Pankkien koronanjälkeinen maailma – mikä muuttuu?

Finanssitoimintaa on vyörytetty uusilla regulaatioilla vuosikaupalla finanssikriisin jälkimainingeissa. Koronaviruspandemian valossa regulaatiotsunami on kuitenkin osoittautunut olevan hyvä pakote, joka on lisännyt pankkien puolustuskykyä yllätyksiä vastaan. Pohjoismaiset pankit ovatkin tähän asti kestäneet koronashokkia suhteellisen hyvin. Toki mennyt ei ole tae tulevasta, joten lisätyötä ja viranomaisten tukea vaaditaan, jotta toimiala pärjää tämän kriisin yli kuivin jaloin. Mikä on pankkitoiminnassa muuttunut ”uuden normaalin” asettuessa Eurooppaan?

Koronan isku pehmenee kiitos finanssikriisin jälkeisen regulaation


Suomessa kuusinumeroinen luku koronan rankaisemaa asiakasta on työllistänyt pankkeja hakemalla lyhennysvapaita, rahoitusjärjestelyitä ja muita taloudellisia helpotuksia. Tämän lisäksi myös rahoitusmarkkinoiden levottomuus on luonut nopealla aikavälillä epävarmuutta finanssilaitosten tuloksiin ja tukkuvarainhankinta oli hetkellisesti tahmeaa kriisin alussa.

Pohjoismaissa pankit ovat kuitenkin tyypillisesti rakentaneet puskuria ja vähentäneet riskejään finanssikriisin jälkeen reippaasti ei vähiten regulaation takia. Myös viranomaiset ovat kriisin edetessä suhteellisen nopeasti reagoineet helpotuksiin esim. vakavaraisuus- ja likviditeettikriteereihin liittyen helpottaen tilannetta. Mikäli rajoitteista päästään ja elinkeinoelämä pääsee raiteilleen järkevässä ajassa, suuri osa varsinkin isommista pankeista jatkaa toimintaansa suhteellisen vähin vaurioin kriisin jälkeen. Pitkittynyt kriisi toki voi tuoda mukanaan vakavampiakin seurauksia, ja matala korkotaso pakottaa jatkossakin pankkeja hakemaan tuottoa muualta kuin peruspankkitoiminnasta.

Mahdollisuus maineen kehittymiseen parempaan suuntaan?


Pankeilla on nyt mainio mahdollisuus puhdistaa mainettaan toimialana, mikäli hoitavat koronakriisin omalta osaltaan hyvin. Pankkialan maine on viimeisellä vuosikymmenellä globaalisti kärsinyt useita kolauksia, jouduttuaan ensin finanssikriisin syntipukiksi, sen jälkeen tahrattuaan mainettaan esim. LIBOR- ja rahanpesuasioissa sekä digitaalisen hypähdyksen käännyttyä kansan silmissä epäreiluksi konttorikuolemaksi. Nyt pankeilla on mahdollisuus lähestyä asiakkaitaan positiivisemmassa ja ymmärtäväisemmässä valossa ojentaen heille apuaan.

Kriisi nopeuttaa muutenkin tarvittuja muutoksia


Pankkiala tullee kokemaan nopeamman siirtymän jo vallitseviin suuntauksiin koronakriisin vauhdittamana, ja myös uusia käytäntöjä jäänee osaksi arkea:
— Digitaalisuus lisääntyy toiminnassa ja tuotevalikoimassa, alalla siirrytään konttoreista nopeammin pois kuin ehkä muuten olisi tehty. Asiakkaat tottuvat digitaalisuuteen ja mobiiliin siirtyminen saa kriisistä lisäpontta.
— Pankin tietoturvallisuus korostuu entisestään, jo nyt on huomattu etätyöskentelyn tuomat lisävaatimukset asian tiimoilta. Kyberhyökkäykset ovat myös lisääntyneet kriisin myötä, joten oma osaaminen asiassa on pakko hoitaa kunnialla.
— Jo aiemmin käynnissä ollut alan konsolidointi jatkunee, pienemmillä ja heikoimmilla toimijoilla saattaa olla edessään fuusiointi suurempaan kilpailijaan. Asiakkaat saattavat myös siirtää asiakkuutensa turvallisiksi koetuille finanssilaitoksille, jolloin heikommat toimijat jäävät jalkoihin.
— Pankkien omissa prosesseissa usea asia parantuu nopeuden ja eteenpäin katsovuuden puolesta. Kriisin aikana on otettu käyttöön eri skenaarioiden työstöt, reagoitu uusiin riskeihin, nopeutettu tiedon kulkua ja reagoitu huomattavasti nopeammin asioihin kuin normaalioloissa. Osa näistä ketteristä toimintatavoista jäävät elämään kriisin jälkeenkin.
— Asiakkaan parempi ymmärrys. Nyt jos koskaan on tärkeä ymmärtää asiakkaan todellinen taloudellinen tilanne, tarpeet, riskitekijät ja asiakkaan mahdollisuus tuoda tuottoa tulevaisuudessakin. Riskien ja pääoman mittaus, hallinta ja riskipääoman allokointi paranee entisestään, ja todellinen asiakaslähtöisyys on menestyksen avain tulevaisuudessa.


Koronakriisi ei itsessään luo paljoakaan hyvää, mutta ne finanssilaitokset, jotka käyttävät kriisin itsensä uudelleenasemointiin kilpailukentässä saavat kriisistä myös jotain hyötyä.