uusi yhteys

Neljäs teollinen vallankumous tulee — oletko valmis?

Keskustelin jonkin aikaa sitten erään suuren suomalaisen yrityksen tietohallintojohtajan kanssa heidän mittavasta järjestelmähankkeestaan. Osana hankkeen toteuttamista oli ehdotettu henkilöstön vaihtamista, koska henkilöstön osaamisen kehittämiseen perustuvaa suunnitelmaa pidettiin vieraana.

Uudet teknologiat houkuttelevat mahdollisuutena suureen tuottavuuden parantamiseen. Toisaalta se myös herättää uhkakuvia liiketoiminnan häviämiseen liittyen. Pelkoja nostattavat myös uudistumisen vallankumouksellinen voima ja nopeus sekä henkilöstön vanhojen roolien häviäminen.

Jos henkilöstön osaamisen kehittäminen vastaamaan uusien teknologioiden mukaisia toimintamalleja ei ole enää liiketaloudellisesti järkevää, voidaanko pehmeät arvot – yritysmielikuva, henkilöstön sitoutuminen ja työviihtyvyys – unohtaa kokonaan?

Ennustettavuus ja innovointi eivät sulje toisiaan pois

Rohkaisemme yrityksiä tarttumaan uuden teknologian härkää sarvista ja katsomaan teknologiamurrosta suoraan silmiin. Käytännön toteutuksen tasolla valmiita yksinkertaisia ja suoraviivaisia ratkaisuja ei kuitenkaan vielä löydy, koska vanhat periaatteet esimerkiksi seurannan ja budjetoinnin osalta eivät enää päde.
Muutos on jatkuvaa ja muutoksessa ei sinänsä ole mitään uutta. Sen sijaan muutosvauhdin kiihtyminen on johtanut tilanteeseen, jossa jatkuvassa muutoksessa eläminen on uusi vakio. Tämä voi johtaa organisaatiossa turhautumiseen ja jatkuvan muutoksen tehottomuuteen sekä epäonnistuneisiin investointeihin. Muutoksen johtamisen, suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla hyvin järjestelmällistä, joustavaa ja nopeaa.

Digitaalisen ekosysteemin kirous

Asiakkaiden herkästi muuttuvien tarpeiden ja vaatimuksien mukainen palveluiden jatkuva kehittäminen on digitaalisessa liiketoiminnassa yritykselle elinehto. Ei kannata ajatella tekevänsä kaikkea itse, vaan keskittyä ydinliiketoimintaan, valita strategiset kehitysalueet ja toteuttaa joustavat rajapinnat tehokkaiden kumppaneiden sitouttamiseksi. Digitaalisessa liiketoiminnassa pitää kuitenkin varautua äkilliseen asiakkaiden kaikkoamiseen ja oman tontin ohittamiseen, jos joku ekosysteemin arvoketjussa oleva keksii paremman ratkaisun asiakkaille.

Disruptive technologies – eli mitä?

Uuteen teknologiaan pohjautuvat uudet liiketoimintatavat voivat tuottaa häiriöitä yrityksen perinteiseen liiketoimintaan sekä suorasti että epäsuorasti. Suora vaikutus liittyy liiketoimintamalliin ja -kenttään. Se tuo mukanaan uuden tavan tehdä asioita ja saattaa yllättäen lakaista pois pohjan perinteiseltä liiketoiminnalta. Epäsuora vaikutus taas vaikuttaa liiketoiminnan palvelutuotannon toimintamallin tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttaen oleellisesti liiketoiminnan kokonaiskustannusrakenteeseen.

Suorien häiriötekijöiden ymmärtäminen ja etsiminen on ensiarvoisen tärkeää kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Epäsuorilla häiriötekijöillä voi myös olla merkittävä vaikutus. Ne tulee käsitellä ja ratkaista nopeasti, panostamatta niihin kuitenkaan liikaa.

Miten näitä haasteita sitten kannattaisi taklata ja mahdollisuuksia hyödyntää? Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Harri Kotakoski toimii KPMG:n IT transformaatioryhmässä Senior Managerina. Hänen erityisosaamistaan ovat johdon konsultointipalvelut ja IT-palvelunhallinta. Konsultoinnin kokemusta hänellä on parikymmentä vuotta, josta suurin osa ajasta on kulunut suuria globaaleja integraatio- ja konsolidaatiohankkeita vetäen. Vapaa-aikana Harri nauttii mökkipuuhastelusta silloin kun kaikki aika ei mene perheen harrastusten puitteissa uiden, hiihtäen ja lasketellen.

Senior Manager Pauli Wihuri toimii tietohallinnon johdon neuvonantajana ja konsulttina tietohallinnon, riskienhallinnan ja kyberturvallisuuden kehittämishankkeissa, joista hänellä on yli 30 vuoden kokemus. Vapaa-aikana Pauli ajaa moottoripyörällä klubissa, golfaa, pelaa lentopalloa, osallistuu hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan ja pelaa verkkoyhteisössä strategiapeliä.