Lisenssit-700x250

Käytettyjen ohjelmistolisenssien myyntiin liittyy vielä ratkaisemattomia kysymyksiä

Voisinko hyödyntää organisaationi ylimääräiset ohjelmistolisenssit myymälle ne käytettyjen lisenssien välittäjälle? Entä onko käytettyjen lisenssien ostaminen turvallista? Miten maksimoin lisensseistä saatavan hyödyn? Voiko lisenssihallinnalla saavuttaa kilpailuetua?

Suorittamissamme lisenssitarkastuksissa törmäämme usein paitsi alilisensointiin, myös sellaisiin tilanteisiin, joissa organisaatio on ostanut ohjelmistojen käyttöoikeuksia tai ylläpitosopimuksia yli oman tarpeensa. Tilanne on monessa mielessä ongelmallinen. Ylilisensoinnin aiheuttama hukka on selkeä taloudellinen rasite, joka olisi vältettävissä paremmilla sisäisillä kontrolleilla. Tilanne on myös vaikeasti korjattavissa, ohjelmistolisensseillä kun ei ole jälkimarkkinoita, koska yrityksille ja yhteisöille tarjottavien volyymilisensointiohjelmien ehdot kieltävät lisenssien luovuttamisen oman organisaation tai konsernin ulkopuolelle.

Mutta hetkinen, miksi sitten sain yritykseeni markkinointiviestin, jossa luvataan juuri tätä: myy ylimääräiset lisenssit kauttamme, ja osta puuttuvat lisenssit meiltä, käytettyinä?

Käytettyjen lisenssien kaupan yleistymisen taustalla on kaksi oikeusjuttua, joissa Oracle ja SAP ovat yrittäneet estää käytettyjen lisenssien kaupan, mutta tuomioistuimet ovat asettuneet käytettyjen lisenssien myyntiä tukevalle kannalle.

Lisenssien jälkimarkkina ei ole täysin vapaata

Euroopan unionin tuomioistuimen päätös asettaa muutamia rajoituksia lisenssien jälleenmyynnille: alkuperäisen lisenssin haltijan on lopetettava lisenssin käyttö jos lisenssi luovutetaan edelleen, eikä hankittua lisenssierää saa pilkkoa, vaan se täytyy luovuttaa aina kokonaan, samanlaisena kuin alkuperäinen ostaja on sen hankkinut. Saksan korkein oikeus on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun jutussa, joka liittyi Adoben lisenssipaketteihin, mutta päätöksen todellista merkitystä muissa EU-maissa on vaikea arvioida.

Lisäksi lisenssien siirto pitäisi pystyä rekisteröimään ohjelmistovalmistajan prosessien mukaisesti ja niiden tietojärjestelmissä. Muuten voi olla vaikea esimerkiksi auditointitilanteessa todistaa, olevansa siirrettyjen lisenssien nykyinen omistaja. Arvattavastikaan ohjelmistovalmistajat eivät ole kovin innokkaita tukemaan tätä, mutta oikeuden päätösten jälkeen ovat kuitenkin pakotettuja näin toimimaan, ainakin EU:ssa.

Lisenssien hankinta omistamisesta vuokraamiseen

Jos käytettyjen lisenssien välittäminen yleistyy, ohjelmistovalmistajat luultavasti reagoivat laskemalla lisenssien hintoja suunnilleen samalle tasolle kolmannen osapuolen myyjien kanssa, ja nostavat samalla ylläpitomaksuja tai määrittelevät ne pakollisiksi. Siirtyminen tilausmaksu- ja pilvipalvelu-tyyppiseen lisensointiin joka tapauksessa vähentää tulevaisuudessa omistukseen ostettavien, määräämättömän ajan voimassaolevien ohjelmistolisenssien tarvetta. Vuokralisensointiin sopeutuminen ja toimivan pilvistrategian luominen ovatkin toimenpiteitä, joiden avulla organisaatiot voivat parhaiten valmistautua tähän muutokseen.

Toimiva lisenssienhallinta tuottaa kilpailuetua

Vastuuta lisensoinnin oikeellisuudesta ei voi koskaan ulkoistaa sen enempää ohjelmistovalmistajalle kuin lisenssien jälleenmyyjällekään. Siksi jokaisen organisaation tulee itse pystyä pitämään kirjaa ja raportoimaan omasta ohjelmisto-omaisuuden käytöstään. Tämä on mahdollista vain tuomalla tätä tukevat työkalut ja prosessit osaksi organisaation päivittäistä toimintaa. Vaikka käytettyjen lisenssien tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavatkin ensi vilkaisulla houkuttelevilta, niihin pätee vanha viisaus: tarjous, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, monesti myös on sitä. Pikavoittojen sijaan on suositeltavaa tavoitella pitkän aikavälin toiminnan tehostamista.

Kirjoitusta on päivitetty 29.9.2015: Viittaus Saksan korkeimman oikeuden päätökseen lisätty, sekä blogin otsikko muutettu sen sisältöä paremmin kuvaavaksi.

Tommi Perasto toimii  KPMG:llä ohjelmisto-omaisuuden hallinnoinnin asiantuntijana.