yritysvastuu-liiketoimintastrategiaan_700x250

Yritysvastuustrategia on vastuunotto yhtiösi menestyksestä ja arvonnoususta

”Yritysvastuustrategia? Mehän olemme vastuullisia, vaikka meillä on vähän parannettavaa vastuullisuuden kommunikoinnissa.”

Keskustelu yritysvastuusta kääntyy liian usein viestinnän suuntaan. On toki mahdollista, että yrityksen ainoa puutteellinen yritysvastuun osa onkin juuri viestintä. Se miten asiat koetaan, on tosiasioita ratkaisevampaa. Perception is everything!

Viestintä on kuitenkin vain yksi osa ketjusta. Myöskään raportointia ei tulisi ylikorostaa, koska yritysvastuu syntyy liiketoiminnan prosesseista ja toiminnoista eli teoista, osana jokapäiväistä johtamista ja päätöksentekoa. ”Raportointi edellä” -toimiminen saattaa paitsi johtaa substanssiköyhään tulokseen, se antaa myös viherpesun maun. Lukija aistii nopeasti jos viestin takana ei ole uskottavaa sitoutumista, tavoitteita, prosesseja, päätöksiä eikä yritysvastuun ammattiosaamista.

Yritysvastuu on liian harvoin osa liiketoimintastrategiaa

Yritysvastuun strategiset näkökohdat sisältyvät harvoin liiketoimintastrategiaan. Tämä onkin viesteistäni tärkein: yritysvastuu on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä hallituksella ja johtoryhmällä on keskeinen rooli. Yritysvastuuta pitää johtaa ja sille pitää asettaa selkeitä tavoitteita. Kokemukseni mukaan näin tapahtuu liian harvoin.

Yritysvastuu kattaa koko arvoketjun

Aikoinaan yritysvastuu koski ensisijaisesti päästöjen hallintaa ja työturvallisuutta. Viime vuosien aikana yritysvastuun merkitys on kasvanut ja laajentunut nopeasti. Mukaan ovat astuneet muun muassa sosiaaliset ja hallintotapaan liittyvät näkökohdat sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Yritysvastuu ulottuu yli koko arvoketjun, raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden loppusijoitukseen sidosryhmävaikutuksia unohtamatta. Sijoittajat puhuvat tyypillisesti ESG:stä (environmental, social and governance aspects). Käytännössä sekä yritykset että sijoittajat pyrkivät vastuuasiat huomioimalla parempaan riskienhallintaan ja sitä kautta parempaan kannattavuuteen ja tuottoon.

Yritysvastuu on jatkuvassa kehityksessä. Teemojen ja toimintaympäristön seuraaminen ja ennakoiminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja perehtymistä. Yritysvastuun sisällön laajentumisen ja sen liiketoiminnallisen merkityksen kasvamisen myötä johtamiseen tarvitaan uutta osaamista.

Liiketaloudellinen näkökulma on ratkaiseva

Hyvä yritysvastuustrategia ottaa huomioon tärkeiden sidosryhmien odotukset ja arvot. Eri sidosryhmien näkemysten painoarvot saattavat korostua yrityksen tilanteen mukaan. Asiakkaat ja henkilöstö ovat aina tärkeimpiä sidosryhmiä. Omistajien ja sijoittajien näkemykset korostuvat entisestään listautumis- tai rahoitustilanteessa, viranomaisten näkemykset lupa- ja valvontatilanteissa. Yritysvastuukysymysten olennaisuusmäärittelyssä huolellinen liiketoiminnallinen analyysi on tarpeen sidosryhmäanalyysin rinnalla.

Yritysvastuu nousee luonnollisesti myös riskienhallinnan asialistalle. Yllättävän harva yritys on huomioinut yritysvastuun haasteet riskienarvioinnissa, mikä näkyy riskien puutteellisessa hallinnassa. Jokaisen yrityksen tulisi analysoida, miten eri yritysvastuun osa-alueilla olevat riskit aiheuttavat realisoituessaan myynnin menetystä, kustannusten nousua, uusia odottamattomia investointitarpeita tai velvoitteiden ja juridisen vastuun kasvua.

Entä maineen kolhiintuminen? Pahimmillaan yritysvastuuriskin realisoituessa niin maine kuin välitön kilpailukyky asiakasrajapinnassa heikkenevät. Uhkakuvina ovat niin ikään sijoittajaluottamuksen heikentyminen tai velvoitteenhoidon kustannusten nousu.

Yritysvastuussa on kyse myös mahdollisuuksista. Usean yrityksen olisi hyvä etsiä liiketoimintamahdollisuuksia yritysvastuun kautta ja miettiä, mitkä yritysvastuun ominaisuudet kuvaavat ja tukevat heidän brändejään.

Yritysvastuu kuuluu ylimmälle johdolle

Vastuut ja roolit yritysvastuun johtamisessa on allokoitu eri tavoin eri yrityksissä. Monen yrityksen hallituksessa onkin yksi tai useampi yritysvastuun toteutumista seuraava henkilö. Operatiivisenkin vastuun pitää olla riittävän korkealla. Sidosryhmät voivat päätellä yrityksen suhtautumisen yritysvastuuseen muun muassa siitä, onko yrityksellä yritysvastuupäällikkö vai -johtaja, onko hän johtoryhmässä ja raportoiko hän viestintä- tai markkinointijohtajalle, talousjohtajalle vai toimitusjohtajalle. Monet sidosryhmät odottavat, että yritysvastuu on ylimmän johdon asialistalla.

…ja takaisin viestintään ja raportointiin

Raportointi ja viestintä seuraavat yritysvastuun toteuttamista ja tuloksellisuutta. Raportointi on itse asiassa pääasiallinen yritysvastuun tiedon lähde useille sidosryhmille. Raportoinnissakin on tehtävä tärkeitä valintoja viestinnän tavoitteista, avoimuuden tasosta ja pääasiallisista kohderyhmistä.

Tavoitetason asettamisessa lähtökohtana voi tietysti olla lainsäädännön ja normiston noudattaminen, mutta jos yritysvastuuraportin keskeinen viesti on, että yritys noudattaa lakia, se ei vielä suurta kunnioitusta herätä.

Yritysvastuu on muutakin kuin vastuuta ympäristöstä ja turvallisuudesta. Se on vastuunotto yrityksestä ja sen tulevaisuudesta, menestyksestä ja arvonnoususta. Ja tämä tekee siitä osan liiketoimintastrategiaa. Hyvä yritysvastuustrategia on kohtalonkysymys, joka ratkaisee tulevaisuutesi.

Käy lukemassa myös viimeisimmät kirjoitukseni ”Ilmastonmuutos on miljardibisnes” ja ”Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.