Venäläistä veropolitiikkaa

Venäläistä veropolitiikkaa ja valuvikoja – Missä linja?

Venäläiselle veropolitiikalle on tyypillistä nopealiikkeisyys. Verolaki voi muuttua jo ennen kuin se on ylipäänsä tullut voimaan.

Onneksi suomalainen veropolitiikka ei ole venäläistä veropolitiikkaa. Vai miten se olikaan?

Viisi esimerkkiä soutamisesta ja huopaamisesta

1. Kotitalouksilla oli aikaisemmin oikeus tehdä 3.000 euron suuruinen kotitalousvähennys. Vähennyksen määrä alennettiin vuodesta 2012 lukien 2.000 euroon. Maaliskuun lopussa, 27.3.2013 pidetyssä hallituksen kehysriihessä vähennys päätettiinkin korottaa 2.400 euroon.

2. Yrityksille suunnattu tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskeva erityislaki säädettiin 28.12.2012. Laki tuli voimaan 1.1.2013 ja sitä oli tarkoitus soveltaa vuosina 2013-2015. Mutta miten kävi? Vasta kun laki oli ollut voimassa alle kolme kuukautta, hallituksen kehysriihessä päätettiin lyhentää lisävähennyksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella.

3. Yrityksille suunnattu tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskeva laki säädettiin 30.11.2012. Laki tuli voimaan 1.1.2013 ja sitä oli tarkoitus soveltaa vuosina 2013-2015. Myös tämä oli lyhytikäinen säännös. Kehysriihessä päätettiin paitsi lyhentää korotettujen poistojen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella, niin myös siirtyä pitkäaikaisten käyttöomaisuushyödykkeiden kohdalla hyödykekohtaisiin poistoihin. Päätöksen yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa, mutta on selvää, että kyse on merkittävästä verotuksen poistokiristyksestä.

4. Elinkeinotoimintaa harjoittavien yritysten korkovähennyksiä verotuksessa rajoittava laki säädettiin 28.12.2012. Lakia sovelletaan suurimmassa osassa tilanteita vuodesta 2014 lukien. Ja yllätys yllätys. Hallituksen kehysriihessä päädyttiinkin laajentamaan korkovähennysrajoitusten soveltamisalaa. Lain soveltamisalaa päätettiin siis laajentaa, vaikka lakia ei ollut vielä kertaakaan käytännössä sovellettu.

5. Viides esimerkki löytyy osinkoverouudistuksesta. Sitä uudistettiin edellisen kerran vuonna 2011 siten, että osinkoverotuksen kiristykset tulivat voimaan 1.1.2012 lähtien. Hallituksen kehysriihi lähti kuitenkin muuttamaan osinkoverotusta uudemman kerran. Tässä yhteydessä suomen kielen sivistyssanakirjaan saatiin myös uusi sana. Siis mikä? Valuvika. Valuvialla tarkoitetaan poliittista farssia, huonosti koordinoitua lainsäädäntöhanketta.

Poukkoilu ei edistä kilpailukykyä

Suomalaiseen veropolitiikkaan on tullut venäläisen veropolitiikan piirteitä. Jo tehtyjä päätöksiä muutetaan muutaman päivän, muutaman kuukauden tai vähintään muutaman vuoden välein. Tästä johtuen ajantasaisen verolainsäädännön seuraaminen käy jo työlääksi.

Toivottavasti lainsäädäntö kehittyy jatkossa ennustettavampaan, pysyvämpään ja pitkäjänteisempään suuntaan. Kilpailukykyinen yritystoiminta edellyttää vakaampia ja pidempi aikaisia linjauksia veropolitiikassa poukkoilun sijaan.

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.

One thought on “Venäläistä veropolitiikkaa ja valuvikoja – Missä linja?

  1. Päivitysilmoitus: Yritysten verojalanjälki on suuri – Erotutko eduksi vai hiihdätkö perässä? | Suunta kasvuun ja kannattavuuteen

Kommentointi on suljettu.