Pohjoismaista yhteistyötä vai ankaraa verokilpailua?

Pohjoismaista yhteistyötä vai ankaraa verokilpailua?

On sanottu, että Pohjoismaat tekevät maailman vanhimpiin ja laajimpiin kuuluvaa virallista alueyhteistyötä. Poliittinen yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin ja haluun saavuttaa tuloksia, jotka edistävät dynaamista kehitystä sekä lisäävät alueen osaamista ja kilpailukykyä. Mutta miten on verotuksessa? Tekevätkö Pohjoismaat yhteistyötä vai kilpaillaanko keskenään?

Pohjoismaiden verokannat

Tarkastellaan ensin yhteisöverokantoja. Suomen verokanta on nyt 24,5 prosenttia. Sitä ollaan alentamassa 20 prosenttiin. Ruotsin verokanta on 22 prosenttia. Tanskan verokanta on 25 prosenttia, mutta sitä ollaan asteittain alentamassa 22 prosenttiin. Viimein Norjan verokanta on 28 prosenttia. Näillä näkymin tätä ei olla muuttamassa.

Tutkitaan sitten yleistä arvonlisäverokantaa. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Ruotsissa tämä on 25 prosenttia, samoin kuin Tanskassa ja Norjassa.

Miltä Pohjoismainen verokilpailu näyttää?

Suomi, Ruotsi ja Tanska kilpailevat yhteisöverokannoilla. Ruotsi teki irtioton laskemalla verokannan 22 prosenttiin vuoden 2013 alusta lukien. Tanska ja Suomi seuraavat perässä, ja meillä Suomessa tavoitellaan vieläkin alhaisempaa tasoa. Norja poikkeaa linjasta. Norjan verokanta on ja näyttää pysyvän selvästi korkeammalla tasolla. Norja ei siis ole lähtenyt mukaan Pohjoismaiseen verokilpailuun.

Kolikon toinen puoli – korkojen vähentäminen

On kuitenkin hyvä muistaa, että yhteisöverokantakolikolla on toinenkin puoli. Kaikissa Pohjoismaissa on kiristetty tai ollaan kiristämässä yrityksille epäedullisella tavalla säännöksiä, joilla määritetään yhtiöiden verotettavan tulon määrä. Kyse on siis siitä, mitä voidaan vähentää verotettavasta bruttotulosta laskettaessa yritysten verotettavaa nettotuloa. Kaikille Pohjoismaille yhteinen kipupiste on korkojen vähennyskelpoisuus. Tätä ollaan supistamassa. Eli samalla kun verokannat ovat alentuneet, niin veropohjaa on laajennettu. Tämä osin poistaa yritysten verokantojen alenemisesta saatavan hyödyn.

Pohjoismaisella yhteisöverokilpailulla on paljon kirittävää

Onko pohjoismainen yhteisöverokantakilpailu ankaraa? Otetaan vertailukohdaksi muutama Suomen lähivaltio: Venäjän yhteisöverokanta on 15 prosenttia, Viron nolla prosenttia sekä Latvian ja Liettuan 15 prosenttia. Pohjoismaisella yhteisöverokilpailulla on vielä paljon juostavaa, jos tavoitteena olisi saavuttaa näiden lähimaiden taso. Näin ei varmastikaan tapahdu. Uskon, että pohjoismainen yhteisöverotuksen taso pysähtyy noin 20 prosentin tasolle.

Kun yhteisöverokannoissa on ollut alaspäin menevä kilpajuoksu, arvonlisäverokannoissa suunta on ollut vallan toinen. Kaikkien Pohjoismaiden arvonlisäverokannat ovat korkeita, ja kaikki ovat likimain samalla tasolla. Eli tältä osin tehdään pohjoismaista ”yhteistyötä”.

Verotus ei ole pelkästään verokantoja. Verotus on myös vakautta, jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Suomessa nämä kriteerit eivät toteudu. Esimerkistä käy osinkoverotus. Ensin päätetään, sitten korjataan, ja lopulta todetaan, että valuvikoja jäi vielä. Nyt valuvikoja korjataan. Toivottavasti ei korjata lekalla, jotta ei tulisi samalla murtumia.

Lue aikaisemmat blogitekstini ”Yritysten verojalanjälki on suuri – Erotutko eduksesi vai hiihdätkö perässä?” ja ”Venäläistä veropolitiikkaa ja valuvikoja – Missä linja?”.

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.