Kehysriihen sadonkorjuu – Veron- ja hinnankorotuksille ei näy loppua

Kehysriihen sadonkorjuu – Veron- ja hinnankorotuksille ei näy loppua

Hallitus julkaisi keskiviikkona 26.3.2014 kehysriihipäätökset uusista välittömistä sopeutustoimenpiteistä, menosopeutuksista ja panostuksista kasvun tukemiseen. Nämä päätökset ja linjaukset tarkoittavat pääasiassa veronkiristyksiä.

Verotus kiristyy

Hallituksen kehysriihen linjaukset kiristävät monin tavoin kansalaisten verotusta.

  1. Vuonna 2015 ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Näiden toimien myötä valtion kassaan kilahtaa lisää verotuottoja noin 155 miljoonalla eurolla. Pienituloisten verotusta kevennetään 100 miljoonalla eurolla perus- ja työtulovähennystä korottamalla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90.000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka.
  2. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia on vähennyskelpoista vuonna 2018. Lisäksi työmatkakulujen vähennysoikeutta kavennetaan siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon nykyisestä 600 eurosta.
  3. Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään valtion kukkaroon kertyvän veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30.000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.
  4. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.
  5. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Nyt linjatut veronkiristykset ovat jatkoa aikaisemmalle kiristyslinjalle. Päätetyt kiristykset ovat sinänsä maltillisia, mutta pidemmän ajan kuluessa muodostunut kokonaiskiristys on kuitenkin kova. Jatkoa ajatellen erityisen merkittäväksi seikaksi voi muodostua yksityishenkilöiden saamien ansio- ja pääomatulojen sekä toisaalta yritysten saamien tulojen välinen merkittävä verokantaero. Verokantaero voi olla jopa yli 30 prosenttiyksikköä! Tämä ei voi olla johtamatta suunnitteluun – yksityishenkilöiden tulojen kerryttämiseen yrityksiin.

Hintojen nousu on väistämätön

Kehysriihipäätökset eivät rajoitu pelkästään kansalaisten veronkiristyksiin. Tämän lisäksi useita valmisteveroja korotetaan. Valmisteverojen korotukset johtavat hintojen nousuun.

Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla.

Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta.

Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan.

Valtion perimiä maksuja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan.

Korotusten kohdentaminen oli odotettua. Korotukset on kohdennettu pääosin siten, että julkissektorin vero- ja maksutuottojen lisääntyminen on suhteellisen varmaa. Sekä sähköä että terveydenhuollon palveluja kulutetaan varmasti jatkossakin, vaikka verotus kiristyy.

Jarrua talouskasvulle

Veronkiristykset merkitsevät, että suomalaisten veron jälkeiset nettotulot supistuvat. Kun nettotuloilla ostetaan vielä valmisteverojen kiristysten kallistamia hyödykkeitä, muuhun kulutukseen ja säästämiseen jää vielä vähemmän varoja. Kehysriihipäätökset merkitsevät ostovoiman supistumista. Samalla suomalaisten elintaso laskee.

Mikään yllätys tämä ei ole. Sopeutustoimet ovat seurausta heikosta talouskehityksestä. Ei voi kuin katsoa naapuriin. Ruotsissa on tällä viikolla raportoitu voimakkaasta talouskasvusta. Länsinaapurissa talouden rakenteelliset ongelmat näyttävät vähäisemmiltä kuin koti-Suomessa. Meillä voi olla edessä päinvastainen suunta, kun lähtökohtaisesti kehysriihen päätökset enemmänkin jarruttavat kuin kiihdyttävät talouskasvua.

Käy lukemassa myös viimeisimmät  blogikirjoitukseni ”Uuden vuoden verolakien muutoksista puuttuu vain kissavero” ja ”Jättääkö yrityksesi vastuullisen verojalanjäljen?”

 

Timo TorkkelSenior Tax Partner Timo Torkkel vastaa KPMG:n veropalveluista Suomessa.