mpotify-Flickr-700x250

Älä tyri yhteydenpidossa venäläiseen tytäryhtiöösi!

Pohjoismaisessa liiketoimintaympäristössä on totuttu, että raportointiin ja liiketoiminnan ohjaukseen liittyvää keskustelua käydään läpi organisaatiotasojen, ristiin rastiin eri tulosyksiköiden välillä. Yhteydenpito ja viestinnän vilkkaus rajoittuvat kuitenkin vain lähimpiin, kotimaisiin tai pohjoismaisiin konsernin osiin. Toiminnanohjauksen ja riskienhallinnan näkökulmasta on ajankohtaista vetää mukaan keskusteluun myös Venäjän tytäryhtiöiden edustajat.

Aiheesta kysyttäessä usein käy ilmi, että kukaan suomalaisesta emoyhtiöstä ei ole käynyt pitkään aikaan venäläisessä tytäryhtiössä. Konserniohjaus rajoittuu käytännössä viestintään paikallisen englantia puhuvan pääjohtajan kanssa. Suomessa valvonnan katsotaan koostuvan kuukausittain Venäjältä vastaanotetusta konserniraportista, jonka sisältöä ei tarkasteta. Syyksi valvonnan ja yhteydenpidon puutteeseen kerrotaan olevan pääjohtajan ”luotettavuus”.

Joskus käy niinkin, että ”luotettava” pääjohtaja irtisanotaan väärinkäytösten vuoksi ja tilalle valitaan uusi ”luottohenkilö”. Hämmästyttävää on, että tapahtuneesta huolimatta valvontaa ei paranneta ja yhteydenpitoa eri organisaatiotasojen välillä ei tiivistetä. Virheistä ei opita.

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet suuressa roolissa

Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat liiketoiminnassa vielä merkittävämpiä kuin tällä puolen rajaa. Sopimuksia ei mielellään tehdä tuntemattomien kanssa. Tämän tiedostaen on järjetöntä pitää yhteyttä päivittäin vain pohjoismaisiin kollegoihin ja jättää venäläisen tytäryhtiön ohjaus tuuliajolle.

Jos yhteydenpito rajoittuu vain yhteen tai muutamaan tytäryhtiön englantia osaavaan edustajaan, jää kokonaiskuva toiminnan tilasta ohueksi tai pahimmillaan kokonaan vääräksi. Paras tietotaito liiketoiminnan kaikista osa-alueista harvoin mahtuu yhden pään sisään.

Muuttunut markkinatilanne vaatii säännöllistä viestintää ja valvontaa

Nopeasti muuttuneilla Venäjän markkinoilla yhtiöt ovat joutuneet sopeutumaan uusiin realiteetteihin ja luomaan strategiaansa uusiksi. On syytä varmistaa, että käytössä on paras tytäryhtiöstä saatava tieto, eikä ainoastaan yhden henkilön näkemys. Ajantasainen seuranta ja ajatustenvaihto syövät pohjaa perättömiltä uskomuksilta ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Heikentynyt markkinatilanne lisää valvonnan tarvetta. Liiketoiminnan laajentumiseen tai kovaan tuloskehitykseen perustuvat tulospalkkiot pienenevät ja kontrolli hupenee. Mutkikkaassa markkinatilanteessa on huolehdittava, että kaikkien konsernin toimijoiden tavoitteet pysyvät yhteisinä.

Valvonta on tärkeä osa venäläisen tytäryhtiön ohjausta. Kieli- tai kulttuurimuuri ei saa olla este liiketoiminnanohjaukselle. Päinvastoin, vaikeiden kysymysten äärellä läsnäoloon on syytä panostaa ja viestintään tulee käyttää koko kaistanleveyttä. Nyt viimeistään on aiheellista avata rajanylittävä keskusteluyhteys koko avainhenkilöstön välille.

Käy lukemassa myös edelliset kirjoitukseni ”Kerro Venäjä-riskeistä tilinpäätöksessä – Suojaat oman selustasi!” ja ”Reagoi ajoissa epävarmuuteen Venäjällä – Muista nämä 5 neuvoa!”.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Kuva: mpotify  / Flickr (picture has been cropped)