Asunnon hinnasta lähes puolet on veroja

Asunnon hinnasta lähes puolet on veroja

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat tuttavani päivittelevät säännöllisesti, miten kukaan voi tulla toimeen Helsingissä näillä asumisen kustannuksilla. Ja vaikka tulisikin, asuminen on niin ahdasta, että henki meinaa mennä. Mikä asunnoissa oikein maksaa?

Tilastokeskuksen mukaan kesällä 2013 uuden kerrostaloasunnon keskihinta oli pääkaupunkiseudulla 4942 euroa per m2. Myös juoksevien asumiskustannusten määrä suhteessa pääkaupunkiseutulaisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on hyvin korkea.

Sijainti on luonnollisesti yksi selittävä tekijä asuntojen hinnassa, mutta havahduttavaa on myös se, että erilaiset verot ja viranomaismaksut muodostavat vuonna 2013 leijonan osan uuden asunnon hinnasta.

VTT:n lokakuussa 2012 tekemän selvityksen mukaan rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista verojen osuus kattoi noin 41 prosenttia asunnon hinnasta. Tämän jälkeen varainsiirtoveron ja arvonlisäveron korotuksista johtuen, veron osuus on noussut jo 43 prosenttiin vuonna 2013. SRV:n vuoden 2013 ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsauksessa toimitusjohtaja Jukka Hienonen arvioi verojen osuuden olevan jopa 45 prosenttia.

”Todellinen veroaste” on rakennusalalla keskimääräistä korkeampi

Yllä mainituista arvioista puuttuvat rakennuslupa-, maankäyttö- ja kaavoitusmaksujen osuus, sekä kustannus, joka syntyy toimialan yrityksille hyvin laajan ja yksityiskohtaisen taloushallintoon, verotukseen ja rakentamistekniikkaan liittyvän lainsäädännön noudattamisesta. Näiden kustannusten osuus rakennushankkeen kokonaismenoista on merkittävä. Ne nostavat rakennusalan ”todellisen veroasteen” selvästi keskimääräistä korkeammalle tasolle. Onkin aiheellista kysyä, elääkö toimiala jo ylisääntelyn alla.

Asiaa kannattaa peilata esimerkiksi Suomen bruttoveroasteeseen, joka oli vuonna 2012 noin 44 prosenttia. Asunnon hinnassa sisällä olevat verot ovat valtaosin samoja, jotka kirpaisevat kaikkia yrityksiä Suomessa, toimialasta riippumatta. Esimerkiksi arvonlisävero- ja yhtiöiden tuloveroprosentit ovat toimialasta riippumattomia. Lisäksi työllistäminen on Suomessa kallista toimialalla kuin toimialalla. Toisaalta kuitenkin yllä kuvatut toimialasidonnaiset kulut ja viranomaismaksut, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä keskimääräistä korkeammat työnantajavelvoitteet kuten tapaturmavakuutukset, nostavat rakennusalan verotaakkaa.

Asunnon hankinnan kustannukset tuskin pienenevät tulevaisuudessa

Erityisesti kiinteistöveron suhteellinen kasvuvauhti on ollut varsin kova viime vuosina. Näin tullee olemaan jatkossakin kuntien taloustilanteen kiristyessä.

Verojen maksu ei myöskään lopu asunnon hankintaan, vaan verojen osuus ylläpitokustannuksista pyörii myös keskimäärin yli 45 prosentin tasolla Uudellamaalla.

Onko siis mitään tehtävissä? Ei juurikaan, sillä vaatimukset merkittävistä asuntokauppaan kohdentuvista veronalennuksista eivät liene realistisia. Pieni askel oikeaan suuntaan olisi kuitenkin kevään 2013 varainsiirtoverouudistuksen uudelleenarviointi, koska vero jarruttaa asuntokaupan ohella myös talouskasvua yleisesti. Myös monimutkaisen lainsäädännön aiheuttamat kustannukset tulisi nostaa näkyvämmin tapetille, sillä nämä kustannukset näkyvät väistämättä asuntojen hinnoissa sekä hidastavat siten kasvun lisäksi työvoiman liikkuvuutta.

Teemu HaatajaKHT Teemu Haataja vastaa KPMG:n rakennus- ja kiinteistösijoitusalan palveluista Suomessa ja työskentelee samalla toimialaan erikoistuneena tilintarkastajana.