Energiaunioni_700x250

Energiaunioni on oikeasti hyvä juttu

EU:n komissio esitteli 25.2 uuden energiastrategiansa, jossa EU:n 28 energiamarkkinaa yhdistetään yhdeksi energiaunioniksi. Tällä halutaan taata varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Energiaunionin pääperiaatteina ovat jäsenmaiden välisen energiayhteistyön lisääminen sekä energiatehokkuuden ja vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen. Ympyrä sulkeutuu ja ajatukset palaavat vääjäämättä EU:n syntyyn ja vuoden 1951 hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen.

Kun Energiaunionin linjauksiin perehtyy tarkemmin, ymmärtää, että kyseessä on aidosti merkittävä Euroopan laajuinen hanke. Pääteemoja ovat Euroopan ulkopuolisen energiariippuvuuden vähentäminen, energian vapaan virtaamisen takaaminen yli valtionrajojen, parempi energiatehokkuus sekä siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Suomella hyvät mahdollisuudet cleantechissä ja bioenergiassa

Energiaunioni antaisi hyvät mahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle ja elinkeinolle erityisesti cleantech- ja bioenergian alueilla. Näihin sektoreihin investoidaan entistä enemmän ja niiden markkinat pääsevät kehittymään voimakkaasti. Myös perinteisempi teollisuus hyötyy vakaammasta ja ennustettavammasta energiansaannista ja hinnoittelusta. Valitettavasti lupaukset edullisemmasta energiasta hyödyttävät pääasiassa maita, jossa nykyinen hintataso on korkea. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saksa, Italia ja Tanska.

Energiakysymysten poliittisuus asettaa haasteita

Energiaunionin toteutuminen käytännön tasolla on vielä monen mutkan takana. Kyynikot ovatkin jo ehtineet kuopata hankkeen. Erityisen vaikeaksi ja herkäksi hankkeen tekee sen poliittisuus. Energiakysymykset ovat samaan aikaan turvallisuuspolitiikkaa, geopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja aluepolitiikkaa. Energiaunioni herättää paljon keskustelua ja intohimoja, kun erilaiset edunvalvojat, lobbarit, ympäristöaktivistit, asiantuntijat, maallikot ja ne kuuluisat töpselimummot pääsevät vauhtiin. Siinä saavat Euroopan johtavat poliitikot ja asiantuntijat Energiaunionista vastaavan varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič:n johdolla olla aikamoisia fakiireja, jotta he saavat hankkeen vietyä kunnialla maaliin, ja jotta edes kohtalainen osa tavoitteista toteutuisi.

Huonosti tai virheellisesti rakennetussa energiajärjestelmässä riskinä on se, että siinä paukkuu niin kattilat kuin muuntajatkin, ja hankkeelta sammuu viimeisetkin valot niin kuin New Yorkin surullisen kuuluisassa sähkökatkoksessa elokuussa 2003.

Toivon Energiaunionille haasteista huolimatta menestystä. Suomen teollisuudella ei olisi varaa menettää tätä mahdollisuutta.

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Teollinen internet pistää liiketoimintamallit uusiksi” ja ”Teollisuuden neljäs vallankumous on täällä – hukkaako Suomi mahdollisuuden?”.

Kim LehtoDirector Kim Lehto vastaa KPMG:n teollisuustoimialan palveluista Suomessa ja toimii osana KPMG:n strategia ryhmää. Liikkeenjohdon konsulttina hän on toiminut parikymmentä vuotta.

Vapaa-aika kuluu mukavasti lasten harrastuksen parissa, mökillä tai merellä. Myös viheriöt kutsuvat ylläpitämään golftasoitusta.