tax-ska-du-ha

Tax ska du ha! Verotuloja valtiolle, kiitos!

Olipa kerran yritysten toimeliaisuuteen ja taloudelliseen kasvuun kannustava verolainsäädäntö. Pykälät oli sorvattu ja virkamiehet sovelsivat ennustettavasti niitä siten, että yritykset investoivat ja kansainvälistyivät innokkaasti. Henkilöstöä palkittiin optioin tai osakeomistuksin ja yrityskauppoja tapahtui. Jopa valtiota kirstunvartijana hymyilytti alati kasvava verotulojen kertymä. Kuinkas sitten kävikään?

Yritysjohdossa muistellaan kaiholla yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, joka –luullun perusteella– poistettiin EU-oikeudenvastaisena. Oi niitä aikoja, jolloin valtio kantoi osan kansainvälistymisriskistä, kun ulkomaiselle tytäryhtiölle annettu ja sittemmin menetetty rahoitus, voitiin vähentää Suomessa, ja siten pienentää yrityksen veronmaksua. Ulkomaiset tahot ostivat innokkaasti suomalaisia yrityksiä ja Suomessa sai vähentää lainarahoituksen korkokulut ilman rajoituksia.

Nyt talouselämässä yritysten ja yrittäjien nälkäinen katse pysähtyy entistä useammin Ruotsin perintöverottomuuteen, ulkomaisiin verottomaksi koettuihin vakuutuskuoriin tai yritysten tuloverovapauteen Virossa. Valtiona olisin huolestunut. Nälän tulisi kaiketikin kohdistua omaehtoiseen ja yrityskaupoin tapahtuvaan kasvuun, investointeihin, kansainvälistymiseen, ammattitaitoisten kotimaisten ja ulkomaisten osaajien rekrytointiin sekä onnistumisista palkitsemiseen.

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen

Oliko aiempi verolainsäädäntömme taitavien käsien työstämä ainutkertainen luomus, johon emme enää kykene vai ennemminkin naiivin vanhanaikainen, mutta toimiva tekele? Ainakin siinä oli fiskaalisesti onnistuneita ratkaisuja.

Voisiko Suomi sitten palata kasvuhakuisen ja kannustavan verolainsäädännön ja sen soveltamisen tielle? Tässä nousevat monet kädet pystyyn. Määritellään, että kyseessä on ratkaisemattomissa oleva wicked problem ja syvennytään veroteoreettisiin pohdintoihin ja valintoihin. Ilmastonmuutosta ei olla kuitenkaan ratkaisemassa, veroilmaston muutosta kylläkin. Koko verolainsäädäntöämme ei ole tarpeen uudistaa yhden yön aikana, mutta on esitettävä paljon kysymyksiä.

  • Mitkä ovat olleet Suomen verolainsäädännössä kilpailuetujamme, tahattomia tai tahallisia?
  • Onko niitä vielä olemassa ja jos on, niin onko nämä kilpailuedut säilytettävissä?
  • Onko kukaan koskaan palannut niihin lukuisiin verolakien valmisteluissa kirjattuihin ponsiin, joissa on todettu, että jatkovalmistelu toteutetaan pikaisesti tai toimivuutta seurataan tai  jotain muuta ylevää, joilla lienee tavoiteltu lainsäädännön toimivuuden varmistamista?
  • Ovatko lukuisat oikeustapaukset tai esimerkit viranomaiskäytännössä yksittäisratkaisuja, jotka eivät ole verolainsäädäntömme rakenteessa johdonmukaisia, vaan yksittäisiä näppäriä irtiottoja, juristeriaa, joissa veromittelön pysyvää voittajaa ei ole?

Vastauksia kysymyksiin voi hakea monilta tahoilta: asiantuntijatyöryhmiltä, poliittisilta päättäjiltä tai virkamiehiltä, jotka laativat lakeja. Yksi varteenotettava, täydentävä ja Suomessa miltei käyttämätön vaihtoehto on veroasiantuntijat, jotka neuvovat päivittäin verovelvollisia. He ovat yritysten ja yrittäjien päätöksenteon tukena.

Kannamme vastuumme, kun korjaussarjaa tai vaihtoehtoja tarvitaan kokonaisratkaisuiksi yritysten toimeliaisuuteen, ja kun tavoitteena on taloudelliseen kasvuun kannustavan verolainsäädännön ja verotuskäytännön rakentaminen Suomeen.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Suomalaisilta perheyrityksiltä puuttuu rohkeus kansainvälistyä” ja ”Perheyritykset ja yrittäjät veropakolaisiksi – verouudistuksista huolimatta”.

Engblom_Ari_100x100Partner Ari Engblom johtaa perhe- ja kasvuyritysliiketoimintaa KPMG:llä. Perheyritysten konsultointi verotuksellisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä ovat Arin ydinosaamista.Vapaa-aika kuluu perheen kanssa mökkeillen sekä kasvi- ja puutarhaharrastusten parissa.