Talouskasvun-jarru_700x250_-Flickr_Harold-Lloyd

Lisääntynyt sääntely talouskasvun jarruna

G20-maat sopivat marraskuun 2014 kokouksessaan Brisbanessa, että sääntelyä ei enää lisätä. Sen sijaan nyt keskitytään olemassa olevan sääntelyn toteuttamiseen. Valitettavasti sääntelyn määrä on kuitenkin jo nyt niin suurta, että se omalta osaltaan jarruttaa eurooppalaista talouskasvua. Suuri osa regulaatiotsunamista on vasta toteutumassa tulevien vuosien aikana. Tästä syystä finanssiala joutuu jatkossakin jarruttamaan liiketoiminnan kasvua. Sääntelyn määrä näkyy suoraan asiakkaan rahoituksen saatavuudessa, hinnassa ja valintamahdollisuuksissa sekä tietysti myös pankki- ja vakuutusalan työpaikkojen vähenemisenä.

Asiakas maksaa sääntelyn kustannukset

Jo nyt sääntelyn nyky- ja odotetut kustannukset ovat siirtyneet asiakkaiden maksettaviksi. Korkeammat vakavaraisuusvaatimukset, tiukempi suhtautuminen riskeihin, tuottamattoman likviditeetin määrän lisäyksen vaatimukset, pidemmän ottolainauksen kustannukset ja erinäiset verot ovat esimerkkejä finanssialan toimijoiden tulosta ja tasetta rasittavista sääntelyistä. Sekä yksityishenkilöiden että yritysten velanoton kustannukset ovat keskimäärin selvästi nousseet, kun pankkien on entistä tarkemmin otettava huomioon riskisopeutettu pääoman tuottovaatimus ja sääntelyn lisäkustannukset.

Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ilman rahaa

Suuremmilla yrityksillä on useimmiten paremmat mahdollisuudet saada pankki- ja markkinarahoitusta kuin pienemmillä. Pienemmät yritykset eivät välttämättä ole pankeille kiinnostavia korkeamman riskiprofiilinsa, lyhyen tai heikon historiansa ja vähäisen tunnettuuden vuoksi. Pienemmät yritykset eivät myöskään tarjoa pankeille yhtä paljon muita liiketoimintamahdollisuuksia verrattuna isompiin yrityksiin, jolloin lainan myöntäminen ei välttämättä ole yhtä kiinnostavaa tai se on ainakin kalliimpaa. Pienempien yritysten rahkeet eivät myöskään riitä suoraan rahoitusmarkkinarahoitukseen sen vaatiman uskottavuuden, tunnettuuden ja hallinnollisen työn takia. Lainat jäävät nostamatta, investoinnit tekemättä, riskejä ei oteta ja yritys ei kasva yhtä nopeasti kuin mitä se tekisi jos lainaa saisi helpommin. Laajemmin tämä ongelma vaikuttaa Euroopan (ja Suomen) taantuman taittumisvauhtiin.

Toimijoiden määrä vähenee pankki- ja vakuutusmarkkinoilla – asiakkaiden valintamahdollisuudet supistuvat

Suomessa on viime vuosien aikana nähty enemmän fuusioita, yhteenliittymiä ja muita rakennejärjestelyitä finanssilaitosten välillä kuin pitkiin aikoihin. Useimpien järjestelyiden syyksi on mainittu kiristyvä sääntely, joka joko tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan suosii suurempia toimijoita. Näillä toimijoilla on enemmän uskottavuutta, pääoman ja velan hankintamahdollisuuksia sekä resursseja hoitaa sääntelyn vaatimaa hallintoa. Regulaatio vähentää pienten finanssialan toimijoiden syntymistä jatkossa jo pelkästään hallinnollisen työn määrän mutta myös kiristyvien pääomavaatimusten takia. Asiakkaan valintamahdollisuudet ovat supistuneet. Ja harvemmin kilpailun määrän väheneminen on muutenkaan hyvä asia.

Innovointi hidastuu finanssialalla

Uudet innovaatiot sekä pankki- että vakuutusmarkkinoilla pitävät sisällään mahdollisuuden käyttää esimerkiksi pilvipalveluita, sosiaalista mediaa, mobiililaitteita ja pitkälle vietyä analytiikkaa, johon nykysääntely ei kaikilta osin vielä taivu. Uusien arvoa luovien (tai sitä tuhoavien) toimintatapojen innovointi hidastuu vääjäämättä tiukassa regulaatioympäristössä.

Uusia rahoitusmuotoja syntyy finanssitoimialan ulkopuolella

Maailma muuttuu ja uusia rahoitusmuotoja keksitään tuon tuosta. Esimerkkinä innovatiivisesta rahoitusmuodosta toimii netin välityksellä tapahtuva ”peer-to-peer”-lending, jossa sekä lainanotto- että lainanantopuolella ovat yksityishenkilöitä ja pienyrityksiä. Mukana transaktioissa ei ole toimiluvan alaisia toimijoita, vaan lopulliset luottoriskit tulevat suoraan lainojen antajille. Myös netin ja muiden kanavien välityksellä tapahtuvat laskujen myynti, erityyppiset joukkorahoitusmuodot (crowd funding) sekä oman pääoman keräys yksityishenkilöiltä suoraan pienyrityksiin, ovat nostaneet päätään kehittyneimmillä rahoitusmarkkinoilla. Toki yllämainittujen rahoitusmuotojen volyymi on vielä marginaalista, mutta se on hyvä osoitus siitä, että rahavirrat hakeutuvat yhä uusilla tavoilla ylimääräistä pääomaa omistavilta sitä tarvitseville tahoille, myös ei-säännellyillä markkinoilla.

Lisääntynyt sääntely toimii tällä hetkellä talouskasvun jarruna, yhtenä syynä muiden joukossa. Sääntelyä on tullut liikaa liian lyhyessä ajassa, ja tämä vaikeuttaa omalta osaltaan suhdanteiden kääntymistä kasvuun Euroopassa ja Suomessa. Pahimmassa tapauksessa jäämme pidemmäksikin aikaa talouskasvun osalta farmijoukkueen vilttiketjuun, kiitos liian populistisen politikoinnin.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Go Canada Go – Kanada houkuttaa halvemmilla liiketoimintakustannuksilla!” ja  ”Nyt keskitytään tulevaisuuteen. Myös raportoinnissa.”.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n neuvontapalveluista. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).

Kuva: Harold Lloyd / Flickr (Picture has been cropped)