Tax Morality

Veromoraali – onko verotuksessa koittanut uusi aika?

Valtion talouksien ongelmat ja suuryritysten verosuunnittelu ovat kiihdyttäneet maailmanlaajuista keskustelua veromoraalista (tax morality). Keskustelu hämmentää yrityksiä ja veroasiantuntijoita, jotka ovat nähneet verot kuluna, jota saa ja pitää minimoida lain puitteissa.   

Suhtautumisessa veroihin on eroja

Yhdysvalloissa on perinteisesti puolustettu yhtiöiden oikeutta minimoida verojaan. Verojen minimointi nähdään jopa yhtiöiden velvollisuudeksi osakkeenomistajia kohtaan. Ei myöskään luoteta siihen, että valtio käyttäisi verovarat hyödyllisesti. Kuvaava on sitaatti presidentti Ronald Reaganin virkaanastujaispuheesta: ”Government is not a solution to our problem, government is the problem.”

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kaukana tästä. Kansalaiset arvostavat hyvinvointivaltiota ja hyväksyvät sen hintana korkeat verot – ainakin jos korkeita veroja maksavat muut. Laistaminen verotalkoista kepulikonstein herättää ärtymystä, vaikka se olisi lain mukaista. Valtiovarainministeri Kaisa Raatikainen kehotti aikanaan ”rakastamaan veroja”. Näin pitkälle harvat menevät.

Riittääkö, että yritys toimii huolellisesti lain mukaan?

Veronasiantuntijat ja yritykset piiloutuivat aluksi lain taakse vastatessaan veromoraalia koskevaan haasteeseen. Todisteltiin, että kaikessa verosuunnittelussa toimitaan lain mukaan ja verosuunnittelun lain mukaisuus varmistetaan huolellisesti yhdessä verokonsulttien kanssa. Huomautettiin, että yritysten velvollisuus on vain noudattaa lakia ja että lain tarkka noudattaminen tekee verosuunnittelusta moraalista. Valtion asiana on korjata verolakien porsaanreiät.

Toimintaa ei kuitenkaan tee moraaliseksi vielä se, että noudatetaan lakeja. Yritykset joutuvat sitä paitsi miettimään veronmaksunsa kohtuullisuutta viimeistään, jos verokikkailuihin kyllästyneet asiakkaat äänestävät jaloillaan. Verotuksesta tulee yrityksille maine-, yhteiskuntavastuu- ja brändikysymys, jolloin verosuunnittelun on syytä pysyä sellaisissa rajoissa, että sitä voi esitellä julkisuudessa punastelematta.

Laki vai moraali?

Julkinen mielipide ja suuri yleisö saattavat tuomita moraalittomaksi sellaistakin, mikä ei sitä ole. Tämä johtuu verotuksen monimutkaisuudesta ja tiedon puutteesta. Julkisen mielipiteen tuomioistuimen sokea moukari voi iskeä myös syyttömään.

Aggressiivista verosuunnittelua pyritään kitkemään myös lainsäädännön kautta. Tästä esimerkkeinä ovat BEPS sekä EU:n komission tammikuussa julkistama veronkierron vastainen lainsäädäntöpaketti. Nämä hankkeet ovat tervetulleita selventäessään hyväksyttävän verosuunnittelun rajoja. Mikään laki ei ole kuitenkaan aukoton. Moraalille jää oma sijansa verotuksessa.

Lue myös aiempi blogitekstini ”Mokat ja erimielisyydet verottajan kanssa voivat tulla kalliiksi”.

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.