PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa

Marraskuun alussa uutisoitiin, että kaksi kolmasosaa noin 311 000 yhteisöverovelvollisesta ei maksanut yhteisöveroa lainkaan. Uutisessa kerrottiin, että veropohjan kapeutta kuvaa se, että 1,6 prosenttia yhteisöverovelvollisista maksoi 80 prosenttia veron kokonaistuotosta. 

Tilastojen antamille luvuille on olemassa monta selittävää tekijää (ml. vahvistettujen tappioiden kertymä ja tilastoja vääristävät pöytälaatikkoyritykset). Tilasto on kuitenkin osoitus myös siitä, että PK-yrityksissä on merkittävä volyymiin perustuva potentiaali yhteisöverokertymän kasvattamisessa. Kasvua ei kuitenkaan synny veroprosenttia korottamalla, vaan luomalla edellytyksiä yrityksen tuloksen kasvulle.

+1 uusi säännös = -1 vanha säännös

Eräs merkittävä tekijä PK-yritysten toiminnan edesauttamiseen on toimintaa helpottavat lakimuutokset ja -uudistukset. Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu seinäjokelainen Jyrki Mäkynen on esittänyt toimintamallia, jossa edellytetään aina yhden säädöksen poistumista, kun tulee uusi säädös. Ehdotusta on helppo kannattaa. Fokus tulee olla tekemisessä, ei sitä ympäröivässä byrokratiassa.

Jatkuvat muutokset verotuksessa ja säännöksissä luovat epävarmuutta

Yhteisö- ja osinkoverotussäädökset ovat jatkuvasti keskeisiä teemoja. Yhteisöverotusta on saatu laskettua jo kilpailukykyisempään suuntaan, mutta varsinkin osinkoverotuksessa liian usein tehtävät muutokset ovat luoneet epävarmuutta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjiltä heikkenee mahdollisuus pitkäjänteiseen suunnitteluun. Se taas heijastuu vääjäämättä oireiluna yritysten vakavaraisuuteen ja operatiiviseen toimintaan, lopulta myös verotettavaan tulokseen.

Verotusta ja sen kannustinvaikutuksia mietittäessä tulee myös muistaa, että PK-yrityksistä puhuttaessa yhteisöverotusta ja osinkoverosta koskevien muutosten tulee kulkea käsi kädessä. Tästä asiasta muistutti myös pääministeri Alexander Stubbin yrittäjäpoliittiseksi neuvonantajaksi nimetty Eero Lehti.

Operatiiviseen toimintaan liittyvien säädösten tuki yritystoiminnalle on keskeisessä asemassa. Eräänä uusimpana operatiiviseen toimintaan liittyvänä muutosehdotuksena on oikeusministeriössä valmisteilla oleva ehdotus yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä.

Selkeyttäkin vaaditaan. Esimerkiksi välillisen verotuksen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkitseminen on muuttunut niin haastavaksi, että sen hallitseminen ei ole enää monelle yrittäjälle mahdollista, mistä seurauksena ovat muun muassa kassavirran hallintaan liittyvät kielteiset vaikutukset.

PK-yritykset merkittävä työllistäjä

PK-yritysten merkitys sekä työllistäjänä että veromaksajana on Suomelle elintärkeä. Suomen Yrittäjien sivuille koottujen tietojen mukaan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta yli puolet (55 %) syntyy PK-yrityksissä. Myös PK-yritysten työllistävä vaikutus on olennainen. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista valtaosa on syntynyt PK-yrityksiin.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa. Toimintaympäristöä on kehitettävä jatkuvasti siten, että verotettavaa tulosta tekevää yritystoimintaa on mielekästä ja innostavaa kehittää pitkäjänteisesti Suomessa eteenpäin. Hyviä ja innovatiivisia toimenpide-ehdotuksia kuulee kun haluaa kuunnella; aina junan ravintolavaunukeskusteluista Slush -tapahtuman innostaviin puheenvuoroihin. Ajatuksista toteutukseen.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.