Teollinen_internet_pistaa_liiketoimintamallit_uusiksi

Teollinen internet pistää liiketoimintamallit uusiksi

Teollinen internet, laajemmin ”Internet of Things” (IoT) kehittyy ja laajenee kovaa vauhtia. Tämä ei tapahtu pelkästään puheiden tasolla, vaan myös käytännön innovaatioina ja liiketoimintana. Teollinen internet on tämän päivän hypetetyimpiä termejä ja voidaan kansankielellä määritellä älykkäiden laitteiden, analytiikan ja ihmisten työn tehokkaaksi yhdistämiseksi. Voisiko tästä paljon mediassakin esillä olleesta ilmiöstä olla Suomen kilpailukyvyn pelastajaksi? 

Gartnerin ennusteen mukaan ensi vuonna noin 4.9 miljardia laitetta olisi liitettynä verkkoon.Vuonna 2020 lukumäärä olisi jopa 25 miljardia laitetta. Tämä tarkoittaisi noin viittä laitetta maapallon jokaista asukasta kohden, joka merkitsee noin 300 miljardin dollarin lisämyyntiä vuonna 2020, kustannussäästöistä puhumattakaan. Uusia esimerkkejä teollisesta internetistä syntyy jatkuvasti lisää.  

Muutosvastarinta on uhka liiketoiminnan uusiutumiselle

Teollisen internetin tekee haasteelliseksi ennen kaikkea se, että perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tai tilalle syntyy aivan uudenlaisia malleja. Monelle toimijalle ja asiakkaalle tämä ”paradigmamuutos” on suunnattoman vaikeaa, kun joudutaan luopumaan vanhasta tavasta ajatella ja toimia. Tämä inhimillinen ominaispiirre ilmenee muutosvastarintana, ja on todellinen uhka yritysten liiketoiminnan uusiutumiselle. Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuu, kun olemme investoineet vallitseviin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka uusien mahdollisuuksien edessä tulevat kyseenalaisiksi.

Monet muistavat, kun mäkihyppääjä Jan Boklöv vuonna 1988 ponnisti hyppytornista jalat levällään V-tyylissä maailman cupin osakilpailun voittoon. Kilpailijoiden, valmentajien ja katsojien ensi reaktiot olivat kielteiset: ”Ei noin voi tehdä!”. Kauden tulokset puhuivat kuitenkin puolestaan, ja jonkin ajan kuluttua V-tyylistä oli tullut uusi normaali. Heillä, jotka omaksuivat uuden tavan, oli edellytykset menestyä jatkossakin.

Vastaavanlaista uusiutumisvaikeutta ja muutosvastarintaa näemme myös liike-elämässä ja yhteiskunnassa. Hyvänä esimerkkinä toimii viime aikoina esillä ollut keskustelu Uberista ja taksipalveluista. Uberin pyrkimys tulla pääkaupunkiseudun markkinoille tyrmättiin samaan tyyliin kuin Boklövin V-tyyli aikoinaan: ”Ei noin voi tehdä!”.

Mielenkiintoinen esimerkki onnistumisesta on samalta toimialalta. Erona on vain se, että nyt mennään bussilla. HSL:n kehittämä Kutsuplus-tilauskyytipalvelu on lyönyt itsensä läpi ja uusien asiakkaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Palvelussa kuluttaja tilaa omalla älylaitteellaan kuljetuksen pysäkiltä pysäkille, itselle sopivaan ajankohtaan. Matkan hinta näkyy palvelua tilattaessa ja se maksetaan heti tilauksen yhteydessä. Ketterää ja kätevää.

Sekä Uber että Kutsuplus toimivat esimerkkeinä vanhoja toimintamalleja haastavista palveluista. Uuden kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Kutsuplus-palvelun tapauksessa eräs onnistumista selittävä tekijä on heidän avoin ja ratkaisuhakuinen asenne. Kun havaittiin esimerkiksi, että reittiliikenteen pysäkkien välinen etäisyys oli kohtuuttoman pitkä tai pysäkki oli asiakkaan kannalta väärässä paikassa, uusia virtuaalisia Kutsuplus-pysäkkejä perustettiin asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Teollinen internet tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia

Jos Kutsuplus-palvelun kaltaiseen älyjärjestelmään lisätään historiatiedot asiakkaiden aikaisemmista kyydeistä, mahdollisista suurtapahtumista, sääennusteet sekä muut kysyntään vaikuttavat muuttujat, saadaan aikaiseksi toiminnanohjausjärjestelmä, joka saattaa kysynnän ja tarjonnan vastaamaan toisiaan entistä paremmin. Palvelu paranee ja kalusto on tehokkaammin käytössä. Tämä on täysin mahdollista, jos vain halua ja rohkeutta uuden kehittämiseen löytyy.

Mikäli haluamme menestyä myös tulevaisuudessa, meidän täytyy osata suhtautua ennakkoluulottomasti, uteliaasti ja rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin, ja kehittää niiden pohjalta uusia innovaatioita ja liiketoimintamalleja. Suomessa meillä on hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä teollisen internetin saralla ja ratsastaa muutoksen aallon harjalla. Jos pidämme tiukasti kiinni vanhasta ja aikansa eläneestä, vaarana on, että hukumme kilpailijoiden surffaillessa kirkkaammilla vesillä.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?” ja ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.