin. Moni yhtiö on maksanut kalliit oppirahat edetessään Pietariin tai Moskovaan. Jos nyt vetäydytään, ovat vastaavat kontaktit luotava ja oppi haettava uudestaan, mikäli tulee tarve palata takaisin. Korvaavan markkinan löytäminen tuotteille ei ole itsestäänselvyys. Vetäytymiset ja markkinoille menemiset tulee siis suorittaa harkiten ja ammattitaidolla.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Teollisuuden-neljäs-vallankumous-on-täällä_2_700x250

Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?

Tulevaisuuden teollisuustuotannossa koneet ja materiaalivarastot järjestävät työt keskenään. Logistiikkaketjut tekevät automaattisesti yhteistyötä. Laitteet kertovat tilastaan ja huoltotarpeistaan ylläpidolle. Sci-fiä? Ei todellakaan, tuotannon tulevaisuus on jo täällä. Edellä kuvattu on tunnusomaista tulevaisuuden teollisuustuotannolle, joka tunnetaan myös käsitteenä teollisuus 4.0.

Teollisuus 4.0, myös teolliseksi internetiksi kutsuttua teollisuuden neljättä vallankumousta voi verrata tietokoneshakkiin, jossa jokaisen siirron jälkeen tietokone analysoi ja vertailee mahdolliset peliskenaariot ja valitsee niistä parhaan seuraavaksi siirroksi. Tuotannon parametrejä ja dataa analysoidaan jatkuvasti ja toimintaa ohjataan dynaamisesti tiedon perusteella. Tulevaisuuden tehtaassa järjestelmä hallitsee ja optimoi tuotantoprosessia itsenäisesti ihmisen asettamien reunaehtojen ja sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Tämä lähestymistapa mahdollistaa kussakin vallitsevassa tilanteessa parhaiden ja tehokkaimpien vaihtoehtojen tunnistamisen seuraaviksi suoritteiksi.

Teollisuus 4.0:n mahdollisuudet

Teollisuus 4.0 mahdollistaa joustavat ja optimoidut tuotantoprosessit, jotka lyhentävät merkittävästi markkinoilletuloaikaa esimerkiksi nopeuttamalla tuotantolaitoksen tai -linjan rakentamista. Tuotteista voidaan valmistaa helposti ja kustannustehokkaasti erilaisia vaihtoehtoja, sarjakokoja voidaan pienentää ja kaikkia resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin samalla, kun toiminnan laatu ja luotettavuus paranee.

Suomalainen valmistava teollisuus kärsii monenlaisista ongelmista. Kilpailukykymme on monilta osin vuosien myötä rapautunut sekä ulkoisista että sisäisistä syistä.

Miten suomipoika pärjää teollisuuden vallankumouksessa?

Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on mahdollisuus menestyä tulevaisuudessa olemalla muutoksen eturintamassa ja omaksumalla uusia teknologioita ensimmäisten joukossa. Tätä varten tarvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia yrittäjiä ja yrityksiä, jotka näkevät uusia mahdollisuuksia ja uskaltavat tarttua niihin. Tarvitsemme myös tahtoa, ennakkoluulottomuutta ja onnistumisen halua yhteiskunnassa: rohkeutta ja valmiutta muuttaa rakenteita ja kehittää toimintaedellytyksiä niin, että ne ovat linjassa teollisuus 4.0:n kanssa, eivätkä edusta esimerkiksi teollisen massatuotannon aikakautta.

Esimerkiksi Saksassa on viimeisten 10 vuoden aikana määrätietoisesti kehitetty teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on ollut säilyttää teollinen toiminta Saksassa. Yksistään Industrie 4.0 -kehitysohjelma on useiden satojen miljoonien panostus Saksan hallitukselta. Saksassa suhtaudutaan myönteisesti kehitykseen, iloitaan onnistumisista, tuetaan niitä, jotka yrittävät, ja ollaan innostuneita uusista mahdollisuuksista. Tämän päivän ilmapiiri Suomessa on valitettavan päinvastainen. Poukkoilevaa verotuskohtelua, pieneneviä kehitystukia, kustannuksia lisääviä velvoitteita, sääntöjä ja byrokratiaa, jahkailua ja päätöksenteon hitautta.

Suomalaiset ovat katajaista kansaa

Suomesta löytyy onneksi vielä meille tunnusomaista katajaista kansaa. Yrittäjiä ja yrityksiä, jotka vaikeasta ja kylmästä ilmastosta huolimatta ovat olleet rohkeita, uskoneet asiaansa ja tahtoneet onnistua. He ovat työllään ja menestystarinoitaan luomalla myös osoittaneet sen todeksi. Suomi tarvitsee kuitenkin monin verroin lisää tämän kaltaisia yrityksiä ja yrittäjiä, jotka tarttuvat uuden teollisen vallankumouksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Me KPMG:llä haluamme omalta osaltamme myötävaikuttaa tähän. Osallistu kanssamme keskusteluun. Mahdollisuuksia on monia!

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen” ja ”Kansainvälistyminen ja purjehduskausi vaativat huolellista valmistautumista”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii on osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Miljardi vuodettua salasanaa – pitäisikö huolestua?

Miljardi vuodettua salasanaa – pitäisikö huolestua?

Elokuun alussa Hold Security julkisti tiedot väitetystä salasanamurrosta, jossa 420 000 eri verkkopalvelusta kaapattiin yhteensä arviolta puolesta miljardista reiluun miljardiin käyttäjätunnus-salasana-yhdistelmää. Hurja määrä, pitäisikö tästä olla huolestunut? Ei, mikäli salasanoihin liittyvät yksinkertaiset perusasiat ovat sinulla ja organisaatiollasi kunnossa. Eri verkkopalveluja tullaan murtamaan nyt ja jatkossa – se kuuluu tähän päivään.

Yleisten tietomurtojen pohjalta ei tule painaa paniikkinappulaa varsinkaan jos murto ei ole kohdistunut sinuun tai organisaatioosi. Yllä mainittu salasanamurto toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten jäitä kannattaa pistää hattuun tällaisten tapausten yhteydessä. Kyseisen tietomurron yhteydessä organisaatioille alettiin kaupitella maksullisia palveluja, joiden avulla organisaatio voi tarkistaa, onko kaapattujen salasanojen joukossa heille kuuluvia tunnuksia. Vastaavanlaisten tietomurtojen yleistyessä, tapahtumat houkuttelevat helposti eri tarjoajia rahastamaan organisaatioita uutisten aiheuttamalla hysterialla.

Miten minimoit tietomurron riskin?

Organisaation näkökulmasta salasanojen vuotamisen riskiä pienennetään edelleen yksinkertaisin ja perinteisin keinoin: määrittelemällä salasanapolitiikka, kieltämällä samojen salasanojen käyttö organisaation ja yleisten verkkopalvelujen välillä sekä kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti.

Oman haasteensa kuvioon tuo organisaatioiden lisääntyvät pilvipohjaiset palvelut. Erityisesti palvelun ollessa liiketoimintakriittinen, on syytä välttää käyttäjähallinnan ulkoistamista pilvipalvelun tarjoajalle. Organisaation tulee muodostaa vähintään selkeä sisäinen politiikka asiasta sekä määritellä tarkasti sopimusehdot palvelusopimuksessa. Näin reagointinopeus ja -vastuu säilyvät salasanavuototilanteessa organisaatiolla itsellään. Muussa tapauksessa riskinä saattaa olla se, että yrityksen järjestelmissä ja ulkoisissa työkäyttöön liittyvissä palveluissa käytetään samoja salasanoja tai käyttäjät eivät suojaa ulkoisissa palveluissa olevia yritysten tietoja riittävän vahvoilla salasanoilla.

Mitkä ovat kriittisimmät salasanat yksityishenkilöille?

Myös yksityishenkilöille salasanojen hallinta aiheuttaa tunnetusti harmaita hiuksia. Useimmat salasanoista ja käyttäjätunnuksista johtuvat tietovuodot liittyvätkin juuri yksityisten henkilöiden käyttämiin vapaa-aikaan liittyviin palveluihin. Internet on täynnä kirjautumista vaativia palveluja ja periaatteessa niiden salasanoja tulisi vaihtaa jatkuvasti. Taakkaa helpottaakseen palvelut kannattaa jakaa kolmeen eri luokkaan niiden tarjoaman sisällön perusteella:

  1. Rahaan, henkilötietoihin tai muuhun arkaluontoisiin tietoihin liittyvät palvelut, kuten esimerkiksi PayPal-maksujenvälitysjärjestelmä. Käytä näissä palveluissa vahvoja erillisiä salasanoja ja vaihda ne säännöllisesti.
  2. Yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen vaativat palvelut, kuten Facebook ja Twitter. Käytä palveluiden välillä eri salasanaa ja pyri vaihtamaan niitä aika ajoin.
  3. Satunnaiset ja sisällöltään esimerkiksi hupia sisältävät sivustot, joissa ulkopuolisen pääsy ei käytännössä aiheuta henkilölle merkittävää haittaa. Näissä palveluissa voit käyttää samaa salasanaa

Jos sinulla on vaikeuksia muistaa salasanoja käyttämiisi palveluihin, yksi ratkaisu on ulkoistaa ongelma ja käyttää erillistä ohjelmistoa salasanojen hallinnointiin. Tällaisiin ohjelmiin voit tallentaa yhden pääsalasanan taakse kaikki käyttämäsi salasanat, jolloin käytännössä yhden salasanan muistaminen riittää. Toisaalta kaikki munat ovat tässä tapauksessa samassa korissa, joten kyseiseen palveluntarjoajaan ja tuotteeseen on tällöin syytä tutustua huolella ja siihen on pystyttävä luottamaan. Yksityishenkilönäkin kannattaa tarkistaa tällaisten palveluiden osalta, onko niillä tietoturvallisuuden hyvistä käytännöistä kertovia sertifiointeja tai ISAE-lausuntoja.

Vaikka tietomurrot tulevat varmasti yleistymään entisestään ja tuhot voivat olla pahimmassa tapauksessa merkittäviä, voi oman organisaation ulkopuolelle kohdistuvien tietomurtojen aiheuttamia välillisiä riskejä pienentää hyvinkin yksinkertaisten ja tuttujen keinojen avulla. Tärkeintä on tiedostaa uhat ja varautua ja valmistautua niihin ajoissa. Näin voidaan välttää paniikkinappulan painamista ja siitä mahdollisesti seuraavia väärien ratkaisujen tekemistä. Tutut ja helpot keinot kannattaa muistaa myös yksityishenkilötasolla, jolloin välttyy parhaimmillaan taloudellisilta menetyksiltä ja yksityisten tietojen joutumiselta vääriin käsiin.

Käy lukemassa myös edelliset blogimme ”Sinisilmäisyys tietoturvassa johtaa skandaaleihin ja maineen menetykseen” ja ”Ukrainan kriisi kertoo, siirtyvätkö kansainväliset kriisit ja sodankäynti verkkoon”.

Mika Laaksonen Blogin on kirjoittanut KPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen, joka tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella yhteistyössä Olli Knuutin kanssa, joka toimii asiantuntijana tietoturvan ja liiketoiminnan jatkuvuuden alueilla. 

Voit tutustua myös Mikan ja Ollin osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.

Edelläkävijä-kääntää-yritysvastuun-riskit-ja-mahdollisuudet-euroiksi

Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi

Suuri osa yrityksistä luokittelee ja arvioi eri riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja rahallista arvoa sekä määrittelee tarvittavat riskienhallinnan toimenpiteet. Tärkeimpiä riskejä seurataan myös yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa. Erityisesti listautumisen tai yrityskaupan yhteydessä riskeihin kiinnitetään huomiota. Hälyttävää on kuitenkin se, että monessa yrityksessä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja vastuulliseen hallintotapaan liittyviä riskejä (niin kutsuttuja ESG-riskejä) ei ole huomioitu niiden liiketoimintavaikutuksiinsa nähden ansaitsemalla tavalla.

Miksi ESG-riskejä (tulee sanoista Environmental, Social ja Governance) ei ole sitten sisällytetty riskienhallintajärjestelmään? Tämä saattaa johtua siitä, että riskejä ei ole kartoitettu, niitä ei seurata johtoryhmätasolla, ne mielletään vähämerkityksellisiksi tai niiden liiketoimintavaikutusten rahassa mittaaminen koetaan vaikeaksi.

Onnellinen tietämättömyys voi johtaa kuitenkin tuskalliseen tiedostamiseen jos riski realisoituu. ESG-riskien sisällyttäminen riskienhallintajärjestelmään on tärkeää, jotta liiketoiminnallisesti olennaiset uhat tunnistetaan ja niitä pystytään hallitsemaan ja seuraamaan. ESG-riskit täytyy siis sisällyttää yrityksen riskikarttaan.

ESG-riskit tulevat eri mauissa ja väreissä

ESG-riskit voivat olla strategisia, operatiivisia, velvoitteenhoitoon liittyviä tai finanssiriskejä. Riskit, jotka liittyvät yritysvastuun kilpailukyvyn ambitiotason ja merkityksen määrittelemiseen ovat esimerkkejä strategisista kysymyksistä. Operatiiviset riskit voivat taas liittyä yritysvastuun avainprosesseihin tai sen hallintaan alihankintaketjussa. ESG-lainsäädäntöön, toimintatapaohjeen noudattamiseen ja lupaehtoihin voi liittyä velvoitteenhoidollisia riskejä. Finanssiriskejä piilee taas päästökaupassa tai verosuunnittelun toteutuksessa.

Riskit rahaksi

Myös yritysvastuuriskien toteutumisen todennäköisyyttä ja liiketaloudellista arvoa on mahdollista arvioida. Arvioidaanhan markkinoinnin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnankin todennäköistä tuloksellisuutta ja riskejä prosenteissa ja euroissa. Tyypillisesti ESG-riskien taloudellinen arvo on mitattavissa myyntitulojen menetyksinä, kustannusten nousuna, uusina investointitarpeina, velvoitteiden kasvuna, pääoman hankinnan kallistumisena tai osakekurssin alenemisena.

Maineriskiä emme kuitenkaan voi mitata euroissa?

Kyllä voimme! Voimme kysyä itseltämme esimerkiksi, mitkä asiat vaikuttavat maineeseemme? Minkä sidosryhmän silmissä mainemme saattaa kolhiintua? Mitä siitä mahdollisesti seuraa – vaikeampia myyntineuvotteluita, taloudellisia vaatimuksia, toimintaamme hidastavia tyytymättömyyden ilmaisuja, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavia kriittisiä lehtikirjoituksia, selvitystarpeita vai kenties investointiviiveitä? Vaikuttavatko nämä asiat tulokseemme heti, lyhyellä vai pitkällä aikavälillä?

Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa sekä maine että välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvia ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikkeneminen sekä velvoitteenhoidon kustannusten tuntuva nousu. Kun riskit on arvioitu, helpottuu kannattavien hallintakeinojen tunnistaminen, joka voi purra joko riskin toteutumisen todennäköisyyteen alentavasti tai toteutumisen taloudelliseen arvoon rajoittavasti.

ESG-riskit haltuun, entä mahdollisuudet?

Useilla toimijoilla liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistamisen, arvioimisen ja toteuttamisen seuranta on vähemmän systemaattista kuin riskien. Tämä koskee luonnollisesti mitä suurimmassa määrin myös yritysvastuun kautta saavutettavia liiketoimintamahdollisuuksia. Voimmeko lisätä myyntiä ratkaisuilla, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden vastuullisuustarpeita? Pystymmekö pienentämään kustannuksiamme hyödyntämällä uusiutuvuutta, kierrätettävyyttä ja energiatehokkuutta? Lisääkö ESG-riskien hyvä hallinta sijoittajien kiinnostusta? Onko brändimme ja julkisuuskuvamme sellainen, että olemme kiinnostava työnantaja?

Jos yritys mielletään toimijaksi, joka tarjoaa ratkaisuja vastuullisuuden megatrendeihin sekä nähdään vastuullisena liikekumppanina ja työnantajana, ovat lähtökohdat kannattavalle liiketoiminnalle hyvät. Ehkä mahdollisuuksien arvioinnista tuleekin seuraava yritysjohtoa innostava työkalu? Kun hallitsee sekä riskit että mahdollisuudet, voi todennäköisesti olla osa ratkaisua eikä ongelmaa.

Toivotan lukijoillemme oikein vastuullista töihin paluuta ja alkusyksyä! Käykää lukemassa myös viimeisimmät blogini ”Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta” ja ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Hyvää-kesää!

Aurinkoista kesää hyvät lukijat!

Blogimme lompsii kesälaitumille ja palailee taas uusin kirjoituksin elokuussa! Oikein ihanaa ja rentouttavaa lomaa hyvät lukijamme. Kyllä se aurinkokin sieltä vielä esiin tulee!