Onko meillä varaa siihen, että yritykset ja yrittäjät purjehtivat kohti vakaamman ja ennustettavamman veroympäristön maita?

Perheyritykset ja yrittäjät veropakolaisiksi – verouudistuksista huolimatta

Hallitus takoi kehysriihessä kasvuhakuisen verojärjestelmän rungon. Kasvuhakuisuutta yrityksiin ja lisää rahaa kasvuun. Yhteisöverokanta laski 20 prosenttiin 24,5 prosentista. Yrityksen voittovarojen nosto tehtailtiin yrittäjille maltillisesti kalliimmaksi ja osingoista tuli ensimmäisestä eurosta lähtien verollisia. Ulkopuolinen uudistusehdotuksia tarkasteleva tokaisee: ”Ei hassumpaa, tämän kanssa voidaan elää.”

Perheyritysten omistajia ja johtoa tavatessani huomaan kuitenkin negatiivisen sävyn verokeskustelussa jatkuvasti vahvistuvan. Kyselyt yrityksen toimintojen siirtämisestä ja yrittäjän muuttamisesta ulkomaille toistuvat yhä useammin.

Mistä veropakolaiskeskustelussa on oikein kyse?

Kehysriihen osinko- ja yhteisöverouudistukset saivat yrittäjiltä sekä eri etujärjestöiltä kattavaa ja lähes särötöntä kiitosta. Toisaalta samaan aikaan päätettiin luopua 2013 voimaan tulleesta tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennyksestä ja tuplapoistosäännöksistä. Tämä päätös tulee voimaan seuraavan parin tulevan vuoden sisällä. Kehysriihessä tuotiin myös vaivihkaa esiin, että verotuksen poistosäännöksiä tullaan uudistamaan, mikä tarkoittaa käytännössä verotuksen kiristämistä.

Poukkoileva veropolitiikka heikentää Suomen kilpailukykyä

Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennykset ovat vain yksi osa Suomen osaamisstrategiaa. Sitä täydentävä lainsäädännön uudistushanke aineettomista oikeuksista (IPR-oikeudet) kertyvien tuottojen alhaisemmasta verotuksesta lienee haudattu lopullisesti valtiovarainministeriössä.  Veroratkaisujen soutaminen ja huopaaminen sekä kilpailukykyä kokonaisvaltaisesti tukevien pitkän tähtäimen lainsäädäntöratkaisujen puute varjostavatkin koko osaamisintensiivisen liiketoiminnan kukoistusta Suomessa. Yritykset myyvät aineettomat oikeudet ulkomaille juuri ennen kuin raha virtaa Suomeen.

Valtion viesti on epäjohdonmukainen

Kehysriihessä linjattu poistosäännösten uudistamishanke tarkoittaa selkokielellä sitä, että valtio osallistuu yrityksen tekemiin tuotantotoimintaan liittyviin investointeihin pidemmällä aikataululla kuin aikaisemmin. Toisin sanoen viestin voi ymmärtää siten, että valtio ei ole kiinnostunut yrityksistä, jotka aikovat investoida uusiin tuotantolaitoksiin tai harkitsevat Suomessa merkittäviä kone- ja laiteinvestointeja.

Yritykset tekevät liiketoiminnallisia ratkaisujaan pitkäjänteisesti. Valtiolta viesti yrittäjille ei kuitenkaan ole ennustettavaa. Siitä puuttuu iso, yli hallituskausien aistittava jatkuvuus. Ratkaisut ovat epäjohdonmukaisia ja keskenään ristiriitaisia. Monet yritykset ovatkin alkaneet siirtää toimintaansa ja investointeja muihin maihin. Jatkossa osaamisen hedelmät jäävät siis ulkomailla poimittavaksi.

Luottamus lainsäädännön jatkuvuuteen, viranomaisten toimintaan ja yhteiskuntarakenteiden pysyvyyteen on ollut keskeinen kilpailuvahvuutemme Suomen yritystoimintaympäristöä mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Onko meillä varaa siihen, että yritykset ja yrittäjät purjehtivat kohti vakaamman ja ennustettavamman veroympäristön maita?

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom on veroasiantuntija, joka johtaa KPMG:n perhe- ja kasvuyritysten palveluita.