Sanctu-Flickr-700x250

Verottajan verojalanjälki näkyviin!

Julkisessa keskustelussa yrityksiä vaaditaan antamaan aikaisempaa runsaammin tietoja maksamistaan veroista ja verotulojen jakautumisesta yrityksen eri toimintamaiden kesken. Yksityishenkilöiden verotietojen julkisuus on itsestäänselvyys, jota ei juuri kyseenalaisteta. Toisaalta myös Valtiovarainministeriö julkaisee tietoja saamistaan verotuloista ja näiden jakautumisesta eri verolajien kesken. Verotuksen kentällä liikkuu kuitenkin eräs tärkeä toimija, jolla olisi paljon annettavaa verotuksen läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Verohallinto on panostanut paljon resursseja kansainvälisten yritysten siirtohinnoittelun valvontaan. Tätä on perusteltu väitteellä, että Suomi menettää vuosittain satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja verotuloja yritysten siirtäessä tulojaan veroparatiiseihin. Tiedotusvälineet ovat uutisoineet Verohallinnon määräämistä moniin satoihin miljooniin nousevista lisäyksistä yritysten verotettavaan tuloon.

Tarina ei kuitenkaan pääty verottajan tekemään oikaisuun. Yritys voi valittaa päätöksestä Suomessa, tai vaatia Suomen toimivaltaista viranomaista neuvottelemaan rajat ylittävän liiketapahtuman toisessa päässä olevan maan toimivaltaisen viranomaisen kanssa siitä, kumpi maa lopulta hyvittää Suomessa tehdyn lisäyksen verotettavaan tuloon. Suomen tekemien verosopimusten mukaan yrityksen tulo ei saisi joutua kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. EU-maiden välisen arbitraatiosopimuksen perusteella välimiehet päättävät asiasta, mikäli asianosaisten maiden viranomaiset eivät pääse sopuun kahdessa vuodessa.

Verottajan läpinäkyvyys päättyy oikaisuihin

Suuren yleisön ja tiedotusvälineiden kannalta asia muuttuu mielenkiintoiseksi yrityksen hakiessa muutosta: Onko Suomen verottajan tekemä oikaisu yrityksen verotettavaan tuloon perusteltu, vai onko yritys lopulta syytön verokikkailuun, jolloin verottaja joutuu palauttamaan väärin perustein kannetut lisäverot? Tätä ei valitettavasti voida arvioida, koska verottajan läpinäkyvyys päättyy tehtyihin oikaisuihin.

Verottajan tehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot puutteellisia

Verohallinnon siirtohinnoitteluhankkeen tehokkuuden arvioimiseksi olisi tärkeää tietää ainakin muutamia seikkoja. Tehokkuuden analysoimiseksi olisi hyvä olla tiedossa vuoden aikana Suomen verottajan eduksi ratkenneiden kansainvälisten neuvottelujen määrä suhteessa Suomea koskevien ratkaisujen kokonaismäärään. Myöskin Suomen loppujen lopuksi saamien veroeurojen määrä suhteessa alun perin kyseisissä veronoikaisuissa maksuunpantuihin euroihin olisi hyödyllinen tieto. Näin voitaisiin arvioida, kuinka oikeaan verottaja osuu siirtohinnoittelun perusteella tekemissään verotettavan tulon oikaisuissa. Myös ratkaistujen tapausten määrä suhteessa vireillä olevien neuvottelujen kokonaismäärään olisi mielenkiintoinen tieto, jonka perusteella voitaisiin arvioida, kuinka tehokkaasti verottaja hoitaa kansainvälisten sopimusten mukaisia velvoitteitaan. Osa tiedoista on kaivettavissa kansainvälisten järjestöjen julkaisuista, mutta kovin läpinäkyväksi informaatiota ei voi sanoa.

Kuinka suuria ongelmia siirtohinnoittelu ja verokikkailu todella ovat?

Verottajan siirtohinnoitteluhankkeen tuloksellisuutta koskevilla tiedoilla on yhteiskunnallista merkitystä. Yritysten verokikkailun estämisellä on väitetty olevan huomattava vaikutus hyvinvointivaltion säilyttämiselle. Poliittisten päättäjien ja kansalaisten olisi siten tärkeää saada tuloksista tarkkaa tietoa.

Mikäli Suomi on onnistunut neuvottelujen lopuksi pitämään huomattavan osan maksuunpanemistaan veroista, se osoittaa että väitteissä yritysten laajamittaisesta verokikkailusta Suomessa on perää. Mikäli taas neuvottelutulokset ovat laihoja, voidaan epäillä, että ongelmaa on paisuteltu. Jos taas neuvottelut venyvät eikä ratkaisuja saada aikaan, on verovelvollisilla syytä huolestua siitä, ettei tulojen kaksinkertaisen verotuksen estämistä pidetä kovin tärkeänä. Tällä voi puolestaan olla vaikutusta yritysten halukkuuteen investoida Suomeen.

Käy lukemassa myös edelliset blogitekstini ”Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?” ja ”Mitä joulu tuo tullessaan verottajan pukinkonttiin?”.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Sanctu / Flickr (picture has been cropped)

3 thoughts on “Verottajan verojalanjälki näkyviin!

  1. Hyvä kirjoitus, jälleen ihan parasta Ericiä! On hienoa, että joku uskaltaa nostaa epäkohdat esiin sen sijaan, että ryhtyisi rakentamaan siltoja verohallinnon kanssa. Vaikka tie voi tuntua pitkältä ja kiviseltä, toivotan KPMG:lle voimia taistelussaan mielivaltaista verottajaa vastaan. Tätä asiakkaanne arvostavat ja siinä olettekin kiistatta Suomen parhaita!

  2. Kiitos Eric – taas, mielenkiintoisesta avauksesta. Pyhäpäivän kunniaksi pohditaan esittämääsi kysymystä kuinka suuri on suuri. Eli kuinka suuria ongelmia siirtohinnoittelu ja verokikkailu todella ovat? 

    Katsotaan kahta asiaa. Mitä pohjoismaissa tapahtuu? Luvut ovat helppo tapa mitoittaa asioita ja kun katsotaan määriä sekä mietitään kuinka moni Pohjoismaisen verohallinnon siirtohinnoitteluhanke on käsitelty valitusasteissa. Suomen verohallinnolla on ollut käsittelyssä 13 tapausta ja Ruotsissa 34 tapausta. Lukujen valossa on selvää, että meillä on tapausten määrä melko pientä Ruotsiin verrattuna. Sen lisäksi Suomen luvuista kannattaa muistaa että valitusasteissa em. tapauksista vain yhdessä (1) on tehty päätös veronmaksajan eduksi vuosina 2010-2014. 

    Mitä maailmalla tapahtuu? OECD:n piirissä käynnissä oleva BEPS-hanke on läntisen Euroopan vastine verokannan murenemiseen. Merkittävä hanke, joka puhuttaa kaikkia hallituksia, Euroopan Unionia sekä yksityisiä toimijoita. Työ kattaa yksitoista hanketta alkaen agressiivisen verosuunnittelun ja päättyen siirtohinnoitteluun. Eli 34 maata USA:sta Viroon on sitoutunut rakentamaan BEPS-ohjelman mukaista 11 hanketta – globaalisti ja lokaalisti. Pelkästään OECD:n sitoutuminen aiheeseen vastaa kysymykseen kuinka suuri on suuri. Aika suuri asioita monille maille. Eikö?

    Mikko Mattinen
    Verohallinto

  3. Kiitos Mikko kommenteistasi ja siitä, että nostit esiin BEPS:in, joka on tärkeä ja ajankohtainen hanke. Eräs BEPS:in tavoitteista on myös lisätä veroviranomaisten tiedonsaantia maakohtaisen raportoinnin avulla. Läpinäkyvyys on siis teemana myös BEPS:ssä.
    Tieto kansainvälisten MAP- ja arbitraatiotapausten lopputuloksista olisi erityisen kiinnostava juuri siksi, että näissä tapauksissa kaksi ammattitaitoista ja siirtohinnoitteluun perehtynyt viranomaista neuvottelee keskenään, tai asian ratkaisevat siirtohinnoittelua hyvin tuntevat välimiehet. Tilastot tällaisten tapausten lopputuloksista kertoisivat omalta osaltaan, miten perusteltuja Suomessa siirtohinnoittelun perusteella tehdy oikaisut ovat. Tapausten määrä tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa.
    Lopuksi, Suomen verohallinnollahan ei varmaankaan ole mitään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vastaan?

Kommentointi on suljettu.