Digitalisaatio

Digitalisaatiolla Suomi ketteräksi

Digitalisaatio on luultavasti käytetyin termi kun kuvataan megatrendejä ja toiminnan tehostamista. Se tarkoittaa prosessien ja palveluiden sähköistämistä siten, että palvelut ovat saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta, kaikkialta ja millaisella päätelaitteella tahansa.

Monelle tuttu esimerkki digitalisaatiosta on vakuutusyhtiön verkkopalvelu. Vakuutukset voi ostaa verkosta ja yleensä palvelu on integroitu reaaliajassa muihin järjestelmiin. Esimerkiksi autovakuutusta hankkiessa sovellus on yhteydessä Trafin tietokantaan, ettei kaikkia auton tietoja tarvitse itse naputella rekisteriotteesta nettilomakkeeseen.

Olennaista onnistuneessa digitalisaatiossa on ymmärtää, että pelkkä paperiprosessin siirto nettilomakkeeksi ei riitä, vaan koko prosessi pitää pystyä miettimään uudelleen joustavammaksi, sekä hyödyntää kaikkia niitä rajapintoja, joiden kautta loppukäyttäjän käyttökokemus saadaan mahdollisimman hyväksi. Käyttäjä pystyy vaihtamaan palveluntarjoajaa verkossa helposti ja se valikoituu ennen kaikkea käyttökokemuksen ja nopeuden mukaan.

Hyvin rakennettu verkkopalvelu onkin aina myös kilpailuetu. Kuluttaja saa vahinkoilmoitusta vastaan rahat tilille myös erilaisia kuponkeja täyttämällä, mutta nopeat ja tehokkaat automatisoidut prosessit – jotka eivät myöskään sido henkilötyötä – johtavat kustannusten alenemiseen ja parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Tietoturva kansallisen palveluarkkitehtuurin keskiössä

Sipilän hallituksen tavoitteiden mukaisesti Suomi ottaa kymmenessä vuodessa tuottavuusloikan digitalisaation avulla. Julkishallinnon palveluiden digitalisoinnin myötä kansalaisia keskitytään palvelemaan sähköisten kanavien kautta.

Palveluiden digitalisoinnin edetessä esiin nousee luonnollisesti kysymyksiä tietoturvan ja tietosuojan tasosta. Palveluarkkitehtuurin käyttöönoton myötä kansalaiselle luvataan ”palvelulupauksena” ainakin kolme asiaa:

  1. Julkisen hallinnon palveluissa sitoudutaan kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.
  2. Palveluarkkitehtuurin kautta vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä.
  3. Varmistetaan tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.

Verkkopalveluiden osalta on huomioitava myös mobiliteetin ja pilvipalveluiden vaikutus tietoturvan painopistealueisiin. Aikaisemmin, kun palvelut sijaitsivat omassa konesalissa, voitiin tietoturvaan panostaa hankkimalla riittävä määrä rautaa rajalle pitämään sivulliset poissa. Nyt käyttäjän digitaalinen identiteetti on kaiken keskiössä ja sen asianmukainen käsittely määrittelee palvelun luotettavuuden. Tällä hetkellä vahvoja tunnisteita tavallisen kansalaisen näkökulmasta ovat käytännössä vain pankkitunnisteet ja mobiilivarmenne, mutta tulevaisuudessa esimerkiksi kansallisen palveluarkkitehtuurin mukana syntyvä julkishallinnon tunnistamisen palvelu keskittyy tämän asian ratkaisemiseen.

Ja jos jotain digitalisoituvien verkkopalveluiden tietoturvasta pitää vielä erikseen alleviivata, niin esimerkiksi LähiTapiolan Bug Bounty on osoitus siitä, että alamme olla valmiit palveluiden digitaaliseen käyttöön ”ruudun molemmilla puolilla”.

Jukka LauhiaDirector Jukka Lauhia liittyi KPMG:n vahvuuteen Trusteq-yrityskaupan kautta alkuvuodesta 2015. Hän on rakentanut digitaalisen identiteetin ratkaisuja pohjoismaisille asiakkaille lähes 20 vuoden ajan. Trusteq on osa KPMG Advisory -palvelualuetta.