Luottamuksen ytimessä

Tällä viikolla ilmestyi KPMG:n vuosittainen CEO Outlook -tutkimus, jonka alaotsikko on Growing pains. Noin vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa toimitusjohtajista huokui päättäväisyys disruptoivaankin kasvuun.

Tänään kasvu on edelleen vahvasti agendalla, mutta tutkimuksesta käy selkeästi ilmi lisääntynyt huoli epävarmasta toimintaympäristöstä: kuinka kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa, kun organisaation ydintä horjuttavat kyberhyökkäykset, uhka protektionismin kasvusta lisääntyy ja sosiaalisen median mielipidevaikuttajat saavat yhä enemmän jalansijaa. Hyvin henkilökohtaisena asiana koetaan myös henkilöstön ikärakenteiden muutoksen tuoma tarve oman yhtiön asemointiin markkinoilla sekä tunne siitä, että asiakaskunnan tarpeisiin ja henkilökohtaisiin asiakaskokemuksiin ei pystytä vastaamaan riittävän hyvin. Selvä enemmistö toimitusjohtajista sekä globaalisti että Pohjoismaissa uskoo asiakastiedon luottamuksellisuuden säilymisen olevan yksi heidän merkittävimmistä vastuukysymyksistään, jotta asiakaskunnan ja liiketoiminnan kasvu voidaan turvata.

Toimitusjohtaja on näiden toimintaympäristöön ja kasvun aikaansaamiseen vaikuttavien haasteiden myötä hyvin perustavanlaatuisten kysymysten edessä: Mihin ja keneen pitäisi pystyä luottamaan? Kenen kanssa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä? Ovatko johtoryhmien kompetenssit riittäviä? Miten koko organisaatio näyttäytyy luotettavana palveluntarjoajana ja yhteiskunnallisesti vastuullisena, sanojensa ja arvojensa mittaisena toimijana?

Luottamuksesta sanotaan, että se on hauras, helposti särkyvä ja usein korjaamaton. Vaikka toimintaympäristö yrittää horjuttaa, niin luottamus organisaatioon ja sen ihmisiin suojaa pahimmilta kolhuilta. Vuoropuhelu ja kyky ennakoida tulevaa yhteiskuntakehitystä edellyttävät yritysjohdolta aktiivista ja rohkeaa otetta, ja monelle myös edelleen kasvavaa digiloikkaa.

Muutama toimitusjohtajien päätöksentekoa kuvaava CEO Outlookista nouseva luku oikeastaan herättelee, mutta ei kuitenkaan nykypäivän haasteiden valossa hämmästytä. Esimerkiksi
— 90 % tutkimukseen vastanneista suurten yritysten toimitusjohtajista Pohjoismaissa kertoi luottavansa sosiaaliseen mediaan päätöksenteon tukena — perinteiseen mediaan tai julkisesti saatavilla olevaan dataan vain 78 % tai lähteestä riippuen jopa vähemmin.
— Data-analytiikan hyödyntäminen on toimitusjohtajien mielestä avain uusien liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemiseksi, mutta ennustavien mallien tarkkuuteen ei vielä täysin luoteta. Noin puolet Pohjoismaisista toimitusjohtajista ovat edelleen epävarmempia ennustavien mallien käytöstä suhteessa historiadatan tuomaan informaatioon. Mielenkiintoista on myös, että käytettävissä olevasta datasta huolimatta 67 % toimitusjohtajista globaalisti ja jopa 78 % pohjoismaisista kertoo pistäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana oman intuitionsa peliin käytettävissä olleesta datasta huolimatta. Tämä siksi, että nopeus päätöksenteossa on nähty avaimena digitaalisen disruption kääntämiseksi mahdollisuudeksi.

Vaikka usko kasvuun on edelleen vahva, yli 2 %:n liikevaihdon kasvulukuja odotti pohjoismaisista toimitusjohtajista tulevien kolmen vuoden aikana ainoastaan 23 %. Merkittävä poikkeus globaaliin tutkimukseen on myös, että tarkasteltaessa kasvua sinänsä, 43 % pohjoismaisista toimitusjohtajista uskoo, että pelkkä taloudellinen kasvu ei riitä, vaan tarvitaan pidemmälle tulevaisuuteen luotaavaa, kestävää toimintaa.

Luottavatko pohjoismaiset CEO:t sitten itseensä kasvun aikaansaajina?

Tutkimus kertoo, että 58 % pohjoismaisista toimitusjohtajista kertoi olevansa henkilökohtaisesti valmistautuneita johtamaan organisaationsa kohti radikaalisti uudenlaista toimintamallia. Jos tätä vertaa USA:n 91 % ja globaalin 71 % lukuihin voisi äkkiä todeta itseluottamuksen puutetta. CEO Outlookin kokonaiskuva kertoo kuitenkin toista. Pohjoismaiset toimitusjohtajat tunnistavat digitaalisen transformaation ainekset yhtä lailla kuin kollegamme maailmalla, näemme teknologian hyödyntämismahdollisuudet ja tähtäimessämme on kestävä kasvu.

Mielestäni tilanne on itse asiassa otollinen markkinassamme: käytännönläheisyys, luottamuksen varmistaminen ja vaatimattomuus oikeissa paikoissa voi olla voittajakonsepti.