Yritysvastuulaki – Pakollinen paha vai kauan kaivattu reilu peli?

Viime viikkoina uutisvalokeila on useasti kohdistettu hallitusohjelman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, eikä toki suotta. Ympäristöaiheiden lisäksi hallitusohjelma tuonee uusia tuulia myös yritysten sosiaalisen vastuun kentälle, sillä hallitus on sitoutunut teettämään selvityksen, jonka tavoitteena on saada Suomeen yritysvastuulaki. Mutta mistä tässä on yritysten kannalta kyse?

Yritysvastuulain keskiössä ovat ihmisoikeudet. Ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite on määritelty YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa, joihin Suomi on sitoutunut. Tämä velvoite tarkoittaa käytännössä yrityksille sitä, että niiden tulee tuntea toimintansa kielteiset ihmisoikeusvaikutukset ja niillä täytyy olla asianmukaiset prosessit näiden vaikutusten välttämiseksi ja vähentämiseksi.

YK:n julistus on kuitenkin vain moraalisesti velvoittava, ei oikeudellisesti sitova. Yritysvastuulaissa on siksi paljolti kyse siitä, että ihmisoikeudet ovat liian tärkeä asia jätettäväksi vapaaehtoisuuden varaan.

Mutta mehän elämme Suomessa!

Yritysvastuulaissa ei ole kyse siitä, etteikö Suomen kansallinen lainsäädäntö suojaisi jo nyt monelta osin riittävästi ihmisoikeuksia. Yhä useampien yritysten toiminta ulottuu kuitenkin maihin, jotka eivät turvaa kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien toteutumista. Sen takia yritysvastuulailla halutaan varmistaa, että jokaisessa yrityksessä ihmisoikeuksien kunnioittaminen toteutuu – myös niissä yrityksissä, joiden sijoittajat, asiakkaat tai muut sidosryhmät eivät tätä yritykseltä vaadi.

EU-tasollakin keskustelu koko unionin kattavasta ja kaikkia toimialoja koskevasta lainsäädännöstä käy positiivisessa mielessä vilkkaana. Ranska ja Sveitsi ovatkin jo laatineet kansalliset yritysvastuulait ja useita muita maita tähtää samaan.

Ei mitään salattavaa – eihän?

Vaikuttava määrä yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja ajaa yritysvastuulakia Suomeen. Yli 100 yritystä ja yli 10 000 yksityishenkilöä on liittynyt #Ykkösketjuun-kampanjaan, jonka tavoitteena on saada laki toteutumaan ja Suomi yritysvastuun kärkimaaksi.

Monet yritykset kokevat, että laki tasoittaisi pelikenttää, kaikkien olisi toimittava samoin reiluin säännöin. Tällöin ihmisoikeuksia polkemalla saadut kilpailuedut jäisivät unholaan ja suomalaisen työn kilpailukykyä vahvistettaisiin samalla, kun vastuullisesti toimivien yritysten markkina-asema parantuisi.

Ihmisoikeusasioista huolehtiminen yrityksen omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa on myös tärkeä osa maineriskien hallintaa. Tätä ei kannata unohtaa.

Sitä paitsi: eihän yrityksillä pitäisi olla ihmisoikeuksien suhteen mitään salattavaa. Oletko samaa mieltä?

Lue myös blogikirjoitukseni vastuullisuusauditoinneista. Jos taas haluat tietää lisää KPMG:n yritysvastuupalveluista, lue lisää täältä.