IFRS 17 ja korot

Vakuutusyhtiöt ympäri maailman valmistautuvat IFRS 17:aan. IFRS 17 määrittelee vakuutussopimusten arvostamisen ja kirjaamisen uudet periaatteet. Vuonna 2021 pitäisi olla valmista. Mitä standardi merkitsee käytännössä? Parantaako vai huonontaako se yhtiöiden tuloksia? Tuoko IFRS 17 tuloksiin lisää epävarmuutta? Lisääkö se korkoriskiä?

Matalan koron aika vakuutusyhtiöille

Aloitin oman työurani vakuutusalalla syksyllä 2008, kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin. Matalien korkojen ajan, jota nyt vuonna 2018 elämme, voi nähdä osittain finanssikriisin perintönä. Keskuspankkien massiiviset toimet pelastivat tuolloin pahemmalta, mutta elvytys on tavallaan jäänyt päälle. Monet maat saavat ilmaista lainaa EKP:sta.

Vakuutusyhtiölle erittäin matalat korot ovat haaste, koska matala korko tarkoittaa matalaa sijoitustuottoa. Suhteellisen pitkään jatkunut matalien korkojen aika onkin johtanut siihen, että korkosijoitussalkkujen kasvuvara alkaa olla varsin vaatimaton. Odotetut tuotot ovat niukat.

IFRS 17 tuo uuden näkökulman diskonttaamiseen

Vakuutusyhtiöt poikkeavat monista muista korkosijoittajista (esim. korkorahastot), koska varojen lisäksi myös vakuutusyhtiön velat ovat diskonttauksen takia korkotasosta riippuvaisia. Vakuutusyhtiön velka on diskontattu nykyarvo rahavirroista, joita vakuutussopimukset yhtiölle vastaisuudessa aiheuttavat. Itse rahavirrat ovat useimmiten kiinnitettyjä siinä mielessä, että ne eivät riipu markkinakoroista. Mitä kauempana tulevaisuudessa kassavirrat toteutuvat, sitä suurempi on diskonttauksen vaikutus nykyarvoon.
Vaikka diskonttaamisen ydinajatus (=nykyarvon laskenta/rahan aika-arvon huomiointi) on yhteinen, vaihtelevat käytännöt ja perusvirtaukset eri sääntelykehikoissa. IFRS 17 tuo uuden näkökulman.

Esimerkiksi kansallinen tilinpäätössääntely Suomessa (FAS) korostaa diskonttaamisessa varovaisuutta ja turvaavuutta. Diskonttaus on kyllä sallittua, mutta rajoitetusti ja aina riittävän pienellä korolla. Yhtiö päättää itse diskonttauksesta. Tämä on mahdollistanut sen, että diskonttausta on voitu hallita kohtalaisen hyvin. Koron muutokset ovat olleet omassa harkinnassa ja niihin on siten ollut helpompi valmistautua.

IFRS 17 ja täydellinen diskonttaus

IFRS 17:ssa diskonttauksen perusviritys on selvästi kunnianhimoisempaa kuin FAS:ssa: standardissa tavoitellaan täydellistä rahan aika-arvon huomioimista. Mitä tällä tarkoitetaan?

Pohjavireenä diskonttaamiselle toimii tuttu ajatus riskittömästä tuotosta; maailmassa on olemassa paikkoja, joihin voi sijoittaa ilman minkäänlaista riskiä. Usein pankkitalletukset ja valtionlainat ovat mielletty lähimmäksi riskitöntä sijoitusta, vaikkeivat täydellisen riskittömiä nekään ole. Pankkien ja valtioiden korkotasot vaihtelevat merkittävästi. Sopisiko diskonttauksen pohjaksi Saksan (0,34 %), Ranskan (0,68 %), Suomen (0,53 %) vai vaikka Italian (3,13 %) 10 vuoden korkotaso? Standardi ei anna tähän selkeää vastausta. Yhtiön pitää päättää ja perustella valinta itse.

Standardi edellyttää diskonttaukselta jatkuvaa ajantasaisuutta ja johdonmukaisuutta. Ajantasaisuus tarkoittanee muun muassa sitä, että diskonttaus reagoi korkojen muutoksiin. Jos korot markkinoilla nousevat, tulisi diskonttauksenkin nousta. Vastuuvelan diskonttaus ei saisi käyttäytyä epäjohdonmukaisesti suhteessa markkinakorkoihin.

Lisäksi standardissa diskonttaukselta edellytetään sopivuutta juuri siihen rahavirtaan, jota diskontataan. Sopivuus sisältää ainakin kaksi kassavirtaan liittyvää luonteenpiirrettä, ajankohdan ja likviditeetin. Ajankohta on jokseenkin ilmeinen asia. Pitää diskontata korkokäyrällä vakiokoron sijasta. Likviditeetillä taas tarkoitetaan kassavirran rahaksi muutettavuutta – sitä, kuinka likvidi vastuu on. Esimerkiksi vahinkovakuutuksen eläkemuotoinen rahavirta on täysin epälikvidi, koska se ei ole etukäteen rahaksi muutettavissa. Toisessa äärilaidassa voisivat olla säästöhenkivakuutukset, joiden rahaksi realisoiminen ennen eräpäivää voi olla helppoa. Mitä epälikvidimpi vastuu on, sitä suurempi tulisi olla diskonttauksen. Rahavirran epälikvidiys tuo tavallaan lisädiskonttauksen riskittömän diskonttauksen päälle. Riskittömän diskonttauskoron lähteenä (mahdollisesti) käytetyillä valtionlainoilla on useimmiten aktiiviset markkinat, jolloin ne ovat instrumentteina erittäin likvidejä. Osa valtionlainojen matalasta korosta on sijoittajien hyväksymää kompensaatiota likviditeetistä.

Tuntematon tulevaisuus

Valmistautuessa IFRS 17:aan vakuutusyhtiöiden on mielestäni tärkeää nähdä metsä puilta. Standardi on teknisesti paikoin vaativa, jolloin järkevä suunnittelu ja pragmaattinen ote korostuvat. Tärkeää on tehdä huolellinen valmistelu ja etsiä ratkaisut, jotka ovat standardin mukaisia, hallinnoitavissa kohtuudella ja palvelevat eri osapuolia parhaiten.

“Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi.” (Albert Einstein)