Tarkoitus_pyhittää_keinot_700x250

Tarkoitus pyhittää keinot veroriidoissa

Monet suomalaiset suuryritykset ovat havainneet joutuneensa riitoihin verottajan kanssa. Summat, joista kiistellään voivat olla huimia. Verottaja julkistaa verotarkastuksissa yrityksille maksuunpanemiaan jälkiveroja kuten konsanaan pörssiyhtiöt tuloksiaan. Tuloksentekopakko näyttää koskevan niin verottajaa kuin pörssiyhtiöitäkin.

Riidoissa on kysymys useimmiten siirtohinnoittelusta. Verottajalla on tässä hyvä päämäärä. Pyrkiihän se estämään kansainvälisiä konserneja siirtämästä väärillä siirtohinnoilla verotuloja pois Suomesta.

Verottajakin innovoi

Ovatko yritysten veroneuvonantajat olleet huonoja, kun riitoihin on jouduttu? Vai ovatko yritykset ahneuttaan vältelleet veroja? Enpä usko. Elämme uudenlaista aikaa, jossa verottajakin innovoi. Verolaissamme on aikojen alusta ollut veronkiertosäännös, joka taipuu nyt verottajan käsissä asioihin, joihin sitä ei aiemmin ole keksitty kokeilla. Ja kansainvälisen järjestön OECD:n ohjeista ja raporteista on löytynyt paljon uutta ja käyttökelpoista tietoa, jota verottaja ei malta olla soveltamatta käytännössä, ja jota ei suoraan Suomen omasta verolaista löydy.

Toteutuuko verotuksessa reilu meininki?

Tapahtuuko tämä kaikki reilulla tavalla vai pyhittääkö tarkoitus keinot? Verotuksen tulisi perustua tiukasti lakiin. Nottinghamin sheriffiä emme kaipaa veron kantoon.

Veroasiantuntijat ovat muistuttaneet verottajaa laissa pysymisen merkityksestä. Verottaja on pitänyt tätä veroasiantuntijoiden napinana. Napina tuotti kuitenkin tulosta viime kesänä, jolloin Korkein hallinto-oikeus antoi periaatteellisesti merkittävän ja huomiota saaneen ennakkoratkaisun KPMG:n ajamassa veroriidassa. Asiassa oli kysymys yrityksen vieraan pääoman ”uudelleen luonnehdinnasta” omaksi pääomaksi, jolloin verottaja eväsi maksetun koron vähennyskelpoisuuden. Korkein hallinto-oikeus ei uudelleenluonnehdintaa hyväksynyt, kun Suomen laki ei sitä sallinut. Verottaja ei saanut katsoa kissaa koiraksi periäkseen koiraveron. Verottaja oli perustanut veropäätöksensä kansainvälisen järjestön OECD:n siirtohinnoitteluohjeen kohtaan, jota ei ollut Arkadianmäellä hyväksytetty.

Onko reilua, että verottaja voi väittää kissaa koiraksi, jos pelisäännöt eivät ole laissa selvät? Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistussa tapauksessa verottajan meininki todettiin epäreiluksi. Uskon, että muitakin veroriitoja tullaan jatkossa ratkaisemaan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jo nyt voidaan kysyä, olisiko ollut tehokkaampaa suunnata resurssit riitelyn sijasta selkeiden verolakien valmisteluun?

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.