Koronakriisistä kohti hyvinvointia

Koronaepidemia on ravisuttanut maailmaa niin terveydellisestä ja sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Rajoitustoimet ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa yrityksille ja kotitalouksille. Vahinkojen laajuus on vielä arvailua, mutta jälleenrakennus on aloitettava.

Keväällä kaikki muuttui. Äkillinen epävarmuus terveydestä ja huoli taloudellisesta pärjäämisestä koskettivat elämää kaikkialla maailmassa. Turvallisuuden tunne kärsi kolauksen, aiheutui ahdistusta. Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan ja ihmiset lukittautuivat koteihinsa etätöihin. Samalla alkoi kuhina. Torjuttiin vahinkoja, paikattiin vuotoja purukumilla ja rautalangalla. Tietoa tulevien vahinkojen laajuudesta ei ollut, mutta pelättiin pahinta. Mediassa spekuloitiin vaikutuksia, maan hallitus tiedotti tilanteen etenemisestä päivittäin ja terveydenhuollon ammattilaiset varustettiin taistelemaan tuntematonta vihollista vastaan.

Kriisi ei ole uutta, ei myöskään pysyvää

Kriisit tulevat ja menevät, jättäen jälkensä historiaan. Ja hyvä niin. Voimme oppia historiasta ja ennustaa tulevaa. Niin nytkin. Ei tarvitse katsoa kauas. Vuosien 2007-2009 finanssikriisi aiheutti pelkoa ja epävarmuutta kotitalouksissa. Perheiden taloudellisen pärjäämisen haasteet näkyivät mielenterveyden ongelmina ja lasten pahoinvointina. Mutta eivät heti, vaan viiveellä. Tiedämme sen nyt, kun katsomme menneeseen. Taloudellinen turva on kärsinyt kolauksen koronakriisissäkin, ja jo tämän kevään uutisoinnista voimme päätellä, että sosiaalisilta ongelmilta emme välty nytkään.

Tilanne on sama kuin reilu vuosikymmen sitten, mutta myös eri. Talouskriisillä ja kotien ongelmilla on selvä yhteys. Voimme arvioida, että ongelmat tulevat näkymään palveluissa vasta myöhemmin, mutta viive voi olla aiempaa pidempi. Tukea tarvitsevat perheet ja mielenterveyden kanssa kamppailevat ihmiset ovat nyt piilossa. Rajoitustoimet ovat antaneet syyn olla tavoittamattomissa, kotien suojissa. Vaikka kaikille koti ei ole suojaa tarjonnut.

Kyvykkyydet haltuun

Tulevien kuukausien aikana mitataan hyvinvointiyhteiskunnan kyvykkyys. Piilossa oleva hätä pitää löytää ja kanavoida oikeisiin palveluihin. Palveluissa hätä pitää ottaa vastaan ja hoitaa. Kriisin aikana opitut yhteydenpidon tavat on otettava käyttöön ja jalostettava paremmiksi. Sähköisten työvälineiden käyttöönotto on vauhdittunut ja edut on tunnistettu. Samalla on tunnistettu, että kaikkea työtä ei voida siirtää verkkoon. Eikä kaikkea voida tehdä yksin. Jälkien korjaamisessa tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä. Palveluverkon kyvykkyys kokonaisuudessaan on otettava haltuun ja tarjoiltava apua tarvitsevien hyödyksi. Kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin on valjastettava voimansa yhdeksi.

Aikaa, viisautta ja rahaa

Aiemmista kriiseistä oppineina tiedämme, että tulemme nytkin kohtaamaan vaikeuksia. Voimme jopa arvioida, milloin vaikeudet tulevat esiin. Kuinka pahaksi tilanne on päässyt? Sitä emme varmuudella tiedä. Sen tiedämme, että velvollisuutemme on lieventää ongelmia ja olla apua tarvitsevien käytettävissä. Avuntarpeen tunnistamisen ja yhteistyön parantamiseen on investoitava. Aikaa, viisautta ja rahaakin. Nyt ei voi jäädä odottamaan kriisin pitkittymistä ja ongelmien esille tulemista. Leikki on vielä kesken ja hätä on löydettävä etsimällä. Luovasti innovoiden ja menneestä oppineina. On jälleenrakennuksen aika.