Pelastaako-liikunta-700x250

Pelastaako liikunta ja urheilu Suomen kilpailukyvyn?

Urheilu on iso bisnes monella mittarilla, myös tuottavuuden eri sektoreilla. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi toimiala tuottaa tapahtumia, viihdettä, elämyksiä, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, osaamista ja menestystä. Viime vaaleissa liikunta nousi ehdokkaiden suosikkiaiheeksi, eikä ihme: kuka voisi vastustaa puhetta liikunnasta ja sen merkityksistä? Valitettavasti keskustelu jäi ”liikunta tuottaa hyvinvointia-tasolle”.  Puolueiden hallitusohjelmissa liikunta ja sen merkitykset mainitaan jälleen kerran terveydellisten vaikutusten osalta. Miten liikunta ja urheilu siirretään yhteiskunnan päätöksenteon raskaaseen sarjaan, jossa sen merkitykset osataan nähdä, arvioida ja hyödyntää koko laajuudessaan?

Tulevaisuutta koskevien päätösten pitää perustua tietoon. Tietoa liikkumisesta ja liikkumattomuudesta suhteessa terveyteen ja hyvinvointiin on tarjolla runsaasti. Lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa myös liikunnan taloudellisista vaikutuksista.

Viime viikolla Suomen Jääkiekkoliitto julkisti KPMG:n toteuttaman arvioinnin jääkiekon taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Jo avainluvut herättävät: Jääkiekko työllistää lähes 5 000 henkilöä henkilötyövuosina ja sen vaikutukset bkt:en vuonna 2013 olivat 340 miljoonaa euroa. Jääkiekon ja siihen läheisesti kytköksissä olevan toiminnan tulovirta oli yli 750 miljoonaa euroa. Tässä kokonaisuudessa ei ole huomioitu vapaaehtoistyön vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä myös talouden näkökulmasta. KPMG on toteuttanut vastaavan selvityksen muun muassa golfin vaikutuksista Skotlannissa, ja Espanjassa on parhaillaan käynnissä selvitys jalkapallon osalta.

Liikunta-alalla paljon käyttämätöntä taloudellista potentiaalia

Liikunta-alalla on Työ- ja Elinkeinoministeriön raportin (Liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutokset, TEM raportteja 20/2014) mukaan enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla, ja koko liikuntaliiketoiminnan arvo on vuosittain noin 5,5 miljardia. Nyt olisi korkea aika laajentaa näkökulmaa liikunnasta ja urheilusta puhuttaessa! Rakennettaessa puitteita liikunnalle ja urheilulle, usein puhutaan vain kustannuksista. Samalla tulisi kuitenkin arvioida myös suorat ja välilliset talousvaikutukset harjoitusvuorojen ja tapahtumien lisäksi, esimerkiksi työllisyyden ja liikuntamatkailun näkökulmasta. Tai selvittää, mitkä ovat liikuntapaikkainvestointien vaikutukset ihmisten liikuntakäyttäytymiseen, kuten teimme Helsingin kaupungille. Urheilutapahtumien sisältöjä ja palveluita pitää pystyä kehittämään asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti viestintä-, viihde- ja lifestylepalveluita hyödyntämällä. Tämä synnyttää uutta kysyntää, kehittää palveluita ja lisää katsojamääriä.

Nyt on kasvun ja menestymisen aika

Olisiko aika katsoa liikunnan ja urheilun toimialaa uusin silmin? Olisiko aika tunnistaa ja mahdollistaa kasvu ja menestyminen satsaamalla osaamisen kehittämiseen, hyödyntämällä alan toimijoiden verkostoja ja vaikuttamalla päättäjiin? Olisiko aika laajentaa liikuntakeskustelua eri toimialoja poikkileikkaavaksi? Mielestäni kyllä, juuri nyt on aika. Urheilu on kasvava toimiala, joka synnyttää Suomelle fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi taloudellista tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Sirpa Korkatti on työskennellyt asiantuntijana KPMG:n Sports Advisoryssä vuoden alusta lähtien. Sitä ennen hänelle on kertynyt monipuolista kokemusta eri urheilujärjestöistä niin työntekijänä kuin luottamusjohtajana.

Sipi on intohimoinen urheilunainen, joka viihtyy erinomaisesti niin hiihtoladulla kuin pelikatsomossakin sekä urheilutapahtumien kuuluttajana ja tunnelman luojana.