osinkoverotus

PK-yritysten osinkoverotusta riepotellaan

Hallitusohjelmassa todettiin aikoinaan, että listaamattomien yhtiöiden nykyinen osinkoveromalli tulisi selvittää. Erilaisia ehdotuksia osinkoverojärjestelmäksi on ehditty puida julkisuudessa jo pitkään ja esimerkiksi taannoisessa VATT:n ja Etlan raportissa ammuttiin koko listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennusmalli alas. Uutta ehdotusta odotettiin jännityksellä – löytyisikö vihdoin tyydyttävä ratkaisu?

Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi toissa viikolla esityksensä, joka sisälsi mm. ehdotuksen uudeksi osinkoveromalliksi listaamattomille yhtiöille. Ehdotus yksinkertaistaisi nykyistä melko monimutkaista osinkoveromallia ja lisäksi se olisi hallinnollisesti suhteellisen helppo toteuttaa. Työryhmä ehdotti listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:

• Huojennetun osingon tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin
• Osingon pääomatuloveronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin
• Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin kokonaan
• Ansiotulo-osinko olisi 75 prosenttisesti veronalaista kuten nykyisinkin

Mitä nämä uudistusehdotukset tarkoittaisivat käytännössä?

Nettovarallisuudesta laskettavan tuottoprosentin alentaminen sekä huojennetun osingon veronalaisen osuuden nosto kiristäisivät selvästi monien PK-yritysten osakkaiden osinkoverotusta. Sinänsä tuottoprosentin alentamisidea ei tule yllätyksenä, sillä esimerkiksi jo VATT:n ja Etlan raportti suositteli nykyisen 8 %:n tuottorajan laskemista jopa lähelle markkinakorkoja. PK-yhtiön kohdalla tuottoa on kuitenkin jokseenkin erikoista verrata riskittömään korkotasoon.

Jos tuottoprosenttirajaa alennettaisiin olennaisesti, tarve yrityksen nettovarallisuuden kasvattamiseen lisääntyisi olennaisesti. Tämä taas tuntuu sopivan huonosti yhteen investointien kannustetavoitteen kanssa. Lisäksi ainakin 150 000 euron kynnysraja on ohjannut monien yritysten osingonjakokäyttäytymistä.

Malli keventäisi varakkaiden PK-yritysten osinkoverotusta

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ehdotetun mallin mukaan nettovarallisuuden riittäessä yli 200 000 euron osingoista tulisi saajalleen jatkossa kevyemmin verotettuja kuin nykyisin. Tällaisten varakkaiden perheyritysten määrä on kuitenkin melko rajallinen, eivätkä nyt ehdotetut muutokset kohtelisi PK-yrityksiä tasapuolisesti. Valtiovarainministeri Orpo ehtikin heti raportin saatuaan torppaamaan ehdotuksen heti kättelyssä ja totesi, ettei hän tule esittämään hallitukselle kyseisiä muutoksia. Aidosti kasvua ja työllisyyttä parantavilta veroratkaisuilta odotetaankin ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Nyt kaivataan selvää kannanottoa

Osinkoveromuutosten ympärillä on riittänyt paljon spekulaatiota ja arvailuja eri työryhmien ehdotusten osalta. Useita selvityksiä on pöydässä, joskin hieman erisuuntaisin lopputulemin. Samoin hallituskokoonpanot ja poliittiset linjaukset tuovat oman lisämausteensa arvailuihin. Monet PK-yritysten ratkaisut tai omistusjärjestelyt tehdään kuitenkin kymmenenkin vuoden aikajänteellä voimassa olevaan järjestelmään nojaten. Nyt vellova vaihtoehtojen meri tuskin vielä houkuttelee yrityksiä hallituksen toivomiin ripeisiin investointi- ja työllistämistalkoisiin, ellei kevätriihessä oteta selvää kantaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tulevaisuuteen.

Tax Partner Kirsi Adamsson on työskennellyt KPMG:llä vuodesta 2005 omistajavetoisten yritysten vero- ja yhtiöoikeudellisten kysymysten parissa. Kirsi vastaa valtakunnallisesti perhe- ja kasvuyritysten palveluista ja liiketoiminnasta.

Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu maalausta ja lentopalloa, kesällä Kirsi viihtyy kesämökillä ja golf-kentällä.