tietosuoja-700x250

Verkkopalvelun tarjoajan uuden vuoden lupaus

Tietotekniikan kytkeytyminen jo lähes kaikkiin elämänalueisiin tuo kansalaisille lisää mahdollisuuksia, mukavuutta ja ennennäkemättömiä palveluja, mutta samalla kansalaisista eri organisaatioille kertyvän tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Henkilötietoja pidetään yleisesti maksuna näennäisesti ilmaisista palveluista – vanhan viisauden voi muotoilla toisin toteamalla, että tieto on rahaa.

Tietosuoja-asetus kiristää vaatimuksia

Big dataa pystytään yhdistelemään ja analysoimaan hyvin monipuolisesti, ja tietosuojalainsäädännön tehtävä on asettaa tietyt rajat, jotka on pyritty määrittelemään siten, että ne turvaisivat kansalaisten yksityisyyden suojan toteutumisen kaikissa tilanteissa.

Ensi vuoden toukokuussa sovellettavaksi tuleva EU:n yleinen tietosuoja-asetus ohjaa toimimaan riskilähtöisesti ja asettaa rekisterinpitäjille entistä tiukempia vaatimuksia esimerkiksi tiedonantovelvoitteisiin, rekisteröityjen oikeuksien toteuttamiselle sekä rekisteröidyistä kerättävien tietojen laadulle ja alkuperälle.

Pelkkä lain noudattaminen ei aina riitä

Lainsäätäjän linjaukset eivät välttämättä ole aina yhtenevät kansalaisten kokeman suojan tarpeen kanssa. Lainsäädännön vaatimusten lisäksi verkkopalvelun tarjoajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitkä seikat vaikuttavat kuluttajan kokemukseen verkkoasioinnissa ja toimia niiden suhteen mahdollisimman huolellisesti ja läpinäkyvästi.

KPMG:n vuonna 2016 julkaisema tutkimus tukee käsitystä siitä, että yksityisyyden suoja on konteksti- ja kulttuurisidonnainen asia. Eri puolilla maailmaa ja eri ikäryhmissä koetaan erilaiset henkilötietojen luovuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät tilanteet eri tavalla – viisas rekisterinpitäjä kuuntelee rekisteröityjä herkällä korvalla. Verkkopalvelussa asioivien asiakkaiden odotusten ja huolien tunteminen auttaa kehittämään palvelua asiakkaiden toivomaan suuntaan.

Verkkopalvelun tarjoajan uuden vuoden lupaukset

Aloittelevan ja miksei jo vakiintuneenkin verkkopalvelun tarjoajan uuden vuoden lupaukset voisi muotoilla vaikka seuraavasti:

— Lupaan olla avoin tiedonannoissani rekisteröidyille ja ilmaista selkeästi sekä tiiviisti kerättävien tietojen tietolähteet, käyttötarkoitukset, käsittelyperiaatteet sekä edelleenluovutukset.
— Lupaan olla keräämättä sellaisia tietoja rekisteröidyistä, joita en tarvitse määrittelemieni käsittelytarkoitusten toteuttamiseksi sekä tuhota tarpeettomaksi käyneet tiedot.
— Lupaan kunnioittaa rekisteröidyn oikeuksia ja vastata tieto- ym. pyyntöihin säädetyssä ajassa.
— Lupaan kunnioittaa suoramarkkinoinnin pelisääntöjä ja rekisteröityjen tahdonilmaisuja.
— Lupaan huolehtia verkkopalvelujen ja henkilötietojen käsittelyyn käyttämieni järjestelmien tietoturvasta.
— Lupaan rakentaa verkkopalveluni siten, että jo perusasetukset suojaavat palvelun käyttäjän yksityisyyttä riittävästi.

Noudatettavia lainsäädännöllisiä velvoitteita on toki paljon enemmän, mutta rekisteröidyn itsemääräämisoikeuden näkökulmasta täyttämällä edellä mainitut lupaukset on vaatimustenmukaisuus jo melko hyvällä mallilla. Kuluttajien luottamus on menestystekijä verkossa — tee siitä verkkopalvelusi vahvuus viimeistään nyt!

Mikko ViemeröMikko Viemerö vastaa KPMG:llä tietosuojatoimeksiannoista ja tietosuojatiimistä. Vapaa-aika kuluu musiikki- ja valokuvausharrastusten parissa, jalkapallokentällä ja matkustellessa.

hanki

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

Blogissa hiljennytään nyt joulun ja uudenvuoden viettoon, palaamme uusin kirjoituksin ensi vuoden puolella.

Toivotamme kaikille rentouttavaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2017!

pkyritys-700-x-250

Voittajajoukkuetta rakentamassa?

”Jääkiekon nuoret maailmanmestarit 2016” on erinomainen tarina poikkeuksellisista yksilöistä ja mahtavasta joukkueesta. Patrik Laine ja Sebastian Aho olivat sekä nuorten mestaruusjoukkueessa 2016 kantavia voimia että myös nyt NHL-joukkueissaan.

Sitouta voittaja-asenne

Molemmat herrat ovat aina ylittäneet ne odotukset ja roolit, joihin heidät on kaavailtu joukkueissaan. Asenne, luovuus ja itseluottamus ovat tekijöitä, joiden avulla Laine ja Aho ovat menneet eteenpäin ja toimineet joukkueelleen oikean suunnan näyttäjänä. Miten avainhenkilöitä yrityksessä ohjataan viemään yritystä oikeaan suuntaan Laineen ja Ahon tavoin? Vuodenvaihde on oiva aika pysähtyä hetkeksi: katsoa taakse, miten kulunut vuosi on mennyt ja eteen: miten voitetaan seuraava tilikausi?

Voisimmeko me yrityselämässä ottaa oppia näiden nuorten asenteesta ja tavasta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen? Kokemuksemme mukaan monet ovat toimineet tällä tavoin jo kuluneena vuonna. Useat yrittäjät ovat tunnistaneet ”avainpelaajiensa” tärkeyden ja haluavat pitää heistä kiinni, joko perinteisillä tai täysin uusilla innovatiivisilla kannustinmalleilla. Tällöin on myös mietitty eri liiketoimintojen yhtiöittämisiä, jolloin jokainen avainpelaaja voidaan sitouttaa juuri omaan pelikenttäänsä, jossa pelaajien välinen yhteispeli parhaiten toimii.

Usein nuori asiantuntija tai pelaaja on vasta muutamien vuosien jälkeen tuottavimmillaan yritykselle tai omalle joukkueelleen. NHL-joukkueet kiinnittävät nuoria tulevaisuuden tähtiä pitkillä usean vuoden miljoonasopimuksilla. Tulisiko yritystenkin miettiä, miten tärkeimmät nuoret ja kokeneemmat avainhenkilöt saadaan sitoutettua yhtiön toimintaan? Tähän olemme KPMG:llä kehittäneet pk-yrityksille tehokkaita avainhenkilöiden sitouttamisjärjestelmiä ilman miljoonasopimuksia. Sitouttamisten ja rakennejärjestelyiden pelikentällä on kuitenkin aina huomioitava kokonaisuus, mukaan lukien niin kirjanpito, verotus kuin yhtiöoikeus ja muu juridiikka, kuten työoikeuskysymykset, ettei kiekko sujahtaisi omaan maaliin.

Uusi vuosi: perusasiat kuntoon, sitouttamissuunnitelmat selville

Erityisesti joulun aikaan on tarpeen muistaa myös levätä, olla perheen ja muiden läheisten ihmisten kanssa eikä vääntää ruuvia liian tiukalle. Urheilijakin kehittyy levossa. Myös yrittäjän on hyvä laittaa perusasiat ensin kuntoon ennen kuin aloitetaan optimaalisten tulosten tavoittelu. Esimerkiksi yrittäjän huolellinen perhevarallisuuden suunnittelu turvaa yrittäjäperheen ja yhtiön edut tiukoissakin kilpailutilanteissa: yrittäjän uran loppuvaiheessa tulee mietittäväksi, miten ja milloin kiekon siirtää seuraavalle sukupolvelle. Tällöin muutamat syötöt ennen maalilaukausta voivat olla kullanarvoisia. Ennakoivat toimenpiteet varmistavat, että suunnittelutarvetta ei huomata liian myöhään ja ottelu voitetaan jo ennen jatkoaikaa.

Ensi vuosi on loistava uusi mahdollisuus. Olisiko nyt oikea aika tehdä asioita eri tavalla kuin ennen ja sitouttaa sekä antaa isompaa roolia yrityksesi avainhenkilöille? Lisäksi kentällisten eli yritysrakenteen olisi oltava kunnossa, jotta yksilöt voisivat sitoutua yrityksesi pelitapaan.

Uskomme, että jatkossa voittavat joukkueet, joiden rakenne on kunnossa ja jonka yksilöt eivät pelkää häviämistä, vaan rakastavat voittamista.

Juho Wallenberg ja Tero Kurvinen toimivat KPMG Oy Ab:lla asiantuntijoina vero- ja lakipalveluissa. He työskentelevät tiiviisti omistajayrittäjien kanssa ja auttavat heitä yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa, verostrukturoinneissa, henkilöstön palkitsemisessa ja sitouttamisessa, perhevarallisuuden suunnittelussa sekä urheilijoiden vero- ja talousasioissa. Vapaa-ajallaan he seuraavat ja harrastavat aktiivisesti urheilua.

tietoturva

Onko yrityksesi valmistautunut ilmoitusvelvollisuuteen tietoturvaloukkauksissa?

Uusi EU-direktiivi haastaa yritykset suojaamaan kriittisen infrastruktuurin

Toukokuussa 2018 unionin laajuisesti tulee sovellettavaksi kaksi erillistä, mutta laajemmin samaan kokonaisuuteen kuuluvaa säädöstä: yleinen tietosuoja-asetus (”GDPR”) sekä verkko- ja tietoturvadirektiivi (NISD). Asetus koskee kaikkia organisaatioita, jotka keräävät tai käsittelevät henkilöstönsä ja/tai asiakkaidensa tietoja. Verkko- ja tietoturvadirektiivi puolestaan koskee digitaalisten palvelujen tuottajia sekä kansallisia keskeisten palveluiden tarjoajia, eli pitkälti kaikkia digitaalisen tai fyysisen infrastruktuurin toimijoita.

IT-riskienhallinnan uusi sääntely kannattaa nähdä yhtenä pakettina

Asetus sitoo yrityksiä suoraan, direktiivi sen sijaan vaatii kansallista lainsäädäntöprosessia, jonka kautta velvoittavuus yrityksille syntyy, ja sääntelykokonaisuus lisää IT-riskienhallintaan kohdistuvaa pakottavaa sääntelyä merkittävästi. Monen organisaation huomio on keskittynyt lähestyvään vaatimustenmukaisuusharjoitukseen, mutta vaarana on, että tietosuojaa ja tietoturvaa tehdään osastorajojen mukaisissa siiloissa, huomioimatta kokonaiskuvaa.

Nämä lähes samanaikaisesti sovellettavaksi tulevat säädökset tulisi kuitenkin nähdä strategisena sääntelypakettina ja toisiaan tukevina. Säädöspaketti noudattaa Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategian tavoitteita, ja taustalla on vahva poliittinen tahtotila. Tietoturvaan kohdistuvat vaatimukset tulevat todennäköisesti tiukentumaan myös välittömän soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten osalta näiden toimiessa alihankkijoina ja kumppaneina direktiivin tarkoittamille yrityksille. Yrityksissä näitä asioita ei kannatta tarkastella pelkästään vaatimustenmukaisuuteen liittyvänä asiana, vaan mahdollisuutena parantaa palveluiden toimintavarmuutta, lisätä asiakkaiden luottamusta, parantaa asiakaskokemusta sekä tehostaa toimintaa.

Uudet velvoitteet yrityksille: ilmoitusvelvollisuus ja suojauksen tason osoittaminen

Molemmat säädökset sisältävät ilmoitusvelvollisuuden tietoturvaloukkaustapauksissa, ja tässä onkin selkeästi nähtävissä pyrkimys jäsenvaltioiden ja yritysten riskienhallintaan vaikuttamiseksi ennen kuin kriittisiin toimintoihin kohdistuvat hyökkäykset pakottavat tähän niin sanotusti ”kantapään kautta”. Taustalla vaikuttaa idea järjestelmien keskinäisriippuvuudesta, jossa systeemi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Ilmoitusvelvollisuus korostaa tarvetta hyvään havainnointi- sekä tutkintakykyyn.

Sekä GDPR ja NISD sisältävät vaatimuksia ”asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden” sekä ”tarpeellisten ja suhteellisten turvatoimien” käytöstä järjestelmien suojauksessa, sekä näiden toteuttamisen näyttämisestä käytännössä. Suojatoimien asianmukaisuus voidaan todentaa esimerkiksi auditoimalla prosessit ja järjestelmät alan vallitsevien standardien mukaisiksi.

Miten yritysten kannattaa valmistautua uuteen vaatimustenmukaisuuteen?

Vuonna 2018 tietoturvatyö ottaa sääntelyn takia selkeän askeleen perinteisestä riskienhallinnasta kohti sanktioitua vaatimustenmukaisuutta. Yrityksille onkin nyt tärkeää seurata kansallista lainvalmistelutyötä NISD:iin liittyen ja aloittaa valmistautuminen tietoturvan ja tietosuojan kokonaisvaltaiseksi huomioimiseksi liiketoiminnan ja sen edellytysten turvaamisessa. Tällä hetkellä Suomessa mietinnän alla on, miten NISD:n vaatimukset tullaan implementoimaan kansalliseen lainsäädäntöön ja miten viranomaisvalvonta tullaan toteuttamaan. Jokaisen yrityksen voikin suositella ryhtyvän vähintään seuraaviin toimenpiteisiin:

• Riskiarvion tekeminen ja riskien mukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttaminen.
• Riittävän tietoturvan tason osoittaminen, esimerkiksi ulkopuolisen tarkastajan suorittamalla arvioinnilla.
• Sen varmistaminen, että järjestelmien havainnointikyky ja toiminnallisuudet tukevat tietoturvaloukkausten havaitsemista, tutkintaa ja dokumentointia riittävällä tavalla. Näin mahdollisten tietoturvaloukkausten ilmoittamista varten yrityksillä on käytettävissä riittävät tiedot.
• Valmistautuminen ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseen kansallisille viranomaisille ja/tai asiakkaille.
• Saatavilla olevien hyötyjen tunnistaminen, jotta kyseessä ei ole pelkkä compliance-ohjelma.

Kuten viimeaikaiset tietomurrot, kiristysohjelmat ja IoT-hyökkäykset Suomessakin osoittavat, tulevaisuus uhkakuvineen on jo täällä. 18 kuukauden päästä näyttö- ja ilmoitusvelvollisuudet astuvat voimaan, ja nyt onkin viimeistään aika selvittää, minkälaiset valmiudet ja kyvykkyydet yritykselläsi on vastata näihin haasteisiin. Kello tikittää jo.

Mika LaaksonenKPMG:n tietoturvapalveluista vastaava Partner Mika Laaksonen tarkastaa ja kehittää KPMG:n asiakkaiden tietoturvaa jo toisella vuosituhannella. Voit tutustua myös Mikan osaston ylläpitämään tietoturva-asioita syvällisemmin käsittelevään blogiin Hacking through complexity.
allekirjoitus

Tuliko tehtyä arvokas yritysosto?

Yritysostoilla haetaan kasvua, vahvempaa markkina-asemaa sekä synergioita. Niiden yhteydessä pohditaan yritysarvoa, osakkeiden arvoa, lisäarvoa ja arvonluontia, mutta kauppaneuvotteluissa näiden käsitteiden erot eivät ole kaikilla kirkkaana mielessä. Yritysosto voi osoittautua arvokkaaksi joko hyvässä tai pahassa.

Ostajan näkemys kohdeyrityksen arvosta muuttuu due diligence -vaiheessa

Moni yrittäjä on saattanut olla hetken hyvin innoissaan, kun on kuullut ostajakandidaatin hintaindikaation yrityksen arvosta. Into vähän tasaantuu, kun ymmärtää, että osakkeen arvo onkin selvästi vähemmän, kun yritysarvosta vähennetään korolliset nettovelat. Pulskan kassan ja toimitilakiinteistön omistava yrittäjä voi puolestaan pohtia kiinteistön eriyttämistä ja osingonmaksua ennen yrityksen myyntiä.

Due diligence -vaiheessa tulee usein vastaan tilanne, jossa ostajakandidaatti kertoo, että kohdeyrityksen todellinen kannattavuus näyttää olevan raportoitua tai myyjän ennustamaa alempi. Lisäksi due diligencessä havaitaan usein velanluonteisia taseen ulkopuolisia eriä, jotka lisätään nettovelkaan. Näiden vaikutuksesta kauppahintaan kehkeytyy osapuolten välille kova vääntö, jonka lopputuloksena yli puolet due diligence -vaiheeseen edenneistä yrityskaupoista kaatuu tai ainakin viivästyy merkittävästi.

Kauppahintamekanismissa on usein mukana myös käyttöpääomaoikaisu, jossa toteutushetken käyttöpääomaa verrataan liiketoiminnan keskimäärin vaatimaan käyttöpääomatasoon. Jos liiketoiminnassa on merkittävää kausivaihtelua, käyttöpääomaoikaisu voi vaikuttaa merkittävästi osakkeiden lopulliseen kauppahintaan.

Millä tavoin yritysosto luo arvoa?

Ostaja pohtii ja analysoi yritysostokohteen lisäarvoa olemassa olevalle liiketoiminnalleen sekä arvonluontimahdollisuuksia kaupan toteuttamisen jälkeen, esimerkiksi:

• Ostajalla voi olla korkeampi arvostuskerroin kuin ostokohteella, esimerkiksi, jos kohdeyritys on selvästi ostajaa pienempi.
• Uusi teknologia, tuote- ja palvelutarjooman täydennys tai uusi jakelukanava avaa kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita.
• Kustannusrakenteeseen liittyvät synergiat parantavat kannattavuutta.

Arvokas yritysosto?

Yritysosto voi osoittautua parhaimmillaan arvokkaaksi ostajayrityksen olemassaolon ja kehittymisen kannalta. Kun ostos istuu hyvin strategiaan, siitä saadaan todennäköisemmin suunnitellut myynti- ja kustannussynergiat, integrointi onnistuu ja yrityksen kilpailukyky parantuu merkittävästi.

Yritysosto voi puolestaan tulla erilailla ostajalle arvokkaaksi, jos myyjälle maksetaan liian iso osa oletetuista synergioista, kohteen liiketoiminnan näkymiä ei ymmärretä kunnolla, integrointia ei suunnitella ja toteuteta huolellisesti tai jos taseen ja sen ulkopuolisia riskejä ei ole analysoitu riittävästi.

Oma yritys on niin arvokas, että sen elinvoimaisuus ja kilpailukyky kannattaa varmistaa tarvittaessa yritysjärjestelyillä. Se on myös niin arvokas, ettei sitä kannata pilata tekemällä yritysjärjestelyjä vajavaisin tiedoin.

 

Kalle_NurminenPartner Kalle Nurminen vastaa due diligence -palveluista. Hän siirtyi KPMG:lle vuonna 2006 CFO:n tehtävistä.

Vapaa-aikanaan Kalle kuntoilee golf- tai jalkapalloviheriöillä sekä crosstrainingissä.

 

cyborg_700x250

Oletko tavannut asiakkaasi?

Robotiikka tulee ja hävittää juristit ja muut konsultit maapallolta, tai ainakin heidän työnsä. Näin tapahtuu, mikäli on uskominen asiasta käytävän keskustelun villeimpiä visioita. Toivottavasti elokuvista tuttu Skynet ei tässä visiossa osallistu neuvojen antamiseen. En itse niitä ainakaan ottaisi yksinomaan vastaan päätöksenteon tueksi.

Jos pelkäät robottien tulevaisuudessa vievän työpaikkasi ja asiakkaasi, niin ohessa muutama vinkki muistinvirkistykseksi, joilla juristina itse pyrin pitämään riittävää etumatkaa robotteihin ja robottimaiseen toimintatapaan.

Pois silmistä – pois mielestä

Asiakassuhteita kehitetään ja vankistetaan tapaamisten yhteydessä. Asiantuntijat saattavat tehdä pitkänkin toimeksiannon tapaamatta asiakasta kasvokkain kertaakaan. Tällöin kyse on nimenomaan toimeksiannon hoitamisesta. Asiakassuhdetta ei kuitenkaan hoideta eikä varsinkaan kehitetä sähköpostin tai puhelimen välityksellä.

Vain tapaamisten myötä asiantuntija voi tarjota asiakkaalleen aitoa kanssakäymistä, osallistua tulevan suunnitteluun, tarjota odotettua sparrausapua ja näin myös kehittää asiakkuutta eteenpäin. Ajan puute on heikko selitys tapaamisten puuttumiseen, koska viikoittain on lukuisia mahdollisuuksia vaihtaa sähköpostin lähettäminen palveluun, jolla on kasvot.

Aina valmis 24/7 palveluvalmius ei enää riitä. Käytä tuosta stand by -ajasta osa tapaamisiin asiakkaan kanssa, niin ei tarvitse odottaa puhelimen ääressä toivoen asiakkaan soittoa uudesta toimeksiannosta.

Poistu tutusta työpaikan kotionkalosta ja lähde tapaamaan oikeaa ja elävää asiakasta. Sinut erottaa robotista vielä pitkään inhimillisyys ja kanssakäymisen taito.

Anna jotain itsestäsi

Asiakkuuteen liittyvien ihmissuhteiden tulee olla konsultin työn keskiössä. Asiakkuus ei kehity, jos asiantuntijan ulkokuori on teflonia. Konsultin on heittäydyttävä asiakassuhteeseen, elettävä hetkessä ja pyrittävä vilpittömästi rakentamaan asiakkaan kanssa aitoa vuorovaikutusta.

Asiakassuhde ei kehity, jos sitä rakennetaan yksipuolisesti. Ole siis valmis raottamaan ulkokuortasi, ole oma itsesi ja pane persoonaasi peliin. Vain tapaamiset mahdollistavat toiseen tutustumisen, mikä on olennaista muun muassa ehdottomaan luottamukseen perustuvassa juristin ja asiakkaan välisessä suhteessa.

Toimitatko pyydettäessä vai tarjoatko pyytämättä

En neuvo rakennusalan asiakkaitani rakennustekniikkaan liittyen tai softa-alalla toimivia asiakkaitani koodauksessa. He ovat alansa huippuasiantuntijoita. Sitä vastoin esitän asiakkaille ajatuksiani verotukseen ja juridiikkaan liittyen, koska sitä meiltä odotetaan toimialamme huippuosaajina. Osaamisen yhteydessä on hyvä muistaa, että laatu ei ole yksinomaan tekniikkaa, vaan se kumpuaa asiakkaan liiketoiminnan tuntemista ja ymmärtämisestä.

On valtavan iso ajatuksellinen ero siinä, toimitetaanko asiakkaalle palveluita pyynnöstä vai tarjotaanko toimintamalleja, osaamista ja ideoita etupainotteisesti. Mitä paremmin tunnet asiakkaasi, sitä paremmin ja kohdistetummin pystyt tarjoamaan osaamistasi ja ratkaisujasi asiakkaiden avuksi.

Robottimainen suorittaminen syrjään

Back office -mallinen, pyynnöstä toteutettu suorittaminen ei riitä. Asiantuntijan on kyettävä rakentamaan asiakkaiden kanssa vahvoja ihmissuhteita ja toimimaan tarjontalähtöisesti. Robottimainen suorittaminen ei korvaa vahvoja asiakas- ja ihmissuhteita ja proaktiivisuutta vielä pitkään aikaan. Tapaa ja tunne asiakkaasi, ole oma itsesi ja ole rakennetun luottamuksen arvoinen.

 

Jouni Sivunen Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua sekä piilosilla leikkiä pienen Hertta–tyttären kanssa.

tuulivoima_700x250

Miten yrityksesi menestyy vähähiilisessä yhteiskunnassa?

Marrakechissa Marokossa luodaan parhaillaan maailmalle yhteistä ilmastostrategian tiekarttaa. Päätavoite on tiedossa: ilmastonmuutoksen hidastamiseksi yhteiskunnan täytyy muuttua hiilineutraaliksi. Yritysten rooli toteutuksessa on merkittävä.

Maanantaina 7.11. alkanut YK:n 22. ilmastokokous (COP 22) on jatkoa viime vuonna Pariisissa pidetylle, käänteentekevälle COP 21 -kokoukselle, jossa lähes 200 valtiota sitoutui tiukkoihin kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin. Pariisin sopimus ratifioitiin ennätysvauhdilla mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja Kanadassa ja tuli voimaan 4.11. – sen tavoitteet siis etenevät Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksesta huolimatta.

COP 22:ssa sovitaan Pariisin ilmastosopimuksen toteutustavoista

Marrakechissa on tarkoitus sopia tavoista, joilla lupaukset viedään käytäntöön. Pieniä yhteiselle tiekartalle suunniteltavat toimenpiteet eivät ole: ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii mittavaa muutosta koko maailman energiainfrastruktuuriin ja teollisuuden prosesseihin. Puhtaat energiamuodot, cleantech-ratkaisut ja hiilen sidonta ovatkin Marrakechin keskustelujen keskiössä.

Tärkeitä keskustelunaiheita ovat myös sijoituspääoman entistä voimakkaampi ohjaaminen sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen että lämpenemisen aiheuttamien vaikutusten hallintaan, ja yhteisten edellytysten luominen valtioiden, yritysten ja muiden organisaatioiden yhteistyölle.

Samanaikaisesti Suomen hallitus viimeistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jossa määriteltyjen toimien avulla kannamme oman osuutemme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomalaisella osaamisella voisi nyt olla hyvinkin näytön paikka.

Muutoksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille

Yrityksien liiketoiminnalle toimenpiteet tarkoittavat muutoksia, joista osa saattaa toteutua hyvinkin nopealla aikataululla. Tiukemman lainsäädännön ja päästöoikeuksien hinnan nousun lisäksi sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotukset hiilivähennyksille, ilmastoriskien huomioimiselle ja läpinäkyvyydelle kasvavat. Toisaalta vähähiilisten ratkaisuiden tarjoajille ja cleantech-osaajille aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja green bondien – hiilivähennyksiin tähtäävien rahoitusinstrumenttien – markkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti.

COP 22 -ilmastokokouksen teemoja voi punnita liiketoiminnan näkökulmasta esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
— Miten yrityksesi menestyy vähähiilisessä yhteiskunnassa ja millaisina muutoksina tämä näkyy strategiassa ja liiketoimintamallissa?
— Onko yrityksesi valmis vastaamaan omien asiakkaidensa, viranomaistahojen, osakkeenomistajien ja kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin?
— Millaisia riskejä liiketoiminnalle muodostuu ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten sään ääri-ilmiöistä, puhtaan veden niukkuudesta ja sosiaalisista levottomuuksista?
— Kuinka yrityksesi on huomioinut maakohtaisten päästövähennyssitoumusten vaikutukset, kuten muuttuvan lainsäädännön ja veromuutokset, toiminta-alueellaan?

Voit myös seurata sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua verkkosivuillamme olevan UN Climate Talks LIVE -sovelluksen avulla.

Lue lisää COP 22:n vaikutuksista liiketoimintaan.

Keskustelun pohjaksi voit ottaa vaikkapa laatimamme Boardroom-kysymykset.

 

Nina Killström Nina Killström toimii asiantuntijana KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun yksikössä. Hän on työskennellyt yli kymmenen vuotta yrityksen ympäristö- ja vastuullisuusteemojen parissa.
Vapaa-ajallaan Nina soittaa bassoa rock-bändissä, harjoittelee pöllöjen rengastamista ja ahmii tiedeuutisia.