Pääomasijoitusalan resilienssi koronaviruksen käänteissä

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden myötä on tullut selväksi, että vaikutus valtaosaan kaikesta liiketoiminnasta jollain tasolla vaikuttaa lähes väistämättömältä. Harva yritys näyttää selviävän kuivin jaloin, saati pystyvän jopa hyötymään vallitsevasta tilanteesta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Positiivisen boostin bisnekselleen ovat saaneet esimerkiksi etätyöskentelyyn liittyviä ratkaisuja tarjoavat yhtiöt ihmisten tehdessä laajamittaisesti etätöitä, sekä muun muassa Koronapelin valmistaja. Sana-assosiaatio virukseen ei välttämättä kuitenkaan takaa myötätuulta liiketoiminnalla, kuten Corona-oluen valmistaja on saanut huomata.

Vaikutukset nykyisiin salkkuyhtiöihin


Valtaosaan nykyisistä salkkuyhtiöistä vaikutukset iskevät toimialasta riippuen joko välittömästi tai viiveellä. Karanteenit ja liikkumisrajoitukset vaikuttavat välittömästi muun muassa matkailu-, vapaa-ajan-, HoReCa-alan yhtiöihin sekä muihin palvelusektorin yrityksiin.
Asiakasvirrat kauppakeskuksissa ja vapaa-ajanviettopaikoissa ovat kutistuneet ihmisten pysytellessä enemmän kotona ja monia paikkoja on myös suljettu joko valtiovallan määräysten tai kannattamattoman liiketoiminnan takia kulujen karsimiseksi.

Kuluttajabisneksen ulkopuolelle vaikutukset tulevat todennäköisesti pienellä viiveellä, tilauskirjojen tuodessa pientä puskuria. Uusmyynnin tekeminen kuitenkin vaikeutuu omien asiakkaiden näkymien hämärtyessä. Myös alihankkijoiden ja tavarantoimittajien mahdolliset toimitusvaikeudet voivat pahimmillaan pysäyttää oman liiketoiminnan tai tuoda vähintään katkoksia tuotantoprosessiin ja siten haitata myyntiä.

Ennakointi ja varautuminen muutoksiin toimintaympäristössä on järkevää valmistella mahdollisimman pian. Kriittisessä tilanteessa ja likviditeettikriisin uhatessa, vanhan sanonnan mukaisesti ”Cash is King” ja toimenpiteet realistisen tilannekuvan saamiseksi, kassavirran ennustamiseen ja turvaamiseen liittyen ovat akuuteimmat.

Vaikutukset uusien diilien tekemiseen ja exiteihin


Hieman pitkäkestoisempi talouskriisi, jollaiseksi koronaviruskin mahdollisesti muodostuu, tarjonnee PE-yhtiöille monia hyviä ostopaikkoja, joista erityisesti uudet, mutta jo suljetut rahastot hyötyvät. Tilastojen perusteella rahastot, joiden sijoitusperiodi, on ajoittunut taantumaan ja talouden elpymisen alkuaikoihin, ovat historiallisesti menestyneet erittäin hyvin. Taloussyklin huippua lähestyessä sijoitusvaiheessa olleet rahastot taasen ovat usein alisuoriutuneet. Korkeiksi kohonneet valuaatiot korjaantunevat alaspäin epävarmuuden jatkuessa ja yritysmyyntejä tullaan näkemään enenevässä määrin rahoitustarpeiden parissa taistelevien yhtiöiden joukosta.

Juuri nyt pääfokus kaikilla PE-yhtiöillä lienee kuitenkin nykyisten salkkuyhtiöiden auttamisessa ja niiden lisärahoitustarpeiden arvioinnissa. Toimikausiensa loppua läheneville rahastoille laskumarkkina aiheuttaa haasteita exitointeihin. On mahdollista, että salkkuyhtiöiden pitoajat tietyissä tapauksissa pitenevät, kun odotettu myyntihinta myyjän näkökulmasta laskee liian alas.

Toimialan resilienssi finanssikriisiä korkeammalla tasolla?


Poikkeuksellisena aikana toimenpiteet kriisin hallitsemiseksi ovat ennennäkemättömiä. Nopea tilannearviointi ja toimenpiteet ovat tärkeitä myös tässä tilanteessa. Toimialan on arvioitu nyt olevan monessa suhteessa valmiimpi kohtaamaan talouskriisi kuin finanssikriisin aikoihin, esimerkiksi suuremman sijoitettavissa olevan pääoman, drypowderin, määrän ansiosta. Myös toimiala on kehittynyt merkittävästi reilun kymmenen vuoden aikana ja PE-yhtiöt ovat resursseiltaan vahvempia ja kokeneempia tukemaan salkkuyhtiöitään operatiivisessa toiminnassa. Vallitseva kriisi on kuitenkin luonteeltaan täysin erilainen kuin finanssikriisi ja vasta tulevaisuus tulee näyttämään, miten tämä kuilu ylitettiin ja mitä tilanteesta opittiin, jotta olemme valmiita uuteen nousuun ja entistä vahvempia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.

Blogin toisessa osassa asiaa lähestytään vielä varainkeruun ja pääomakutsujen osalta. Lisäksi tarkastellaan toimialoja, joilla tehtiin eniten transaktioita finanssikriisin aikoihin.