Veroilmoitus-700x250

Mokat ja erimielisyydet verottajan kanssa voivat tulla kalliiksi

Useimmat yritykset ovat jo saaneet viime vuoden verotuspäätöksensä. Veronkorotus on verotuspäätöksen toisinaan mukanaan tuoma ikävä yllätys.

Mokat veroilmoituksessa maksavat

Verottaja voi muistaa yritystä veronkorotuksella, jos yritykselle on sattunut moka veroilmoituksen laatimisen yhteydessä. Yritys on ehkä unohtanut ilmoittaa tapahtuneesta omistajanvaihdoksesta, jonka myötä tappiot menevät poikkeusluvan taakse, tai jättänyt huomioimatta esimerkiksi tytäryhtiöosakkeiden luovutustappion vähennyskelvottomuuden.

Veronkorotus voidaan määrätä, kun yritys on antanut ”tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen”. Veronkorotuksen suuruus on yleensä 3-7 prosenttia lisätyn verotettavan tulon määrästä. Enimmillään veronkorotus voi olla satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja.

Verotuskäytännön mukaan yritys ei säästy veronkorotukselta inhimilliseen erehdykseen vetoamalla. Yrityksillä on katsottu olevan ”korostettu huolellisuusvelvollisuus”. Moka on moka, mutta sääliksi käy sitä kirjanpitäjää, joka veroilmoitusta laatiessaan kiireessä tai erehdyksessä aiheuttaa yritykselle jättimäisen veronkorotuslaskun.

Uskaltaako verottajan kanssa enää olla eri mieltä?

Entä miten yrityksen olisi vaadittava tulkinnallisessa asiassa vähennystä veroilmoituksella ilman, että veroilmoitus katsottaisiin vääräksi ja yritykselle syntyisi riski veronkorotuksesta? Ennakkoratkaisuakaan ei aina ehditä hakea, tai verottaja ei ehdi sitä ajoissa antaa.

Perinteisesti yritykset ovat ilmoittaneet veroilmoituksen liitteellä veroilmoituslomakkeella esitettyihin vaatimuksiinsa liittyvät tulkinnallisuudet. Liite ei nykyisen verotuskäytännön mukaan pelasta veronkorotukselta, jos verottaja on vaatimuksesta toista mieltä ja katsoo, ettei asiassa ole riittävää epäselvyyttä.

Tämä on tehnyt jotkut yritykset varovaisiksi. Yritykset jättävät vähennysvaatimuksen tekemättä veroilmoituslomakkeella ja vaativat vähennystä joko veroilmoituksen vapaamuotoisella liitteellä, tai myöhemmin oikaisuvaatimuksella. Vapaamuotoisessa liitteessä esitetyt vaatimukset verottaja näyttää tutkivan vaihtelevasti. Oikaisuvaatimus on työläs ja hidas tapa esittää vaatimus, johon yritys vilpittömästi uskoo itse olevansa oikeutettu.

Mikä ratkaisuksi?

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä käsiteltävänä useita veronkorotuksia koskevia valituksia. Toivottavaa on, että päätöksistä saataisiin uusia linjauksia veronkorotuksen suuruuteen ja siihen, milloin veronkorotus voidaan määrätä. Ei myöskään tule sulkea pois mahdollisuutta säätää lailla sitä, miten yritys voi turvallisesti olla eri mieltä verottajan kanssa ja tehdä veroilmoituksella oikeaksi katsomansa vaatimuksen ilman pelkoa veronkorotuksesta. Sääntely on selvästi puutteellista – tilanne on huono sekä verovelvollisen että verottajan kannalta.

Käy lukemassa myös edellinen kirjoitukseni ”Veroparatiisit suojelevat sinunkin rahojasi”.

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.