Suomen pankkijärjestelmät – räjähdysherkkä miinakenttä vai pelkkiä suutareita?

Suomen pankkijärjestelmät – räjähdysherkkä miinakenttä vai pelkkiä suutareita?

Mitä pitäisi tehdä, kun pankkien järjestelmäkartat ovat vuosi toisensa jälkeen monimutkaisia ja niistä löytyy edelleen liikaa riskejä. Usein riskit johtuvat siitä, että vanhentunutta teknologiaa tai tuotteita ei enää tueta edes valmistajien toimesta. On kuitenkin ilo huomata, että useampia merkittäviä uudistushankkeita on tekeillä.

Hitaasti hyvä tulee – vai tuleeko?

Koska olisimmekaan valmiita, jos nyt aloittaisimme järjestelmien kehittämisen? Kysymykseeni on vihdoin reagoitu ja saatu vastauksia. Alan toimijoiden keskinäisten fuusioiden pohjalta on jo syntynyt tarve yhtenäistää kokonaisarkkitehtuurit sekä siivota sovelluskartat.  Myös ristikkäisten teknologioiden karsimiseen on herätty. Uskon nyt näkeväni seuraavan sukupolven pankkien IT-ratkaisujen olevan käytössä vielä ennen eläköitymistäni 2030-luvulla.

Vaikka rahoituspalveluiden käyttökokemus on parantunut, haasteita on vielä ratkaistavana.

  1. Kerron omakohtaisen esimerkin. Olin isäntänä erään projektin päättäjäisissä. Laskun maksusta tuli illan puheenaihe, kun pankkikortti ei toiminut. Isäntä kaivoi pankin myöntämän luottokortin esiin. Sekään ei toiminut. Lasku saatiin lopulta maksetuksi ulkomaalaisen luottokorttiyhtiön myöntämällä kortilla. Hyvät naurut ja isännän korttihässäkän kaverillinen kiusoittelu loppuivat kuin seinään, kun seurueen älykkö ja ”yhteiskunta-analyytikko” muistutti, että eikös me oltu juhlistamassa uuden ja innovatiivisen maksutavan hankeriskien valmistumista.
  2. Toinen esimerkkini on myös omakohtainen. Osakesäästäjänä seuraan intoa puhkuen minimalistisen sijoitussalkkuni tuottoa. Pankin avainasiakasohjelman mukainen varallisuudenhallintajärjestelmä ei osaa laskea eri ostotoimeksiantojen ostohintojen painotettua keskihintaa. Järjestelmä ei saa myöskään pörssistä tämän päivän kurssia. Konsulttina avaan excelin huokauksien saattelemana, haen tiedot toimeksiantohistoriasta ja Kauppalehden kurssitiedoista, ja väännän kaavat itse noin kolmessa minuutissa.

Esimerkkejä löytyy useita. Julkisuudessakin on käyty keskustelua pankkien maksuliikenteen kaatumisista tai viiveistä, joista myös monilla suomalaisilla ikäviä henkilökohtaisia kokemuksia.

Pankkijärjestelmien sudenkuopat

Pankkijärjestelmät eivät ole pommin varmoja. Pääosin ongelmat johtuvat seuraavista syistä:

  1. Tietojärjestelmä- tai tietoliikenteen häiriöt johtuvat inhimillisistä virheistä eli niistä tuotantoympäristöön tehdyistä muutoksista, joissa muutoksen hallinta on pettänyt tai joissa on toimittu vahingossa suunnitelman tai ohjeiden vastaisesti.
  2. Pankkien erillisten IT-järjestelmien verkosto leviää ameeban lailla. Häiriötilanteet eivät välttämättä johdu itse pankin IT-toimintaympäristöstä vaan jaetun kapasiteetin kaatumisesta IT-toimittajan muutoksen hallinnan haasteisiin. Toisin sanoen pankkien huippuvarmistetut kaistatkaan eivät toimi jos koko tie on tukossa sillan romahdettua.
  3. Vanhentunut laitekanta aiheuttaa jatkuvia laitevaurioita. Miksi meillä on käytössä jo auttamattomasti pölyttyneitä IT-järjestelmiä?  Ehkä sen takia, että uuden tekeminen saattaisi maksaa liikaa ja tärvellä tulosta. Tai sitten sen takia, että muutosprojekti koetaan liian haastavaksi.
  4. Ohjelmista löytyy jatkuvasti bugeja. Ne ovat pääosin syntyneet pankkijärjestelmän uuden version asennus- tai jatkokehitysvaiheessa. Vanhimpien IT-järjestelmiemme osaajat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten tarvittavaa osaamista ei enää ole saatavilla. On myös mahdollista, että kenenkään mieleen ei yksinkertaisesti ole tullut, että tietoliikenne- tai palvelinteknologian muutoksella on kuormitustilanteissa pirullinen vaikutus ohjelman toimivuuteen. Prosessi pysähtyy, kun siirtotiedostoa ei olekaan vaikka sovellus sinänsä toimisi kuin Buick. Näiden tilanteiden osaajia ei ole tai niitä joutuu metsästämään pitkin toimittajakenttää.

Mobiilimaksaminen – kehitystä, illuusiota vai status quo?

Maksuvälineseminaarien konkariosallistujana olen saanut nauttia ”valtaisasta kehityksestä” mobiilimaksamisen alueella jo 15 vuoden verran. Nuoret ja kirkasotsaiset innovaattorimme tuovat markkinoille erilaisiin tunnistuksiin perustuvia uusia maksumenetelmiä kuin viimeistä päivää. Joka vuosi esitellään uusi, juuri Sinulle räätälöity maksutapa ja hehkutus on kuin Las Vegasissa. Vuoden Palkittu Applikaatio saattaa kuitenkin osoittautua toimivaksi vain tietyissä kännykkämalleissa ja määrätyissä kaupoissa. Kaupoista ja maksupäätteistä kukaan ei ymmärrä mitään, eikä asiantuntijuutta löydy kertomaan, missä tämä maksutapa aidosti toimii. Seuraavana vuonna sama ralli jatkuu ja edellisvuoden innovaatiot ovat kadonneet kuin Las Vegasin pelimerkit.

Järjestelmäkehityksessä marssijärjestys on väärä

Kuka mobiilimaksamisen pokeripöydän tulee putsaamaan, on sivuseikka. Suurempi ongelma on marssijärjestys. Ensin tulisi saada kokonaisarkkitehtuuri ja teknologiaratkaisut kuntoon Suomen (ja samalla Euroopan) pankeissa. Vasta sitten, kun tarvittavat pankkien perusjärjestelmien teknologiat ja ratkaisut on päivitetty ja kehityksen tiekartasta ollaan yhtä mieltä, pankkien tulisi pistää kumppaniensa kanssa uusi maksumenetelmähanke käyntiin. Muutoin järjestelmäpommit uhkaa räjähtää asiakkaiden silmille ja maksettavaksi.

Tässä kansallisessa tai Euroopan tason maksuvälinehankkeessa on bisnesmahdollisuus niin laitevalmistajille, pankeille, operaattoreilla, kauppiaille kuin innovaattoreillekin.

Harri WihuriHarri Wihuri vastaa KPMG:n liikkeenjohdon konsultoinnin palveluista.