asiantuntija etätyössä

Vanhentuneesta työaikalaista tullut työnteon este

Voimassa olevan työaikalakimme perusta on pitkälti perinteisessä tehdastyössä, jossa korostetussa asemassa oli työntekijöiden työaikasuojelu. Tuohon aikaan työn tekeminen oli sidottu aikaan ja paikkaan, eikä etätyön käsitettä tunnettu.

Työn tekemisen muoto on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi, mutta siitä huolimatta työaikalain mukainen säännöllinen työaika on edelleenkin 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ylimenevä työ on ylityötä, joka tulee korvata työntekijälle 50 %:lla tai 100 %:lla korotettuna ylityökorvauksena tai vastaavana vapaana. Sunnuntaitunnit korvataan aina 100 %:lla korotettuna.

Työaikalaki todellisuudesta vieraantunut

On selvää, että työaikalain säännökset nykymuodossaan ovat todellisuudesta vieraantuneita eivätkä käytännössä taivu tämän päivän tieto- ja asiantuntijatyöhön. Työtä saatetaan tehdä niin kotona, junassa kuin autossakin sekä pieninä palasina ympäri vuorokauden. Parhaat innovaatiot saattavat syntyä saunan lauteilla, mökkilaiturilla tai hiihtoladulla.

Työaikalain tiukkojen raamien sovitteleminen käytännön tekemiseen on lähestulkoon mahdoton tehtävä niin työantajalle kuin työntekijällekin. Seurauksena on työaikalain vastainen toiminta työpaikoilla ja ylitöitä koskevat korvauskanteet tuomioistuimissa.

Työaikalain pakottavan luonteen vuoksi työnantaja ja työntekijä eivät myöskään voi sopia säänneltyä pidemmistä työpäivistä tai työviikoista ilman, että työnantajalle muodostuisi velvoite korvata tunnit ylitöinä. Tämä ei ole mahdollista edes työntekijän sitä oma-aloitteisesti pyytäessä. Voidaankin puhua todellisesta työnteon esteestä: työnantajalla olisi halu työllistää ja maksaa palkkaa ja työntekijällä halu tehdä työtä, mutta tämä ei ole mahdollista ilman ylityökorvauksilla korotettua palkanosaa. Työn teettäminen ylityönä taas ei ole työantajalle kannattavaa, minkä seurauksena työ jää tekemättä ja palkka maksamatta.

Ainoa jousto liukuvassa työajassa

Tällä hetkellä ainoa jousto löytyy liukuvan työajan pykälästä, jonka mukaan työpäiviä voidaan pidentää tai lyhentää kolmella tunnilla. Työtuntien maksimisaldo ei kuitenkaan saa ylittää 40 tuntia. Lisäksi jotkut työehtosopimukset mahdollistavat työaikapankin käyttöönoton, jossa liukuman pituus tai työtuntien kertymä saattaa olla työaikalakia suurempi. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto on useimmiten valitettavasti varattu vain työnantajajärjestöön kuuluville työnantajille. Mikäli työnantaja valitsee olla järjestäytymätön, ei työaikapankin käyttömahdollisuutta ole.

Uudistuksia ehkä luvassa

Muutoksia on toivottavasti tulossa, sillä työaikalain kokonaisuudistushanke käynnistettiin keväällä 2016. Kyseessä on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista, jolla paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan. Tällä hetkellä työryhmässä käydään asiasta alustavaa keskustelua ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle viimeistään kesäkuun 2017 aikana.

Uudistukset tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä asiantuntijatyö, etätyö ja erilainen liikkuva työ tulee lisääntymään entisestään. Perinteinen työajan seuranta tulee menettämään merkitystään ja tarkastelun painopiste tulee siirtymään työn tuloksiin. Lopputuloksesta ja työn laadusta tulee työn tekemiseen käytettyä aikaa tärkeämpää.

Johanna Uusitalo toimii KPMG:llä työoikeuden asiantuntijana. Yhteistoimintamenettelyt ja työsuhderiidat ovat Johannan ydinosaamisalueita.

Vapaa-aikaansa Johanna viettää perheensä ja koiransa kanssa sekä urheillen.