Flickr-Alan-Cleaver

Mitä joulu tuo tullessaan verottajan pukinkonttiin?

Tähän aikaan vuodesta tonttujen kiire on kovimmillaan, kun joulupukille on raportoitava, ketkä ansaitsevat lahjoja ja ketkä risuja. Mitä tontut raportoivat verottajasta?

Konserniverokeskus on kurottanut korkealle kunnianhimoisissa verotarkastuksissa, joissa on pyritty luonnehtimaan yritysten toimintaa toisenlaiseksi kuin yritys sen itse näkee. Tunnetuimmat tapaukset ovat kohdistuneet Nokian Renkaisiin ja Fortumiin. Kesällä verottaja hävisi KHO:ssa hybridilainan uudelleenluonnehdintaa koskevan tapauksen. Tämän seurauksena joitakin vastaavia tapauksia raukesi, ja Fortumin vahingoksi tehdystä veronoikaisusta luovuttiin ainakin osittain. Nokian Renkaiden vahingoksi tapahtunut veronoikaisu perustui suurelta osin yhtiön palveluksessa olevien henkilöiden haastatteluihin, mutta konserniverokeskus ei ollut halukas luovuttamaan haastatteluaineistoja yhtiön kommentoitavaksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti asian kuitenkin yhtiön hyväksi, joten oikaisulautakunta saa nyt arvioidakseen, minkälaisen näytön perusteella yli 100 miljoonan euron lisäverot määrättiin.

Sääntöjä muokataan konserniverokeskuksen toiveiden mukaan

Tappiot tuomioistuimissa epäilemättä kirvelevät siirtohinnoitteluasiantuntemuksen ylimpänä auktoriteettina esiintynyttä konserniverokeskusta. Olisi helppo luulla, että lahjojen osalta joulusta olisi tulossa laiha. Toisin saattaa käydä.

Tontut supisevat, että valtiovarainministeriö valmistelisi konserniverokeskukselle lohdutuslahjaksi lainmuutosta, joka sallisi verottajan luonnehtia uudelleen liiketapahtumia ”todellisen liiketapahtuman” mukaisiksi siinäkin tapauksessa, ettei verovelvollisen liiketapahtumaan liity mitään veronkierron piirteitä. Kun siis konserniverokeskus ei pärjää kisassa tasaisella kentällä, täytyy kenttää kallistaa ja sääntöjä muuttaa niin, että maaleja alkaa syntyä. Tuomarin täytyy uusien sääntöjen mukaan lähettää verovelvollinen jäähylle silloin, kun konserniverokeskuksesta tuntuu, että sitä vastaan on rikottu. Urheilussa tätä pidettäisiin melkoisen epäurheilijamaisena.

Samaan aikaan konserniverokeskuksella on tilaisuus näyttää osaamistaan kansainvälisessä turnauksessa. Mikäli Nokia todella joutuu maksamaan miljardiluokan lisäverot Intiassa, yhtiöllä on oikeus vaatia Suomen ja Intian välisen verosopimuksen perusteella, että toimivaltaiset viranomaiset molemmissa maissa neuvottelevat siitä, kumpi maa huojentaa Nokian verotusta kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Suomessa tämä viranomaistaho on siis samainen konserniverokeskus. Mikäli neuvotteluissa todetaan, että Intian verottaja on tosiasiassa oikeassa, joutuu Suomi antamaan huojennuksen, joka tuntuu valtion budjetissa pyöristyseroa suurempana summana.

Konserniverokeskuksella on siis ainutlaatuinen tilaisuus osoittaa olevansa niin korkeatasoinen siirtohinnoittelun osaaja kuin se itse vain haluaa ulospäin viestiä. Meillä kaikilla on syytä toivoa konserniverokeskukselle joululahjaksi huipputason osaamista ja neuvottelutaitoja. Muuten valtion budjettiin syntyvän aukon kattamiseksi ei riitä pelkkä hyttysten kuurniminen ja lounasseteleiden veroedun luopumisesta saatava nappikauppa.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Alan Cleaver / Flickr (Picture has been cropped)

3 thoughts on “Mitä joulu tuo tullessaan verottajan pukinkonttiin?

  1. Mikko Mattinen nosti esiin hyvän kysymyksen Twitterissä liittyen siihen, mitä sääntöjä tarkoitan kirjoittaessani ”Sääntöjä muokataan konserniverokeskuksen toiveiden mukaan”. Tarkoitan tässä sitä, että tietääkseni valtiovarainministeriössä valmistellaan verotusmenettelylain 31 §:n (”siirtohinnoittelupykälä”) muuttamista siten, että verottaja voisi luonnehtia konsernin sisäisen liiketapahtuman ehtoja niin, että ne poikkeavat siitä, mitä konserniyhtiöt ovat sopineet. Sen jälkeen verottaja voi määritellä tälle uudelleenluonnehditulle liiketapahtumalle mielestään markkinaehtoisen hinnan. Verottajalla on tähän nytkin mahdollisuus, jos verovelvollinen on sopinut liiketapahtumasta veronkiertotarkoituksessa, toisin sanoen alkuperäinen liiketapahtuma on keinotekoinen järjestely.

  2. Kiitos Eric värikkäästä raportista joulupukilta. Raportissa jäi mieleen kolme asiaa. Verotusmenettelylain 31 pykälä, vallan kolmijako-oppi ja kisaaminen. Arvatenkin sinä olet verotusmenettelylain asiantuntija ja minä en. Siksi olen 31 pykälän tulkinnassa huono keskustelija.

    Toisaalta ehdotat, että meille lainsäätäjän roolia. Miksi? Vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta on eriytetty. Me olemme tyytyväisiä siihen roolin. Toimeenpanovaltaan liittyvä rooli sopii meille oikein hyvin. Eikö?

    Ja vaikka joulu onkin ovella, niin meillä ei ole tarvetta kisailuun. Olemmeko viestineet toimenpiteemme niin, että se näyttäytyy kisaamiselta? Kisa-sana sopii kovin huonosti meidän sanastoon, jos lainkaan. Jos jostain halutaan kaivaa, että missä Verohallinto voisi kisata, niin se on asiakastyytyväisyys. Katsoin tämän vuoden yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyystuloksia. Yritysasiakkailta kysyttiin, että mitkä sanat kuvaavat Verohallinnon työntekijöitä. Sieltä nousee kolme kuvaavinta termiä ja ne ovat ystävällinen, palveluhenkinen ja asiantunteva. Joulun kunniaksi otetaan neljänneksi tärkein eli asiakkaan tarpeet ymmärtävä. Nämä lienevät adjektiiveja, joiden ympärille teidänkin toiminta perustuu.

    Mutta mitä joulupukki voisi tuoda meille tullessaan? No ei ainakaan kisailua. Meille verotus on vakava asia, sillä ei sovi kisailla.

    Parasta joulua,

    Mikko Mattinen
    Verohallinto

  3. Kiitokset kommenteista ja siitä, että nostat esiin tärkeitä kysymyksiä. On hienoa, että verohallinto on saanut positiivista palautetta. Meidän pöydillemme päätyvät ne tapaukset, joissa yrityksen ja verottajan mielipiteet menevät ristiin, joten tämä tietenkin vaikuttaa näkemykseeni.

    Vallan kolmijako-opin kannalta olen samaa mieltä, lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta olkoot erillään. Kuitenkin viimeaikaiset tapahtumat siirtohinnoittelua koskevan oikeuskäytännön ja mahdollisen lainvalmistelun osalta ovat menneet seuraavasti: Ensin konserniverokeskus hävisi uudelleenkarakterisointia koskevan tapauksen KHO:ssa heinäkuun alussa, koska tapaukseen ei liittynyt veronkierron piirteitä. Pian tämän jälkeen alkoi tihkua tietoja, että valtiovarainministeriö valmistelisi lainmuutosta, joka mahdollistaisi liiketapahtuman uudelleenluonnehdinnan siinäkin tapauksessa, ettei verovelvollisen toimintaan liity veronkiertoa. Asioita seuraavan silmin näyttää helposti siltä, että näillä seikoilla on yhteys. Olisi helppo kuvitella, että valtiovarainministeriö olisi ainakin keskustellut konserniverokeskuksen kanssa, ja kuullut sen näkemyksiä. Ehkä näin ei ole, ja ministeriö on toiminut täysin oma-aloitteisesti.

    Kisailun sijaan yhteistyö on tervetullutta. Konserniverokeskus on tuonut esiin valmiuttaan neuvotella ennakkohinnoittelusopimuksia (APA), mikä on hyvin tervetullutta. Tätä koskevaa lainsäädäntöä on tiettävästi valmisteltu myös, ja ehkäpä se valmistuu yhteistyöhengen todisteeksi ennen liiketapahtumien uudelleenluonnehdintaa koskevaa lainmuutosta.

    Mukavaa joulua,

    Eric

Kommentointi on suljettu.