Arvioinnilla fiksumpaa päätöksentekoa kaupungeissa ja kunnissa

Toiminnan ja kehittämistyön tulosten ja vaikutusten arviointi sekä vaikuttavuuden esiin nostaminen on olennainen osa organisaatioiden perustoimintaa. Ilman selkeää näyttöä toiminnan tai kehittämistyön tuloksista suhteessa panoksiin, on haastavaa tehdä julkisten varojen käyttöä koskevia fiksuja päätöksiä esimerkiksi investointien, resurssivarauksien tai prosessimuutosten osalta.

Monessa kunnassa arvioinnit näyttäytyvät vielä vahvasti tilivelvollisuutta korostavana toimintona, josta vastaa yksinomaan kunnan tarkastuslautakunta. Arviointiosaamisen ja arviointityön merkityksen sisäistämisen ja jatkuvan parantamisen tavoitteen tulisi kuitenkin olla sisäänrakennettuna kaikissa kehittämisestä vastaavissa toiminnoissa. Puhummekin siis pitkälti kuntien arviointikulttuurin lisäämisestä niin strategisella kuin operatiivisella tasolla.

Strategisella tasolla kaivataan selkeitä tavoitteita ja tiedolla johtamisen kehittämistä

Toimintaympäristön muutokset ja uudet nopean kehittämistoiminnan menetelmät edellyttävät kunnilta yhä vahvempaa arviointiosaamista tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kunnan perustehtävien painopisteet saattavat muuttua merkittävästi ja lisätä tarvetta strategisen tavoiteasetannan, tulosten ja vaikutusten seurannan uudistamiselle ja päätöksentekoa tukevan arviointitiedon kehittämiselle. Keskeistä kunnille on onnistua määrittämään uusien ydintehtäviensä strategiset tavoitteet, joiden toteutumista voidaan myös luotettavasti seurata. Tässä korostuu erityisesti tarve kehittää tiedolla johtamisen välineitä ja menetelmiä.

Operatiivisella tasolla tarvitaan kyvykkyyttä nopeisiin arviointeihin

Julkisen sektorin palvelujen uudistamisessa käyttöönotetut uudet toimintatavat edellyttävät myös nopeaa, reaaliaikaista arviointia. Kokeilukulttuurin leviäminen edellyttää kuntien vastuuhenkilöiltä entistä vahvempaa arviointiosaamista, jonka avulla erilaisten kokeilujen tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä ratkaisujen käyttöönotosta toiminnassa. Oleellista on pystyä nopeasti ja luotettavasti tunnistamaan kokeilun tulokset ja vaikuttavuus kohderyhmässä sekä toisaalta kokeilun tuottamat mahdolliset kustannushyödyt. Ketterää ja laadukasta arviointia voidaan toteuttaa myös pienillä investoinneilla. Vaikuttavuusarvioinnin avulla on puolestaan mahdollista selvittää investoinneista aiheutuvia pidemmän aikavälin vaikutuksia kuntatalouteen.

Myös innovatiivisten hankintojen käytössä nousee vahvasti esiin arviointiosaamisen tarve. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan parhaimmillaan uudistaa ja tehostaa merkittävästi kuntien perustoimintoja. Innovatiivisten hankintojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin huolellista arviointia hankinnan eri vaiheissa kustannusvaikuttavuuden ja palkkioperusteiden näkökulmasta. Samanaikaisesti pitäisi pystyä lisäksi arvioimaan hankinnan vaikutuksia toiminnan laatuun, tuottavuuteen, hiilijalanjälkeen ja jopa elinkeinopolitiikan kannalta tärkeisiin yritys- ja markkinavaikutuksiin.

Olemme toteuttaneet isojen kansallisten ohjelmien arviointeja, EU-ohjelma-arviointeja sekä olleet kehittämässä arviointia tukevia mittareita. Teemme myös arviointeja digitalisoinnin, johtamisen sekä esimerkiksi kestävän kehityksen strategioiden ja toimeenpanosuunnitelmien osalta. Olemme kehittäneet useissa kunnissa ketterää arviointia sekä tiedolla johtamisen välineitä ja käytäntöjä arvioinnin ja päätöksenteon tueksi.