projektinhallinta

”Huikee idis” – vinkit kehittämishankkeen onnistuneelle toteutukselle

Meillä on ajatus, kerta kaikkiaan ”huikee idis”, miten ongelman voi ratkaista. Uusi innovaatio on vain tekemistä vaille valmis. Tarvitaan siis kehittämishanke, mutta miten se pitäisi toteuttaa?

Hankkeiden ulkoisista arvioinneista, kehittämisohjelmien koordinaattorin tehtävistä ja innovaatiotyön tukemisesta tekemämme havainnot päätyvät usein samoihin johtopäätöksiin: hankkeet vastaavat aitoihin tarpeisiin ja innovaatiotyö voi parhaimmillaan tuottaa uusia ratkaisuja ongelmiin, mutta projektityön toteutusta häiritsee kankea hankehallinto, tavoitteiden toteutumisen systemaattisuuden puute ja irrallisuus arkityöstä.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ravisteleva sote- ja maakuntauudistus toteutuu suurelta osin projektityön keinoin. Aikaa isoille muutoksille on vähän, ja sitä suuremmalla syyllä projektit tulisi toteuttaa tehokkaasti ja samalla vaikuttavasti. Siihen ainakin omissa hankkeissani pyrin.

Entä ratkaisu? Voisiko arvioinneista saatuja kokemuksia käyttää tiiviimmin tulevaisuuden rakennuspalikoina? Miten ”huikee idis” muuttuu toimivaksi käytännöksi arkityössä? Tässä neljä vinkkiä kehittämishanketta suunnittelevalle.

1. Pidä hallinto kevyenä

Kehittämishankkeen tarkoituksena on luoda uutta ajattelua, uudistaa toimintatapoja ja kyseenalaistaa totuttuja tehtäviä. Kankealla hallinnolla ja moniportaisella projektiorganisaatiolla sidotaan kallispalkkaisten johtajien ja asiantuntijoiden työaikaa ja tapetaan ideoita. Kehittämishankkeelle on annettava lupa rönsyillä, rikkoa rajoja ja kokeilla ketterästi vaihtoehtoja. Tarkoitus on luoda uutta — ei tuottaa rivejä ansioluetteloon.

Muista, että rekrytointi on investointi myös projektityössä. Muodosta vain kehittämistä vauhdittavia työryhmiä!

2. Vaadi tuloksia

Suurin osa hankehakemusten lupauksista jää toteutumatta. Eikä niitä kukaan oikeastaan osaa edes kaivata, kunhan loppuraporttiin osataan kirjoittaa muutama strategiasta löytyvä avainsana. Hankkeiltakin saa vaatia tuloksia. Jo suunnitteluvaiheessa on äärimmäisen tärkeää päättää, millä mittareilla tavoitteiden toteutumista seurataan.

Vanha totuus ”sitä saat mitä mittaat” pitää paikkansa myös kehittämishankkeissa. Konkretisoi siis tavoitteet ja aseta mittarit!

3. Implementoi alusta asti

Implementointi alkaa jo ennen varsinaista kehittämishanketta. Yleinen virhe on toteuttaa hanke ja miettiä sen jälkeen, miten tuloksia voisi hyödyntää. Hankkeen päätyttyä on ehkä keksitty kuminen kannatinpalkki, mutta ei oikein vielä tiedetä, missä kohdassa taloa sitä voisi käyttää. Kehittämishankkeet jäävät varmimmin arkityöstä irrallisiksi puuhasteluiksi, jos kehitystyön implementointia ei suunnitella jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Sisällytä hankesuunnitelmaan tulosten siirto arkityöhön!

4. Valmistaudu joustoihin

Usean vuoden kehittämishankkeen aikana myös toimintaympäristö muuttuu. Hankesuunnitteluvaiheessa tunnistettu tarve ei hankkeen loppuvaiheessa välttämättä vaadi suunnitteluvaiheessa ajateltuja ratkaisuja. Kehittämishankkeen on toimittava ketterästi ja reagoitava nopeasti toimintaympäristön muutoksiin, epärealistisiksi osoittautuviin tavoitteisiin ja uusiin tarpeisiin.

Hankesuunnitelmaan kirjatusta tavoitteesta jääräpäisesti kiinnipitäminen tuottaa vain syntyessään vanhentuneita innovaatioita. Kalibroi ja tarkenna tavoitteitasi säännöllisesti!

Kehittämishankkeiden lopputulokset ovat näkyviä saavutuksia, mutta kehittäminen itsessään pakottaa oppimaan uutta. Voidaanhan toki ajatella niinkin, ettei päämäärä ole tärkein, vaan matka sinne. Mutta voisiko matkankin tehdä resurssiviisaasti?

 

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.