Rahoittajat vaativat yrityksiltä ihmisoikeustoimia – ovatko suunnitelmanne kunnossa?

Maailmassa on tällä hetkellä 152 miljoonaa lasta lapsityövoimana ja 25 miljoonaa ihmistä pakkotyövoimana, ja heistä suuri osa työskentelee osana kansainvälisten yritysten hankintaketjuja. YK tavoittelee lapsityövoiman poistamista maailmasta vuoteen 2025 ja ihmiskaupan lopettamista vuoteen 2030 mennessä. Ilman yhteistyötä tavoitteisiin ei voi päästä. Kunnianhimoisempia ihmisoikeustoimia sekä valtioilta että yrityksiltä vaativat tällä hetkellä erityisesti rahoittajat.

91 prosenttia yrityksistä julkaisee selkeitä ohjeistoja ihmisoikeuksista, mutta vain 15 prosenttia niistä valvoo linjausten toteutumista. Tieto ilmenee Global Compactin, YK:n alaisen yritysvastuualoitteen, tuoreesta selvityksestä. Ei siis ihme, että saamme vähän väliä kuulla eri medioista yritysten hankintaketjuihin liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista.

Monet yritysten sidosryhmät, erityisesti rahoittajat, ovat tällä hetkellä aktiivisessa roolissa vaatimassa lisää kunnianhimoa yritysten ihmisoikeustoimiin. He haluavat, että yritykset lisäävät toimitusketjujensa läpinäkyvyyttä ja ymmärtävät toimintansa ihmisoikeusvaikutukset.

Näin YK:n ihmisoikeusjulistuksen vuosipäivänä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, ovatko oman yrityksen toimet riittäviä tunnistamaan sen ihmisoikeusvaikutukset ja valvotaanko oman yrityksen politiikkojen toteutumista tehokkaasti.

Heikot lait eivät oikeuta ihmisoikeusloukkauksiin

Usein ihmisoikeustyötä hankaloittavat monimutkaiset toimitusketjut. Organisaatiot vetoavat usein siihen, että hankintaketjussa olevat organisaatiot toimivat täysin paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Useissa maissa, joihin kansainvälisten yritysten hankintaketjut ulottuvat, paikallinen lainsäädäntö on täysin riittämätön suojellakseen paikallisia työntekijöitä – ulkomaisesta työvoimasta puhumattakaan.

Valtioilla on valtava vastuu ihmisoikeuksien edistämisessä, ja niiden pitäisi esimerkiksi karsia lainsäädännöstään porsaanreikiä sekä parantaa lakien valvontaa. Tämä ei kuitenkaan poista yritysten vastuuta hoitaa asioitaan kunnialla.

Jopa parin tuhannen miljardin dollarin pääomavarantoa hallinnoiva Investor Alliance for Human Rights -järjestö, haluaa raportissaan, että yrityskentälle saadaan YK:n ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia lakeja.

Kansainvälisten rahoittajien lisäksi niin yksityisen, julkisen kuin kolmannenkin sektorin edustajat nostivat esille mm. tämänsyksyisessä YK:n ihmisoikeusfoorumissa, että yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia, vaikka hankintaketjut olisivatkin monimutkaisia.

Miten mitata ihmisoikeuksien toteutumista?

Viime yritysvastuublogissani pohdin, miten ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite voi tulevaisuudessa olla meilläkin yrityksiä koskeva laki. Yritysten kannattaa ajoissa selvittää ihmisoikeusvaikutuksensa, sillä muuten riskinä on, että rahoittajat kaikkoavat, jos ne eivät tiedä, kuinka aktiivisesti mahdollinen sijoituskohde panostaa ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Sijoittajien, rahoittajien ja asiakkaiden odotusten kasvaessa me KPMG:n ihmisoikeusammattilaiset suosittelemme asiakkaillemme ihmisoikeuspolitiikan laatimista, riskikartoituksen toteuttamista, valvontatoimenpiteiden suunnittelua, toimittajien sitouttamista ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Yritysten tulisi kehittää prosessejaan niin, että mitattavan ja luotettavan datan kerääminen on aiempaa helpompaa. Lopputuloksena on sekä yritystä että sijoittajia vakuuttava suunnitelma, joka ottaa ihmisoikeudet tosissaan.