Miten käy työntekijäkokemuksen?

Korona on laittanut työnteon arjen uuteen asentoon. Osalla on työviikko lyhentynyt ja osalla jaksaminen on koetuksella. Osa kokee kotona työskentelyn vallan mukavaksi, osa ei oikein tahdo löytää työn imua keittiöpöydän äärestä. Tarinoita on monia.

Välitilinpäätös keväästä

Näin kesälomien kynnyksellä onkin hyvä tehdä välitilinpäätöstä kevään sujumisesta. Voi nostaa hattua sille, kuinka nopeasti työpaikoissa otettiin käyttöön erilaiset sähköiset työalustat ja kokousvälineet. Kokoukset, kouluttaminen ja opettaminen, suunnittelut, työpajat, seminaarit ja muu kanssakäyminen sähköistyi. Toimintaa on voitu jatkaa lähes normaaliin tapaan. Valmius siirtyä virtuaalimaailmaan on ollut hätkähdyttävän nopea. Siellä missä etänä toimiminen on mahdollista.

Taloustutkimuksen mukaan noin miljoona työntekijää siirtyi etätöihin. Suurelle osalle ”etäily” on ollut erilainen ja positiivinen kokemus verrattuna aiempaan. Esimerkiksi työhön liittyvä ajanhallinta, työn ja perheen tai vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä työmatkaliikenteen vähentyminen ovat helpottaneet arkirutiineita. Tosin aika monessa lapsiperheessä on saatu opetella täysin uudenlaista arkea, äidistä tai isästä on tullut ”varaope”, työn tekemisen lomassa. Ja toisaalta työyhteisöä yhteen liittävä vuorovaikutus, vapaat keskustelut ja spontaanit pohdinnat työpäivän lomassa eivät nyt toteudu. Osalle meistä juuri tämä luo sitä parasta työntekijäkokemusta.

Etäily – uusi normaali?

Myös muussa elämässä sähköinen yhteydenpito, kuvapuhelut ja kokousalustat on otettu käyttöön perheissä, harrastuksissa ja ystävien kesken. Tämä on mahdollistanut monet iloiset jälleennäkemiset turvallisesti ja samalla on opittu, että etäälläkin on lähellä. Voimme onneksi taas tavata toisiamme hieman vapaammin, ja myös paluu työpaikoille alkaa monessa organisaatiossa portaittain. Palaammeko samaan ”vanhaan” vai omaksummeko uudet tavat työskennellä? Mitä otamme kuluneesta keväästä mukaan uuteen työn normaaliin?

Uusi työn normaali tullee rakentumaan entistä enemmän etätyöstä, joustavista työajoista ja vuorovaikutuksesta alustoilla, unohtamatta aitojen ja oikeiden kohtaamisten merkitystä. Mutta miten työhyvinvointi kehittyy ja miten työntekijät kokevat uuden arjen ja työn hallittavuuden? Nyt on oikea aika puhua työntekijäkokemuksesta ja sen johtamisesta. Yksilöllisesti ja rohkeasti uudistuen.