Flickr-Alan-Cleaver

Mitä joulu tuo tullessaan verottajan pukinkonttiin?

Tähän aikaan vuodesta tonttujen kiire on kovimmillaan, kun joulupukille on raportoitava, ketkä ansaitsevat lahjoja ja ketkä risuja. Mitä tontut raportoivat verottajasta?

Konserniverokeskus on kurottanut korkealle kunnianhimoisissa verotarkastuksissa, joissa on pyritty luonnehtimaan yritysten toimintaa toisenlaiseksi kuin yritys sen itse näkee. Tunnetuimmat tapaukset ovat kohdistuneet Nokian Renkaisiin ja Fortumiin. Kesällä verottaja hävisi KHO:ssa hybridilainan uudelleenluonnehdintaa koskevan tapauksen. Tämän seurauksena joitakin vastaavia tapauksia raukesi, ja Fortumin vahingoksi tehdystä veronoikaisusta luovuttiin ainakin osittain. Nokian Renkaiden vahingoksi tapahtunut veronoikaisu perustui suurelta osin yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden haastatteluihin, mutta konserniverokeskus ei ollut halukas luovuttamaan haastatteluaineistoja yhtiön kommentoitavaksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti asian kuitenkin yhtiön hyväksi, joten oikaisulautakunta saa nyt arvioidakseen, minkälaisen näytön perusteella yli 100 miljoonan euron lisäverot määrättiin.

Sääntöjä muokataan konserniverokeskuksen toiveiden mukaan

Tappiot tuomioistuimissa epäilemättä kirvelevät siirtohinnoitteluasiantuntemuksen ylimpänä auktoriteettina esiintynyttä konserniverokeskusta. Olisi helppo luulla, että lahjojen osalta joulusta olisi tulossa laiha. Toisin saattaa käydä.

Tontut supisevat, että valtiovarainministeriö valmistelisi konserniverokeskukselle lohdutuslahjaksi lainmuutosta, joka sallisi verottajan luonnehtia uudelleen liiketapahtumia ”todellisen liiketapahtuman” mukaisiksi siinäkin tapauksessa, ettei verovelvollisen liiketapahtumaan liity mitään veronkierron piirteitä. Kun siis konserniverokeskus ei pärjää kisassa tasaisella kentällä, täytyy kenttää kallistaa ja sääntöjä muuttaa niin, että maaleja alkaa syntyä. Tuomarin täytyy uusien sääntöjen mukaan lähettää verovelvollinen jäähylle silloin, kun konserniverokeskuksesta tuntuu, että sitä vastaan on rikottu. Urheilussa tätä pidettäisiin melkoisen epäurheilijamaisena.

Samaan aikaan konserniverokeskuksella on tilaisuus näyttää osaamistaan kansainvälisessä turnauksessa. Mikäli Nokia todella joutuu maksamaan miljardiluokan lisäverot Intiassa, yhtiöllä on oikeus vaatia Suomen ja Intian välisen verosopimuksen perusteella, että toimivaltaiset viranomaiset molemmissa maissa neuvottelevat siitä, kumpi maa huojentaa Nokian verotusta kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Suomessa tämä viranomaistaho on siis samainen konserniverokeskus. Mikäli neuvotteluissa todetaan, että Intian verottaja on tosiasiassa oikeassa, joutuu Suomi antamaan huojennuksen, joka tuntuu valtion budjetissa pyöristyseroa suurempana summana.

Konserniverokeskuksella on siis ainutlaatuinen tilaisuus osoittaa olevansa niin korkeatasoinen siirtohinnoittelun osaaja kuin se itse vain haluaa ulospäin viestiä. Meillä kaikilla on syytä toivoa konserniverokeskukselle joululahjaksi huipputason osaamista ja neuvottelutaitoja. Muuten valtion budjettiin syntyvän aukon kattamiseksi ei riitä pelkkä hyttysten kuurniminen ja lounasseteleiden veroedun luopumisesta saatava nappikauppa.

 

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Alan Cleaver / Flickr

Teollinen_internet_pistaa_liiketoimintamallit_uusiksi

Teollinen internet pistää liiketoimintamallit uusiksi

Teollinen internet, laajemmin ”Internet of Things” (IoT) kehittyy ja laajenee kovaa vauhtia. Tämä ei tapahtu pelkästään puheiden tasolla, vaan myös käytännön innovaatioina ja liiketoimintana. Teollinen internet on tämän päivän hypetetyimpiä termejä ja voidaan kansankielellä määritellä älykkäiden laitteiden, analytiikan ja ihmisten työn tehokkaaksi yhdistämiseksi. Voisiko tästä paljon mediassakin esillä olleesta ilmiöstä olla Suomen kilpailukyvyn pelastajaksi? 

Gartnerin ennusteen mukaan ensi vuonna noin 4.9 miljardia laitetta olisi liitettynä verkkoon.Vuonna 2020 lukumäärä olisi jopa 25 miljardia laitetta. Tämä tarkoittaisi noin viittä laitetta maapallon jokaista asukasta kohden, joka merkitsee noin 300 miljardin dollarin lisämyyntiä vuonna 2020, kustannussäästöistä puhumattakaan. Uusia esimerkkejä teollisesta internetistä syntyy jatkuvasti lisää.  

Muutosvastarinta on uhka liiketoiminnan uusiutumiselle

Teollisen internetin tekee haasteelliseksi ennen kaikkea se, että perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tai tilalle syntyy aivan uudenlaisia malleja. Monelle toimijalle ja asiakkaalle tämä ”paradigmamuutos” on suunnattoman vaikeaa, kun joudutaan luopumaan vanhasta tavasta ajatella ja toimia. Tämä inhimillinen ominaispiirre ilmenee muutosvastarintana, ja on todellinen uhka yritysten liiketoiminnan uusiutumiselle. Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun olemme investoineet vallitseviin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka uusien mahdollisuuksien edessä tulevat kyseenalaisiksi.

Monet muistavat, kun mäkihyppääjä Jan Boklöv vuonna 1988 ponnisti hyppytornista jalat levällään V-tyylissä maailman cupin osakilpailun voittoon. Kilpailijoiden, valmentajien ja katsojien ensi reaktiot olivat kielteiset: ”Ei noin voi tehdä!”. Kauden tulokset puhuivat kuitenkin puolestaan, ja jonkin ajan kuluttua V-tyylistä oli tullut uusi normaali. Heillä, jotka omaksuivat uuden tavan, oli edellytykset menestyä jatkossakin.

Vastaavanlaista uusiutumisvaikeutta ja muutosvastarintaa näemme myös liike-elämässä ja yhteiskunnassa. Hyvänä esimerkkinä toimii viime aikoina esillä ollut keskustelu Uberista ja taksipalveluista. Uberin pyrkimys tulla pääkaupunkiseudun markkinoille tyrmättiin samaan tyyliin kuin Boklövin V-tyyli aikoinaan: ”Ei noin voi tehdä!”.

Mielenkiintoinen esimerkki onnistumisesta on samalta toimialalta. Erona on vain se, että nyt mennään bussilla. HSL:n kehittämä Kutsuplus-tilauskyytipalvelu on lyönyt itsensä läpi ja uusien asiakkaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Palvelussa kuluttaja tilaa omalla älylaitteellaan kuljetuksen pysäkiltä pysäkille, itselle sopivaan ajankohtaan. Matkan hinta näkyy palvelua tilattaessa ja se maksetaan heti tilauksen yhteydessä. Ketterää ja kätevää.

Sekä Uber että Kutsuplus toimivat esimerkkeinä vanhoja toimintamalleja haastavista palveluista. Uuden kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Kutsuplus-palvelun tapauksessa eräs onnistumista selittävä tekijä on heidän avoin ja ratkaisuhakuinen asenne. Kun havaittiin esimerkiksi, että reittiliikenteen pysäkkien välinen etäisyys oli kohtuuttoman pitkä tai pysäkki oli asiakkaan kannalta väärässä paikassa, uusia virtuaalisia Kutsuplus-pysäkkejä perustettiin asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Teollinen internet tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia

Jos Kutsuplus-palvelun kaltaiseen älyjärjestelmään lisätään historiatiedot asiakkaiden aikaisemmista kyydeistä, mahdollisista suurtapahtumista, sääennusteet sekä muut kysyntään vaikuttavat muuttujat, saadaan aikaiseksi toiminnanohjausjärjestelmä, joka saattaa kysynnän ja tarjonnan vastaamaan toisiaan entistä paremmin. Palvelu paranee ja kalusto on tehokkaammin käytössä. Tämä on täysin mahdollista, jos vain halua ja rohkeutta uuden kehittämiseen löytyy.

Mikäli haluamme menestyä myös tulevaisuudessa, meidän täytyy osata suhtautua ennakkoluulottomasti, uteliaasti ja rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, ja kehittää niiden pohjalta uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Suomessa meillä on hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä teollisen internetin saralla ja ratsastaa muutoksen aallon harjalla. Jos pidämme tiukasti kiinni vanhasta ja aikansa eläneestä, vaarana on, että hukumme kilpailijoiden surffaillessa kirkkaammilla vesillä.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?” ja ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.

Flickr: Chirs Potter

Kyberturvallisuus – selviäisikö siitä vakuuttamalla?

Kyberturvallisuus ja tietosuoja ovat molemmat asioita, joihin liittyy paljon epätietoisuutta, riskejä ja monimutkaisia toimenpiteitä. Mitä jos vain ostaisin vakuutuksen?

Kybervakuuttaminen on kasvava markkinatrendi ja eräs yritysten liiketoiminnallisen varautumisen kuumista puheenaiheista. Yhdysvaltain kybervakuutusmarkkinan on arvioitu kasvavan jopa 2 miljardin dollarin arvoiseksi vielä vuonna 2014. Euroopan kybervakuutusmarkkina on edelleen huomattavasti pienempi, mutta sen arvioitu kasvuvauhti vuositasolla on jopa 50-100 prosenttia saaden lisäpontta muun muassa EU:n tulevan tietosuoja-asetuksen velvoitteiden ja sanktiopotentiaalin myötä.

Kyberriskin hinnoittelu haastavaa

Kyberhyökkäyksen aiheuttamien liiketoiminnallisten vahinkojen määrittely ja korvaaminen on usein monimutkaista. Samasta syystä sekä vakuutuksen ostaminen että sen myyminen ja hinnoittelu on haastavaa. Perinteisten riskien taloudelliset vaikutukset ja todennäköisyydet ovat huomattavasti paremmin molempien osapuolten tiedossa ja ymmärrettävissä.

Valistunut lukija jo varmaan arvaakin, että kyberturvallisuudesta ei selviä pelkällä vakuutuksen ostamisella. Vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi palovakuutuksessa, myös kybervakuutuksessa vakuutuksen ottajalla on velvollisuuksia huolehtia asianmukaisesta suojauksesta ja vahinkojen rajoittamisesta. Palovakuutuskaan ei korvaa palanutta tuotantotilaa ellei sen rakenne ja käyttö ole ollut vakuutusehtojen ja rakennusmääräysten mukaisia.

Kybervakuutus yksi riskienhallinnan keinoista

Kybervakuutuksiin kannattaa kuitenkin tutustua, sillä ne alkavat olla osa yritysten riskienhallinnan keinovalikoimaa. Kybervakuutukset voivat korvata esimerkiksi välittömiä tietoturvahyökkäyksen aiheuttamia toimintakustannuksia, tulonmenetyksiä sekä kiristystä kuten tietovuodolla uhkaamista. Vakuutukset saattavat korvata myös merkittäviä liiketoiminnan katkoksia, inhimillisiä virheitä, immateriaalioikeuksien tai tavaramerkin loukkauksia, kolmansien osapuolten kärsimiä vahinkoja kuten tietomurron aiheuttamia vahinkoja sekä liiketoimintakriittisen tai luottamuksellisen tiedon ja yritysmaineen menetyksiä. Joihinkin vakuutuksiin sisältyy myös tietty määrä asiantuntijaorganisaation tekemää konsultointia tai vahinkotapauksessa tietomurron tutkintatyötä.

5 vinkkiä kybervakuuttamiseen

  1. Selvitä, mitä vakuutuksia on tarjolla, mitä ne kattavat, ja millaisia ehtoja ja rajoituksia niissä on.
  2. Varmista, että oman organisaation tietoturva- ja tietosuojakäytännöt ovat normien ja hyvien käytäntöjen sekä vakuutusehtojen mukaiset.
  3. Panosta erityisesti havainnointi- ja reagointikykyyn, jotta mahdolliset tietomurrot ja tietovuodot voidaan havaita ajoissa ja niihin voidaan reagoida.
  4. Tunnista suojattavat asiat ja kohteet. Suojataanko tiedon luottamuksellisuutta vai prosessia ohjaavien IT-järjestelmien jatkuvuutta?
  5. Käytä vakuutusta yhtenä osana riskienhallintaa, ja muista, että se ei yksinään ratkaise kyberturvallisuutta – valitettavasti.

Lue myös edelliset blogitekstini ”Miljardi vuodettua salasanaa – pitäisikö huolestua?” ja ”Sinisilmäisyys tietoturvassa johtaa skandaaleihin ja maineen menetykseen”.

Mika LaaksonenKPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.

Kuva: Flickr: Chris Potter (Picture has been cropped)

Pk-yritykset_700x250

PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa

Marraskuun alussa uutisoitiin, että kaksi kolmasosaa noin 311 000 yhteisöverovelvollisesta ei maksanut yhteisöveroa lainkaan. Uutisessa kerrottiin, että veropohjan kapeutta kuvaa se, että 1,6 prosenttia yhteisöverovelvollisista maksoi 80 prosenttia veron kokonaistuotosta. 

Tilastojen antamille luvuille on olemassa monta selittävää tekijää (ml. vahvistettujen tappioiden kertymä ja tilastoja vääristävät pöytälaatikkoyritykset). Tilasto on kuitenkin osoitus myös siitä, että PK-yrityksissä on merkittävä volyymiin perustuva potentiaali yhteisöverokertymän kasvattamisessa. Kasvua ei kuitenkaan synny veroprosenttia korottamalla, vaan luomalla edellytyksiä yrityksen tuloksen kasvulle.

+1 uusi säännös = -1 vanha säännös

Eräs merkittävä tekijä PK-yritysten toiminnan edesauttamiseen on toimintaa helpottavat lakimuutokset ja -uudistukset. Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu seinäjokelainen Jyrki Mäkynen on esittänyt toimintamallia, jossa edellytetään aina yhden säädöksen poistumista, kun tulee uusi säädös. Ehdotusta on helppo kannattaa. Fokus tulee olla tekemisessä, ei sitä ympäröivässä byrokratiassa.

Jatkuvat muutokset verotuksessa ja säännöksissä luovat epävarmuutta

Yhteisö- ja osinkoverotussäädökset ovat jatkuvasti keskeisiä teemoja. Yhteisöverotusta on saatu laskettua jo kilpailukykyisempään suuntaan, mutta varsinkin osinkoverotuksessa liian usein tehtävät muutokset ovat luoneet epävarmuutta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjiltä heikkenee mahdollisuus pitkäjänteiseen suunnitteluun. Se taas heijastuu vääjäämättä oireiluna yritysten vakavaraisuuteen ja operatiiviseen toimintaan, lopulta myös verotettavaan tulokseen.

Verotusta ja sen kannustinvaikutuksia mietittäessä tulee myös muistaa, että PK-yrityksistä puhuttaessa yhteisöverotusta ja osinkoverosta koskevien muutosten tulee kulkea käsi kädessä. Tästä asiasta muistutti myös pääministeri Alexander Stubbin yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajaksi nimetty Eero Lehti.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien säädösten tuki yritystoiminnalle on keskeisessä asemassa. Eräänä uusimpana operatiiviseen toimintaan liittyvänä muutosehdotuksena on oikeusministeriössä valmisteilla oleva ehdotus yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä.

Selkeyttäkin vaaditaan. Esimerkiksi välillisen verotuksen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkitseminen on muuttunut niin haastavaksi, että sen hallitseminen ei ole enää monelle yrittäjälle mahdollista, mistä seurauksena ovat muun muassa kassavirran hallintaan liittyvät kielteiset vaikutukset.

PK-yritykset merkittävä työllistäjä

PK-yritysten merkitys sekä työllistäjänä että veromaksajana on Suomelle elintärkeä. Suomen Yrittäjien sivuille koottujen tietojen mukaan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy PK-yrityksissä. Myös PK-yritysten työllistävä vaikutus on olennainen. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista valtaosa on syntynyt PK-yrityksiin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Toimintaympäristöä on kehitettävä jatkuvasti siten, että verotettavaa tulosta tekevää yritystoimintaa on mielekästä ja innostavaa kehittää pitkäjänteisesti Suomessa eteenpäin. Hyviä ja innovatiivisia toimenpide-ehdotuksia kuulee kun haluaa kuunnella; aina junan ravintolavaunukeskusteluista Slush -tapahtuman innostaviin puheenvuoroihin. Ajatuksista toteutukseen.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.

A still growing, but more complex China 700x250

A still growing, but more complex China

China has been a must-be investment location for many Finnish companies due to its massive growth and low cost opportunities in past three decades. However, the growth rate is reaching a more sustainable level (7,3% in Q3 2014), owing to government´s intention to redefine the growth model and economic structures. The rapid change in business environment, market volatility as well as recent government antitrust investigation involving few foreign companies have also brought certain concerns to foreign companies. Is China losing its attractiveness? 

During the past few years I have assisted many Finnish companies with a variety of issues in China. Some of these complexities are commonly seen in organizations regardless of size, industries or regions they are in. There can be peculiarities as a result of certain arrangements which have been taken in use during the business establishment. These arrangements often stay functional for several years, but its adverse effect could emerge when new rules and regulations were introduced or long-built government relationship was interrupted by new appointments.

On one hand, companies are struggling to build sustainable growth strategy in China given the changing business environment. On the other hand, there are concerns about fading advantages and beneficial treatments that foreign enterprises have long been enjoying. Competition, for both international and domestic players is fiercer; Chinese companies are catching up in terms of technologies, know-hows and managerial skills. Besides, they know the market and are able to manage costs more effectively. Added to these, there are a tougher enforcement and a higher emphasis on compliance in an already complex regulatory environment.

How to survive in China?

Many Finnish companies still see China from a helicopter view and try to find a landing point, while there is a considerable number of companies already on the ground trying to expand the business and survive. The reality is usually different when investors go beyond “how to exchange a business-card” as the first lesson of doing business in China.

Running business in China is not only about replicating a successful formula, but rather localizing, adapting and being flexible and creative. Sometimes companies also face dilemma of finding the right balance between compliance level and “common practice”. There are situations when local authorities would accept “non-mandatory and voluntary basis” for compliance requirements. Later it may become huge contingent liabilities. Although managing business in China may require certain pragmatism, it is equally important to understand what government´s agenda is as well as what the actual implementation on the ground level means.

Everything changes, nothing stands still

No doubt, these aspects and keeping pace with changing rules and regulations are challenging many organizations. It is true that some Finnish companies are savvy on managing business in China and mitigating risks, but many still navigate in grey areas and are unaware of potential risks. In recent months, I have discussed with few Finnish companies with operations in China regarding the new Company Law which took effect in March 2014. Only few of them knew about the change. The truth is in China, as stated by Heraclitus, the Greek philosopher – everything changes and nothing stands still.

One thing is sure. You cannot neglect China when you are looking for global business opportunities and investing for the longer term growth.

Please, read also my previous blogs ”China enters a new era of growth” and ”The promising future is NOW in Brasil”.

Kelly_Luostarinen_100x100Kelly Luostarinen is a Director in T&R Strategy Group and Head of China Practice and Brazil Desk in KPMG Finland. She was born in China, raised up in Brazil and has been working in Finland for the past 13 years.

On her own time, Kelly enjoys reading, watching movies and spending time with her three Chartreux cats.

Reagoi_ajoissa_epavarmuuteen_700x250

Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!

Vaikka osapuolet Ukrainassa pääsisivätkin sovintoon, Venäjän talouden tulevaisuuden näkymät ovat synkät ja rahahanat kireällä. Markkinamielialaa painavat poliittinen ja yleinen epävarmuus. Venäjän tilanteen kohentumiseen voi optimistikin uskoa vain pitkällä tähtäimellä.

Huonoista uutisista huolimatta merkittävä osa suomalaisyrityksistä onnistuu edelleen tekemään itänaapurin suurissa kaupungeissa menestyksekästä liiketoimintaa. Suomalaisten investointitahti Venäjälle ei näytä hidastuvan, ja osalle läntisten kilpailijoiden väheneminen avaa jopa uusia ovia. Venäjän markkinoille palaaminen on kallista, joskus jopa mahdotonta. Sen takia liikkeelle ei kannata lähteä harkitsemattomasti.

Ennakointi on edullista ja parantaa mahdollisuuksiasi reagoida nopeasti muutokseen.

1. Selvitä sopimuskantasi ja tunne yhteistyökumppanisi

Sopimusten valuuttajakauman lisäksi on riskienhallintamielessä aiheellista ymmärtää, ovatko omat sidosryhmät paikallisia vai ulkomaisia toimijoita, ja miten se vaikuttaa heidän menestykseensä ja maksuvalmiuteensa. Toimivatko sopimuksesi kriisitilanteissa? Venäjä ei tunnusta laillisiksi ulkomaiden sille asettamia sanktiota. Pakotteiden noudattaminen voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi. Riskiä voi ainakin yrittää pienentää soveltamalla sopimuksessa toisen maan lainsäädäntöä ja sopimalla kansainvälisestä välimiesmenettelystä Venäjän ulkopuolella.

Voidaanko pelikentän muuttuessa kriittisiä tuotteita ja palveluita saada uusista lähteistä vai ollemmeko yksittäisten toimijoiden varassa? Huolehdi, että paikallinen henkilökunta seuraa jatkuvasti tilannetta ja informoi emoyhtiötä vaadittavista muutoksista. Muutokset liiketoimintaan tehdään yhteistyössä, eikä tytäryhtiön pidä tehdä itsenäisesti päätöksiä olennaisissa kysymyksissä.

2. Järjestä rahoitus järkevästi

Ruplan arvon nopea muutos vaatii uudelleen harkintaa rahoituskuvioihin. Tytäryhtiön kyky maksaa valuuttamääräisiä lainoja emolta heikkenee, ja heikentynyt taloudellinen tilanne voi johtaa alikapitalisoinnin takia vähennyskelvottomiin korkokuluihin. On mielekästä pohtia, missä muodossa tytäryhtiöitään rahoittaa. Oman pääoman riittävyys mitataan ruplissa.

3. Varmista valvonta

Heikentyneet tulevaisuudennäkymät lisäävät väärinkäytösriskiä, kun kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät menettävät voimaansa. Selvitä myös, onko yhtiöjärjestyksesi ajan tasalla ja rajaako se riittävästi pääjohtajan valtaa. Harkitse, onko tarvetta ”kahden allekirjoituksen” hallintomenettelylle. Valvonta on Venäjällä kiinteästi sidoksissa johtamiseen.

4. Älä oikaise säännöissä

Lainsäätäjät ovat tehneet ja tekevät kynät sauhuten muutoksia osakeyhtiölakiin, verolainsäädäntöön ja siviililakikokoelmaan. Samanaikaisesti viranomaisvalvonta on viime aikoina Venäjällä kiristynyt, eikä se koske vain verottajaa. Toimi kaikissa tilanteissa säännösten ja lakien vaatimalla tavalla – näin vältyt pitkässä juoksussa suuremmilta ongelmilta.

5. Päivitä riskienhallintaprosessisi

Kartoita sekä ulkoiset että omaan toimintaan liittyvät riskit, jotka voivat johtaa vetäytymiseen markkinoilta. Laadi konkreettinen eriyttämissuunnitelma, vaikket tekisikään lähtöä.

Ole Venäjän markkinoiden suhteen realisti, hyvässä ja pahassa. Harkitse, millä painoarvolla haluat sisällyttää liiketoimintaasi Venäjän uhkia ja mahdollisuuksia. Ei auta itku itäisilläkään markkinoilla. Jos haluaa pärjätä, on oltava aktiivinen ja kyettävä muuttamaan toimintaansa ympäristön muuttuessa.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Suhtaudu investointeihisi Venäjällä pitkäjänteisesti – Ukrainasta huolimatta”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Virtaset_700x250

Virtaset – Suomen talouden veturi ja selkäranka

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin herra Virtanen piehtaroi kateudessa. Verotilaston kärki on vuoden aikana netonnut tuhansia kertoja Virtasta enemmän, eli tilastollisesti enemmän, mitä Virtasen suku ja ystävät yhteensä ansaitsevat koko elämänsä aikana. Veroprosentti on verotilaston kärjessä matala, suunnilleen Virtasen ansiotuloveroprosentin verran. Tästä kuuluu kiitos pääomatulojen maltillisemmalle verotukselle. Verotilastot puhuttavat, mutta niiden viihdearvoa ei voi kieltää. Ne kuuluvat osana suomalaiseen almanakkaan.

Supercellin omistajien maksamat parinsadan miljoonan euron verot ovat Suomen oloissa hyvin poikkeukselliset. Myös Virtanen kiittää nöyrästi tästä panoksesta yhteisiin talkoisiin. Jokaisella asialla ja ilmiöllä on ääripäänsä, kuten gaussin käyrä on meille opettanut. Kansainvälisessä vertailussa Suomen käyrä on lattea, tuloerot ovat keskimäärin selvästi alemmat kuin useimmissa muissa maissa.

Valtion verokertymästä reilusti yli puolet (noin 25 miljardia euroa) kertyy palkansaajien ansiotuloveroista. Arvonlisävero ja valmisteverot ovat seuraavaksi suurimpia valtion tuloeriä. Valtio kerryttää kassaa huomattavasti vähemmän yritysten yhteisöverosta, henkilöiden pääomatuloveroista puhumattakaan.

Virtanen onkin Suomen talouden ehdoton selkäranka. Käytännössä Virtasten perhe kerryttää suurimman osan valtion tuloverobudjetista ja kulutushyödykkeiden arvolisäverokertymästä. Siinä sivussa he kartuttavat kollektiivisen eläkekertymän ja ovat jokaisen suomalaisen pankin kultakimpaleita.

Virtaset ovat Suomen talouden jalkaväen sotilaita, taistelijoita, jotka kamppailevat isänmaan puolesta myös vaikeina aikoina. He eivät jätä Suomen verokarhua pulaan muuttamalla ulkomaille, tai vaikkapa sijoittamalla ulkomaisiin arvokiinteistöihin. He ovat valmiita myös tinkimään omasta palkkakehityksestään, jotta Suomen talous saataisiin nostettua taantumasta. Tämä on saavutus, johon yhä aleneva ja kansainvälisestikin keskiarvotasolla oleva yritysverotus ei kertymineen pysty. Toki samaan hengenvetoon on syytä muistaa, että nimenomaan suomalaiset yritykset mahdollistavat tämän kaiken.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.