Mitä ketterä toimintatapa vaatii yritysten kulttuurilta?

KPMG:n globaalissa tutkimuksessa nousi vahvasti esille, että vaikka useilla yrityksillä on tavoitteena muuttua ketteräksi yritykseksi, usein organisaatiot eivät täysin ymmärrä miten vahvasti se edellyttää muutoksia organisaation kulttuuriin ja toimintamaIliin.

Tutkimukseen vastanneista vain 13 % koki, että johto tukee täysin muutosta kohti ketterää toimintatapaa ja toimii muutoksen ajurina. Kuitenkin uuden kulttuurin luomisen yksi avaintekijöistä on, että johto sitoutuu uuteen ajattelutapaan, toimii esimerkkinä ja tukee muutosta. Ei ole harvinaista, että johto ei ohjaa muutosta, vaan muutosta yritetään viedä läpi alhaalta ylöspäin. Koulutuksessa keskitytään usein vain tiimien kouluttamiseen ja valmentamiseen. Johdon kouluttaminen ja valmentaminen unohdetaan helposti tai siinä keskitytään vain käsitteiden opettamiseen. Tieto ei ole kuitenkaan yhtä kuin ymmärrys. Jos johto ei ole sisäistänyt muutosta kuinka se voi ohjata sitä? Tutkimuksesta selviää myös, että jopa kolme neljästä KPMG:n tutkimukseen osallistuneesta vastaajasta koki, että heidän organisaationsa ei tue ketterää kulttuuria. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ketteryyttä tukevaa kulttuuria ei ole helppo luoda.

Avoimuus ja luottamus ovat avainasemassa

Kun halutaan panostaa ketterään kulttuuriin, myös johtamistapojen on muututtava. Ihmisten johtaminen ketterässä kulttuurissa on fasilitointia, taitojen ja kyvykkyyksien esiin tuomista ja kehittämistä sekä luottamusta. 

Avoimuus on ketterässä kulttuurissa avainasemassa. Ilman avoimuutta faktat ovat epämääräisiä ja päätöksenteko perustuu pitkälti spekulointiin, olettamuksiin ja puutteellisiin tietoihin. Salaisuutta on hankala korjata. Jotta avoimuus olisi mahdollista, tarvitaan luottamusta ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Sitä voidaan kuitenkin lisätä läpinäkyvyydellä.

Ketteryys on kokeilua ja nopeaa oppimista. Se kuitenkin edellyttää, että organisaatio kannustaa kokeiluun ilman pelkoa ja ettei epäonnistuminen olisi häpeällistä. Sen sijaan että epäonnistumisia piilotellaan voisiko niitä juhlia, mitä kaikkea uusia oppeja saimmekaan tästä? Oppimiselle tulee luoda turvallinen ilmapiiri ja siihen pitää kannustaa.

Johtaminen tarkoittaa myös suorituskyvyn mittaamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Kuinka usein törmäämme edelleen siihen, että tavoitellaan vahvaa tiimityöskentelyä mutta palkitaan yksilösuorituksia? KPMG:n tutkimukseen vastanneista vain 17 % koki että suorituskyvyn mittaaminen ja palkitsemisjärjestelmä tukee organisaation tavoitteita ketteryyden suhteen.  Kun organisaation kulttuuria halutaan ketteröittää, tulee johtoryhmässä tarkastella myös heijastavatko KPI mittarit uutta tapaa toimia.

Ketterässä ympäristössä mittarit perustuvat luottamukseen. Yksi parhaista mittareista on ennustettavuus. Entä jos tiimit arvioisivatkin itse suorituskykynsä? Ja mittari olisikin arvion pitävyys? Johtaisiko tämä tiimin suorituskyvyn aliarviointiin, jotta ei tulisi luvattua liikoja? Vai johtaisiko tämä siihen, että ennusteet pitäisivät ja tiimin motivaatio, suorituskyky ja tyytyväisyys kasvaisivat?

Johdon tehtävä on viestiä strategia ja visio kirkkaasti

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että asiantuntijat motivoituvat ensisijaisesti sisäisistä motivaatiotekijöistä, joita ovat henkilökohtainen kasvu, autonomisuus ja merkityksellisyys. On mahdollisuus päättää itse mikä on paras tapa suorittaa tehtävä, valita priorisoiduista tehtävistä se, jossa voi kokea henkilökohtaista kasvua tai onnistumista. Autonomisuus on myös hajautettua päätöksentekoa. Ketterässä mallissa uskotaan, että parhaat päätökset tehdään siellä missä on paras asiantuntemus. Näin asioihin pystytään reagoimaan nopeasti. Tämän mahdollistaa läpinäkyvyys sekä strategian ja vision selkeä kommunikointi.

Johdon tehtävä on viestiä strategia ja visio kirkkaasti, niin että se puhuttelee. Kun kaikki ymmärtävät mihin pyritään, se antaa merkityksen ja yhteisen tavoitteen, jota kohti mennään yhdessä ja itseohjautuvasti. Johtamisessa on keskityttävä enemmän muotoon ja suuntaan, ei tehtävien toteuttamiseen.

Ketteryys ei tapahdu yhdessä yössä, se on muutosmatka, johon on varattava riittävästi aikaa! KPMG:n ketterät palvelut tukevat kokonaisvaltaisesti ketteryyteen liittyvissä kysymyksissä, liittyivät ne sitten johtamiseen, kulttuurimuutokseen, työkaluihin tai vaikkapa sopimuksiin.