Suomalaista verokeskustelua vaivaa kapeakatseisuus

Suomalaista verokeskustelua vaivaa kapeakatseisuus

Syksyn julkista verokeskustelua on hallinnut ”troijalainen” ajattelumalli. Stephen Elop on asetettu syyllisten penkille samaan aikaan kun hän maksaa miljoonien verotuloja Suomen valtiolle. Ja samalla tavallisten kansalaisten oikeudenmukaisuuden tajua on koeteltu 35% erityisverokohtelulla eli niin kutsutulla avainhenkilöverolla.

Aihetta tulee kuitenkin tarkastella laajemmin. Suomen pitää miettiä vastauksia muun muassa siihen, haluammeko parhaat osaajat Suomeen sekä siihen, miten haluamme sijoittua kansainvälisissä vertailuissa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomea ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua veroparatiisiksi. Kävin juuri keskustelua eri maiden kollegoideni kanssa verokonferenssissa Barcelonassa. Heitä hieman jopa huvitti Suomessa käyty yksipuolinen keskustelu liittyen Elopin saamiin korvauksiin ja niiden verotukseen. 35% vero on kansainvälisessä vertailussa korkea. Useimmissa Euroopan maissa avainhenkilöiden verorasitus on huomattavasti Suomea alhaisempi, muista maanosista puhumattakaan. Tämä käy ilmi myös KPMG:n tekemässä veroastetutkimuksessa, jonka mukaan 70 valtiossa korkein veroaste on alle 35%.

Jopa isojen suomalaisten pörssiyhtiöiden on vaikea perustella vaikkapa USA:sta tai Sveitsistä Suomeen tulevan huippujohtajan tai –asiantuntijan kustannuksia, kun lähtökohtana kotimaassa on korkea nettopalkka alhaisen verotuksen ansiosta. Hintalappu voi nousta ylivoimaisen korkeaksi, kun Suomessa pitäisi maksaa nettona vähintään saman verran kuin kotimaassa. Ja tähän lisätään vielä muut komennuksen kustannukset. Ja vaikka Suomi komeilee useimpien hyvinvointi- ja elintasotutkimusten kärkisijoilla, Suomen ilmastolliset erityispiirteet eivät myöskään houkuttele tulijoita.

Avainhenkilöiden suhteen olemme kansainvälisellä mittapuulla korkean verotuksen maa. Samalla investointeja tarvitaan Suomeen kipeästi lisää. Hallituksen rakenneuudistuksessakaan ei ole otettu suoraan kantaa siihen, miten avainhenkilöiden verokohtelu saattaa vaikuttaa Suomen kiinnostavuuteen kansainvälisten osaajien keskuudessa, tai siihen, mitkä tämän kaltaisen investoinnin vaikutukset olisivat laajemmin.

Verotuloina mitattuna avainhenkilöverotuksen laskulla valtio ei menettäisi merkittävästi verotuloja. Päinvastoin, tämä voisi lisätä maamme houkuttelevuutta Suomeen pyrkivien avainhenkilöiden keskuudessa. Nyt olisikin hyvä hetki pysähtyä miettimään positiivisia vaikutuksia. Paljonko osaamispääomaa tämä investointi toisi? Ja mikä olisi sen vipuvaikutus talouteen? Toivotaan, että eilen julkaistu Supercellin kauppa ei viritä samankaltaista veropainotteista keskustelua kuin Elopin tapauksessa.

Antti EerolaPartner Antti Eerola vastaa People Services palveluvalikomastamme. Komennustenhallinta, kansainvälinen verotus ja ulkomaille etabloitumiset ovat Antin ydinosaamista. Vuosina 2003–2005 hän vastasi KPMG:n Nordic Tax Centeristä New Yorkissa.

Vapaa-ajan harrastuksista huolehtii vaimon lisäksi 4 lasta. Tämän lisäksi Antti juoksee 4 kertaa viikossa ja harkitsee shakinpeluun suhteen kilpakentille palaamista.