Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

Suomalaiset perheyritykset hakevat kasvua muita eurooppalaisyrityksiä useammin koti- tai lähimarkkinoilta. Tämä käy ilmi KPMG:n ja Euroopan Perheyritysten liiton julkaisemasta perheyritysbarometrista, johon osallistui yrityksiä 14 Euroopan maasta. Miksi olemme kansainvälistymisessä selvästi jäljessä verrattuna moniin maihin?

Matti Vanhanen, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja totesi Kauppalehdelle, että yrityskulttuurimme on nuorempaa eikä muutokset tapahdu käden käänteessä. Tämä on varmasti totta, mutta esimerkiksi startup-yrityksistämme löytyy rutkasti esikuvia liikeideoista, jotka ovat globaaleja heti toiminnan alusta lähtien.

Käydessäni lokakuussa Sveitsissä, tutustuin perheyrityksiin, joiden juuret olivat 1500-luvulla. Käytännössä iäkkäimmät perheyritykset Suomessa ovat 1800-luvulta, eli kiinnikurottavaa on jopa 300-400 vuotta! Onneksi välimatkamme sentään ei ole näin pitkä, vaan pystymme vaikuttamaan kilpailukykyymme. Suomalaisilla perheyrityksillä on lukuisia sellaisia vahvuuksia, jotka eurooppalaisilta kilpasisarilta puuttuvat.
Perheyritysbarometri nostaa esiin näistä muutamia.

Mitkä ovat Suomen vahvuudet kansainvälisillä kasvumarkkinoilla?

Rahoituksen saatavuus on Suomessa muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Suomessa keskeisessä roolissa on aina ollut pankkirahoitus, jonka saatavuus on vaikeutumassa ja ehdot ovat valitettavasti kiristymässä. Tällainen kehityspolku edellyttää Suomessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiedellytysten vahvistamista.

Oman pääoman kartuttaminen tapahtuu omistajien yritykseen tekemin sijoituksin tai siten, että yritys tekee vahvaa tulosta. Tuloksentekokyvyn vahvistamiseksi perheyrityksissämme on haikailtu Viron yritysverojärjestelmän perään, jossa jakamatonta tulosta ei veroteta lainkaan, ja näin verokannuste investointeihin on vahva. Näkisin, että Viron verojärjestelmä voi hyvinkin nousta varteenotettavaksi malliksi Suomellekin jo seuraavalla hallituskaudella, jos kansainvälistymisen ja kasvun avaimia ei sitä ennen ole löydetty.

Suomen perheyritykset vierastavat pääomasijoittajia osakkeenomistajina. Kun omistajien valmius ja taloudelliset edellytykset sijoittaa varojaan perheyrityksiin ovat rajoitetut, pitää rohkeasti miettiä muita ratkaisuja. Perheyrityksille onkin saatava luontevaksi kehityspoluksi listautuminen ilman perheyritysidentiteetin menetystä. Listattu yritys voi hakea oman pääoman ehtoista rahoitusta luontevasti markkinoilta. Monet perheyritykset toimivat kuitenkin ”25-vuoden kvartaalitaloudessa.” Tämä on myös keskeinen kilpailuetu eikä sitä tule yön yli muuttaa neljännesvuosittaiseksi kvartaalitaloudeksi.

Vahvuuksiamme ovat myös monia muita Euroopan maita alhaisempi byrokratia, yksinkertaisempi verolainsäädäntö sekä koulutetut ihmiset. Yhdeksi selkeäksi heikkoudeksi koetaan työsuhteen joustot, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi minimipalkkatasoa, irtisanomissuojaa ja työaikajoustoja.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen

Kun käydään poliittista keskustelua siitä, korostetaanko Suomen vahvuuksia vai heikkouksia, onkin keskustelu esimerkiksi byrokratian madaltamisesta tai koulutusmahdollisuuksien kaventamisesta nähtävä Suomen menestymisen kannalta strategisina kysymyksinä eikä tähän suhdannehetkeen liittyvinä pakkoratkaisuina. Itse uskon, että vahvuutemme on etumatkaamme kilpailukyvyssä, eikä sitä pidä antaa kiriä kiinni.

Yrityskulttuurimme nuoruus ei ole hyväksyttävä selitys alisuoriutumiseen. Monien suomalaisyritysten haasteena on rohkeus kansainvälistyä. Toisaalta kasvua haetaan lähimarkkinoilta, eli kaikkein vaikeimmalta markkina-alueelta, jossa kasvua itsessään ei juuri ole.

Kun joskus tulevaisuudessa tutkitaan, miten suomalaiset perheyritykset keksivät uudelleen kasvun ja kansainvälistymisen menestystekijät, veikkaan, että tällöin tunnistetaan ainakin seuraavat tekijät: intohimoinen asenne menestymiseen, yritysten välinen yhteistyö, parhaiden käytäntöjen ja verkostojen jakaminen yritysten kesken sekä yhteiskuntamme johdonmukaiset linjaukset kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.

2 thoughts on “Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä

  1. Jos vertaa Viron yrittäjien kansainvälistymistä Suomeen niin yritysten ikä selittää kovin huonosti rohkeutta. Verotus ja uskallus ovat avain menestykseen.

  2. Yritysverotukseemme liittyen on veroprofessoritasoisestikin väläytelty viimeaikoina ääneen ajatuksia siitä, että Viron veromallia tulisi seuraavalla hallituskaudella vakavasti harkita Suomessakin. – Ao. mallissa ei ainakaan voi väittää, etteikö investointiin ja investointien tulorahoitukseen liittyvää kannustinta olisi, kun osakkaille jakamattomiin varoihin kohdistuu 0-verotus.

Kommentointi on suljettu.