voiko-verottajan-kanssa-tehdä-yhteistyötä-700x250

Voiko verottajan kanssa tehdä yhteistyötä?

Konserniverokeskus on asiakastilaisuuksissaan ryhtynyt korostamaan yhteistyötä asiakasyritysten kanssa. Keinoiksi esitetään ainakin siirtohinnoittelun osalta muun muassa ennakoivaa ohjausta ja neuvontaa, joihin aiotaan panostaa. Toisaalta siirtohinnoittelua koskevissa veroriidoissa Konserniverokeskuksen toimintatapa ei näytä muuttuneen, vaan verovelvollisen näkökulmasta vaikuttaa edelleen siltä, että hallinto-oikeus on ensimmäinen taho, joka tutkii riidanalaista asiaa objektiivisesti. Onko viesti Konserniverokeskuksen yhteistyöhalusta yritysten näkökulmasta uskottava?

Tuoreet kokemukset osoittavat, että ainakin yksi toimiva yhteistyön muoto on kehittymässä: ennakkohinnoittelusopimus eli niin kutsuttu Advance Pricing Agreement, ”APA” . Ennakkohinnoittelusopimuksessa on kysymys siitä, että verovelvollinen pyytää kahta tai useampaa toimivaltaista veroviranomaista neuvottelemaan markkinaehtoisen siirtohinnan suuruudesta yrityksen suunnittelemassa konsernin sisäisessä liiketapahtumassa. Yleensä yritys on jo itse hahmotellut markkinaehtoista hinnoittelumallia, jonka se hakemuksessaan esittelee neuvotteluissa mukana olevien maiden veroviranomaiselle.

Ennakkohinnoittelusopimus vähentää epävarmuutta

Yrityksen kannalta ennakkohinnoittelusopimuksen etu on se, että siirtohinnoitteluongelmaan saadaan sitova ratkaisu useaksi vuodeksi, ja työläät veroriidat ja niihin liittyvä epävarmuus vältetään. Tavanomaisen ennakkoratkaisun eräs ongelma on ollut se, että Suomessa veroviranomaisella on pyrkimys varmistaa mahdollisimman suuri verotettava tulo Suomeen. Tällöin yritykselle on saattanut muodostua siirtohinnoitteluriski toiseen maahan. Ennakkohinnoittelusopimuksesta neuvottelee kaksi ammattitaitoista viranomaista, joten prosessi ei suosi erityisesti kumpaakaan, vaan luultavasti johtaa markkinaehtoiseen lopputulokseen.

Suomessa ei vielä ole ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa lainsäädäntöä toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, mutta Suomen solmimat verosopimukset antavat mahdollisuuden sopimusten neuvottelemiseen. Konserniverokeskus on ryhtynyt ennakkoluulottomasti työhön. Useita neuvotteluprosesseja on aloitettu, ja ensimmäisiä tuloksiakin on saatu. Neuvotteluprosessiin kuluva aika on tuntuvasti lyhempi kuin monivaiheisen veroriidan vaatima aika.

Win-win-tilanteet motivoivat yhteistyöhön

Luultavasti yritysten ohella myös Konserniverokeskus on havainnut, että asioiden sopiminen etukäteen säästää aikaa ja resursseja. Yhteistyölle yritysten ja Konserniverokeskuksen välillä lienee parhaat edellytykset silloin, kun molemmat osapuolet voivat odottaa hyötyvänsä siitä enemmän kuin vastakkainasettelusta. Yritysten näkökulmasta keskeistä on, että yhteistyöllä saadaan sitovasti varmuus veroratkaisujen hyväksyttävyydestä, ja että yhteistyön edellyttämä työmäärä on kohtuullinen verrattuna määräajoin toistuviin työläisiin verotarkastuksiin ja niitä seuraaviin riitoihin. Voidaan olettaa, että Konserniverokeskuksen kannalta yhteistyö on hyödyllistä silloin, kun sillä voidaan turvata Suomen veropohja luotettavammin ja kustannustehokkaammin kuin veroriidoilla. Todellisen yhteistyön kehittäminen edellyttääkin tällaisten ”win-win” -tilanteiden löytämistä. Ennakkohinnoittelusopimuksissa on päästy hyvään alkuun.

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Verottajan verojalanjälki näkyviin!” ja ”Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?”.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.