Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa

Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa

Voi sitä raportoinnin ilotulitusta! Vuosikertomus, yritysvastuuraportti, taloudellinen raportointi, sijoittajaraportit, viranomaisraportit; tämä ja muutama lisää vuosi-, kvartaali- ja parhaimmillaan kuukausisykleissä. Samalla yrityksille tarjotaan enemmän uusia raportointikehikoita kuin koskaan aiemmin. Ja loppua ei näy.

Yritysvastuuraportoinnissa Global Reporting Initiative kehikon uusi nelosversio on jo otettu käyttöön useissa yrityksissä ja se tulee GRI-raportoijille pakolliseksi vuonna 2015. Hiilijalanjälkiraportointia on kehitetty edelleen, vesijalanjälkiraportointi valtaa alaa ja verojalanjälkiraportointi etsii muotoaan. Kannattaa miettiä, mihin astuu!

Sijoittajillekin on tiedossa uutta raportoitavaa. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajat, maailmalla yli 1200 ja Suomessakin yli 30, saavat kuluvasta vuodesta alkaen luvan raportoida siitä, miten he ovat toteuttaneet vastuullista sijoittamista. Nämäkin raportit tulevat julkisiksi ja sen lisäksi ne pisteytetään. Tämä kehitys tuo mahdollisuuksia instituutioiden vastuullisuusraportointiin ja niiden varmentamiseen, yritysmaailman kehitystä seuraten.

Integroitu raportointi valtaa alaa

Ja sitten on nykyiselle talous- ja yritysvastuuraportoinnille ja eräille olennaisille lisämausteille rakentuva integroitu raportointi, josta uusi ohjeistus ilmestyy joululukemiseksi. Tähän sijoittaja-aloitteen pilottiohjelmaan on jo ehtinyt liittyä yli sata yritystä maailmalla, ja ainakin yksi suomalainen pörssiyhtiö aikoo julkaista jo vuotta 2013 koskevan integroidun raporttinsa.

Sokerina pohjalle EU:n komissio on tehnyt ei-taloudellisen tiedon raportointiin liittyvän direktiiviehdotuksen.

Mistä ihmeestä raportointikehikoiden tulvassa on kyse?

Tietysti kysynnästä ja tarjonnasta.

  • Ensinnäkin tiedon tarve ja odotukset avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä kasvavat. Yritysvastuun osalta tämä näkyy jalanjälkien ja koko toimitusketjun seuraamisessa. Kuluttajat vaativat tietoa kaupalta, ja kauppa toimittajiltaan ja tuottajilta.
  •  Toiseksi, raportointi nykymuodossaan ei ole vastannut kaikkien sidosryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi sijoittajat ovat tyypillisesti saaneet hepposta tietoa arvostuslaskelmiaan varten raportoinnissa, joka keskittyy menneeseen ja joka on usein vanhentunutta jo ilmestyessään.
  • Kolmanneksi, lisääntynyt regulaatio on lisännyt raportointivelvoitteita, ehkä osittain jo liiaksi asti.
  • Ja neljänneksi, yritykset haluavat raportoida saavutuksistaan, etenkin jos sitä kautta nähdään mahdollisuus lisätä kiinnostusta yrityksen tuotteita, palveluita, osaketta tai yrityslainaa kohtaan. Esimerkiksi Dow Jones Sustainability Indeksiin pääseminen paitsi osoittaa yritysvastuun tason olevan yrityksessä kilpailukykyisellä tasolla, se avaa myös pääsyn uuteen pääomaan indeksiin perustuvien sijoitusinstrumenttien kautta.

Terve piirre uusissa raportointikehikoissa on se, että nyt keskitytään olennaiseen sen sijaan, että pitäisi saada täppä mahdollisimman monen raportoitavan indikaattorin kohdalle. Integroidun raportoinnin pituuskaan ei ole itseisarvo. Lisäksi kannustetaan teknologian käyttöön sekä online versioiden ylläpitämiseen, jotta tieto ei olisi vanhaa.

Sijoittajalähtöinen integroitu raportointi sisältää muitakin fiksuja piirteitä. Erityisesti yrityksen arvonluontiin vaikuttavien tekijöiden ja toimien esiin tuominen on olennaista tietoa niin sijoittajille kuin muillekin sidosryhmille nyt ja tulevaisuudessa.

Keskustelu siitä, pitäisikö raportoida yritysvastuusta vai ei, on ohi. Yritysvastuun raportointi ja raporttien riippumaton varmentaminen ei enää ole pelkkä vaihtoehto vaan se on tullut pysyväksi. Niin ikään integroitu raportointi on oikea suunta ja yritysten hallitukset on saatava sen taakse. Lisäksi riskit ja mahdollisuudet on kytkettävä arvoon ja arvonluontiin, ja toimitusketjuista raportoiminen on vahvistettava.

Vanha totuus pätee kuitenkin edelleen: Ennen kuin raportoit, on saatava aikaan jotain, mistä raportoida. Lisäksi sinun on määriteltävä raportin kohdeyleisö ja mitä raportilla haluat saavuttaa. Yritysstrategia ja sidosryhmien tarpeet antavat siihen vastaukset. Itse raportointikehikon valinta toteuttaa myös strategiaa. Hyvä raportti luo lisäarvoa kohderyhmälleen!

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Älä tärvele tuottoja sijoittamalla vastuuttomasti!” ja ”Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen”.

tomas-otterstrom-100x100

Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.