Houkuttelisivatko veronkevennykset huippuosaajia Suomeen?

Suomeen pitäisi saada lisää ulkomaisia palkansaajia vaativiin asiantuntijatöihin. Hallitus haluaisi ratkaista ongelman päivittämällä ulkomaisia avainhenkilöitä koskevaa lähdeverolakia, mutta se ei vielä riitä. Lakia on uudistettava ja modernisoitava kokonaisvaltaisesti.

Suomeen pitäisi saada lisää ulkomaisia palkansaajia vaativiin asiantuntijatöihin – näin hallitus on linjannut. Keinoiksi se on ottanut ulkomaisia avainhenkilöitä koskevan lähdeverolain päivittämisen, mutta tämä ei välttämättä yksin riitä. Jotta huippuasiantuntijoita todella saataisiin innostettua maahan, olisi paikallaan lain kokonaisvaltaisempi uudistaminen ja modernisointi.

Nykyinen avainhenkilöverotuksen malli koskettaa vain harvoja, vuosina 2017-18 vain yhteensä reilua tuhatta osaajaa. Ulkomaalaiset avainhenkilöt voivat olla yritysten johtajia, erilaisia huippuasiantuntijoita tai yliopiston tutkijoita. Heidän palkkansa vaihtelevat hyvinkin paljon. Nykyisessä laissa avainhenkilöverotuksen piiriin pääsee 5 800 euron kuukausipalkalla. Tästä ei kuitenkaan olisi hyötyä, koska vasta 8 500 euron kuukausipalkkaa saavan henkilön veroprosenttinsa nousisi edes 32 prosenttiin.

Niin nykyisestä verohuojennuksesta kuin ehdotetusta alennetusta verokannasta hyötyisivät todellisuudessa vain hyvin suurituloiset avainhenkilöt, kuten johtajatason henkilöt.

Tehokkaammat verotärpit käyttöön

Avainhenkilöitä houkutellaan maahan verohoukuttimilla muissakin maissa, mutta keinot ovat tehokkaampia. Esimerkiksi Ruotsissa avainhenkilö saa 25 prosentin kevennyksen, mikä tarkoittaa, että hänen tuloistaan on veronalaista vain 75 prosenttia. Tämä menetelmä on selvästi kannustavampi kuin Suomen tasaveromalli.

Ruotsin mallissa veroalennuksesta hyötyy esimerkiksi 10 000 euron kuukausipalkalla 25 prosenttia, jos henkilö luokitellaan avainhenkilöksi. Suomessa samalla tulolla saisi muutaman prosentin alennuksen, mikäli avainhenkilöverotuksen taso olisi jatkossa 32 prosenttia. Tämän vaihtoehdon takia moni ulkomaalainen huippuasiantuntija saattaakin valita työskentelyvaltiokseen ennemmin naapurimaamme.

Yhtenä edellytyksenä avainhenkilöverotukselle on se, että palkka maksetaan Suomesta. Tämä vaatimus ei palvele nykyajan muuttunutta liiketoimintaympäristöä, jossa palkanmaksu saatetaan järjestää hyvin monenlaisin eri tavoin.

On aivan tavallista, että henkilö asuu ja työskentelee toisessa maassa tai useissa eri maissa ja palkka maksetaan jostain muualta. Palkan maksumaalla ei pitäisi olla merkitystä verotukseen. Koska lakia sovelletaan kuitenkin vain yleisesti verovelvollisiin eli Suomessa asuviin henkilöihin, he ovat täällä verovelvollisia saadusta palkkatulosta. Ulkomaisella työnantajallakin on raportointivelvoitteensa.

Otettaisiinko oppia Ruotsista?

Mikäli tavoitteena on kannustaa enemmän ulkomaisia avainhenkilöitä töihin Suomeen, avainhenkilöverotus on saatava kilpailukykyisemmäksi etenkin naapurimaihin nähden. Eduskunnalla olisikin nyt tilaisuus ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista ja muotoilla uusi avainhenkilölaki sellaiseksi, että se aidosti houkuttelee ulkomaisia asiantuntijoita maahan.

Entä jos antaisimme avainhenkilöille 32 prosentin verohuojennuksen sen sijaan, että kannamme veroa 32 prosentin lähdeverokannalla? Käy myös tutustumassa KPMG:n lakiehdotuksesta antamaan lausuntoon, jossa ehdotetaan uudistamista ja modernisointia.