Futiksesta oppia toimitusketjuihin ja kilpailukykyyn

Futiksesta oppia toimitusketjuihin ja kilpailukykyyn

Siinä se oli. 4-0. Olin ystäväni kanssa katsomassa jalkapallo-ottelua ja loppuvihellyksen jälkeen alkoi meidän oma jälkipelimme niin kuin tapana oli. Analysoimme ottelua, molempien joukkueiden suorituksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Halusimme selvittää, mikä johti toisen joukkueen voittoon.  

Tässä ottelussa keskeiseksi tekijäksi nousi syöttöpeli. Se, miten voittajajoukkue pelasi yhteen ja liikutti palloa pelaajalta toiselle. Oli silmiä hivelevää nähdä, miten sujuvaa se oli. Syöttö lähti ajallaan, napakasti ja tarkasti sinne, minne pitikin. Suoraviivaista, tehokasta ja laadukasta. Syötöillä ja hyvällä liikkeellä pallo tuotiin omalta alueelta vastustajan maalialueelle ja luotiin maalintekopaikkoja.

Totesimme, että näin teollisuuden toimitusketjujenkin pitäisi toimia.

Toimitusketjuista ja alihankintaverkostoista strategisia painopisteitä

KPMG:n tekemän Global Manufacturing Outlook 2013 -tutkimuksen mukaan toimitusketjut ja alihankintaverkostot ovat nousemassa strategisiksi painopisteiksi, kun teollisuusyritykset etsivät keinoja tehostaa toimintaansa ja parantaa kilpailukykyä. Mutta mitä äskeisestä pelistä voimme oppia toiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseksi? Miten tullaan voittajiksi?

Tekijöitä on paljon, mutta tämän esimerkin varjossa päädyimme ystäväni kanssa neljään asiaan, joilla pääsee pitkälle.

1 Hyvä pelikäsitys

Jalkapallossa yhteispeli perustuu samaan pelikäsitykseen ja kykyyn lukea peliä. Tämä mahdollistaa ennakoinnin. Tiedetään, mitä tuleman pitää. Miten kanssapelaaja toimii ja reagoi. Minne hän on liikkumassa, milloin ja minkälaisen syötön hän haluaa. Harvassa ovat ne yritykset, jotka  näkevät alihankintaverkostonsa ensimmäisen portaan yli tai tietävät, miten asiakkaan asiakkailla aidosti menee.

2 Nopeus ja ketteryys

Kyse ei ole pelkästään siitä, että yksittäinen pelaaja juoksee nopeammin kuin vastustajansa. Tärkeämpää on joukkueen kyky liikuttaa palloa eteenpäin ja reagoida nopeasti eri tilanteisiin. Liikkua ennakoiden niin, että on peliin nähden aina oikeassa paikassa. Sujuvaa, tehokasta ja ketterää. Juuri tällaista toiminnan pitäisi olla läpi koko toimitusketjun.

3 Osaamisen jatkuva kehittäminen

Hyvä ja sujuva yhteispeli edellyttää tietysti myös hyvää yksilö- ja yhteispelitaitoa, jatkuvaa harjoittelua ja kehittymistä. Näin myös tuotannossa. Ammattitaito ja osaaminen pitää olla hyvällä tasolla, toimintaa tulee jatkuvasti parantaa ja kehittää. Ei pelkästään omassa toiminnassa vaan myös yhteistyössä toimittajien ja asiakkaiden kanssa.

4 Vahva kommunikointi

Kentällä puhetta ja huutoa riitti. Pelaajat ohjasivat toinen toisiaan. Kertoivat aikomuksistaan ja toiveistaan sekä varoittivat tulevista vaaroista. Tällä saralla tuotannossa on vielä paljon kehitettävää. Pelkäämme, että jakamalla tietoa kumppaneille heikennämme omaa asemaamme. Monet tutkimukset ja selvitykset kuitenkin väittävät päinvastaista. Mitä nopeammin saamme tietää muutoksista pelitilanteessa, sen nopeammin voimme reagoida.

Keskustelumme keskeytyi, kun kymmenvuotiaat tyttäremme tulivat pukuhuoneesta tyytyväisinä ja väsyneinä. ”Hieno peli, onneksi olkoon voitosta!”

Aihetta käsitellään myös uusimmassa VIEW-lehdessä. Käy kurkkaamassa!

Lue kirjoittajan edellinen blogiteksti ”Teekeekö kasvu autaaksi?” täältä.

Kim LehtoDirector Kim Lehto toimii KPMG:n Neuvontapalveluiden strategia-ryhmän johtajana sekä vastaa teollisuus-toimialaryhmän toiminnasta.

2 vastausta artikkeliin ”Futiksesta oppia toimitusketjuihin ja kilpailukykyyn

  1. Loistava ja ytimekäs vertaus pelien kuninkaan ja liiketoiminnan välillä !

Kommentointi on suljettu.