Kaikkien Suomi!

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä olemme luomassa uutta suomalaista hyvinvoinnin mallia. Maamme erityispiirteenä on ikääntyminen tahdilla, jota edes poliitikoiden reipasotteiset lausunnot eivät hidasta.

Miten luoda ikääntyvälle Suomelle toimiva ja turvallinen asuinympäristö, jossa eläminen ja osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on helppoa ja houkuttelevaa?

Kuulumme niihin maihin, joissa väestön ikääntyminen on ratkaisuja vaativa ilmiö. Tarvitsemme nyt ja jatkossa yhteiskunnan, jossa asukkaat saavat apua ja tukea mm. asumiseen, liikkumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen omien tarpeidensa mukaisesti. On keskeistä, että alueiden ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelu tähtää selkeään, turvalliseen ja osallistumisen mahdollistavaan infrastruktuurin rakentamiseen ja asumiseen liittyvät innovaatiot ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet saadaan osaksi arjen elämää.

Ikäystävällisen yhteiskunnan tekijöitä

Tärkeää on luoda kanavat, joissa kohtaavat tilojen ja palveluiden loppukäyttäjä sekä palveluiden järjestäjät ja tuottajat. Keskustelua ja yhteiskehittämistä yhteisön jäsenten kesken vahvistamalla ja asukkaita kuuntelemalla löydetään tekijät, jotka koetaan tärkeiksi oman elämän hyvinvoinnille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi parempaa käyttäjä- ja asiakaskokemuksen keräämistä ja hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

KPMG on selvittänyt useiden eri maiden kehittämisohjelmia ja -projekteja, joiden tarkoituksena on parantaa ikääntyvien ja heidän lähipiirinsä elämänlaatua asumiseen, liikkumiseen tai hyvinvoinnin palveluihin liittyen. Esimerkiksi tiedetään, että muistisairauden vaikutus ulottuu moninkertaiseen määrään sairastuneisiin nähden. Siksi jaksamista tukevia palveluita on kehitettävä myös lähipiirille, omaisille ja ystäville.

Ikäystävällisen yhteiskunnan tekijöitä ovat muissa maissa olleet mm.:
– Yhdyskunta- ja infrastruktuurin suunnittelu erityisesti liikkumista helpottavaksi
– Käyttäjä- ja asukaspaneelit, joiden tuloksia hyödynnetään suunnittelussa
– Kolmannen sektorin vahva mukana olo, palveluiden tuottajana, tiedon jakajana ja keskustelun herättäjänä
– Kokemusasiantuntijoiden osallistaminen palveluiden ja ympäristön kehittämiseen

Talkoohenkeä tarvitaan

On myös tutkittu ikääntyneiden yksinäisyyttä ja eristäytymistä yhteiskunnasta. Millä tavoin ja keiden toimesta tähän voitaisiin Suomessa tarttua napakammin? Uskomme, että näissä talkoissa tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistyötä. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat kukin tahoillaan vahvoja asiantuntijoita hyvinvoinnin, innovaatioiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhteiselle keskustelulle, päätöksille ja konkreettisille toimenpiteille olisi nyt kysyntää!

Keskustelua, avauksia ja keinoja ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseksi on tarjolla KPMG:n ja Rambollin seminaareissa 3.10. Helsingissä ja 10.10. Oulussa.

Eeva Juntunen

Eeva Juntunen työskentelee muutosjohtamisen asiantuntijana KPMG:n julkishallinnon palveluissa. Vapaa-ajalla Eeva nauttii piha- ja puutarhatöistä kotona ja mökillä.

onget

Luvassa hyvää ja kaunista – Kuntavaalit 2017

Ilmaista varhaiskasvatusta, lähikoulu lapsille ja hyvinvointia läpi koko elämän. Paikallislehdessä haalitaan ääniä lupaamalla inhimillisempää otetta ja turvallista tulevaisuutta. Joku ehdokkaista uskoo avoimeen mieleen, joku toinen puolestaan rohkeuteen ja räväkkyyteen. Jokaiselle jotakin. Mutta mitkä vaalilupaukset loppujen lopuksi purevat äänestäjiin? Mikä Sinuun uppoaa?

Kysyin meidän perheen kahdelta teini-ikäiseltä, millä perusteilla he valitsisivat valtuutettunsa, jos nyt saisivat äänestää. Vastaus tuli nopeasti:

— Teot ratkaisevat. Ehdokkaiden tulisi luvata vain sellaisia asioita, joihin pystyvät oikeasti vaikuttamaan. Ja pitäisi tehdä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä ajat sitten – ei auta keskustella ja odotella. Nuorten tulisi päästä vielä enemmän vaikuttamaan päätöksentekoon. Olisi hyvä, jos meidän kunta olisi nuorillekin oikeasti vaihtoehto elää ja asua, senkin jälkeen kun koulut on käyty.

Eli rohkeita päätöksiä, tekoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa; siinä nuorten kriteerit ehdokkaan valintaan.

Vahva johtaja vie muutoksia eteenpäin itse ja yhteistyössä

Vaalit osuvat aikaan, jolloin myllätään rakenteita uusiksi ihan toden teolla. Satavuotiasta Suomea trimmataan entistä ehommaksi vaikuttavuuden, kustannushyötyjen, elinvoimaisuuden, kestävän kehityksen ja hyvän asiakaskokemuksen nimissä. Tarkoitus on, että astumme tulevaan määrätietoisina ja elinvoimaisina.

Tavoite on saavutettavissa. Tosin tämä edellyttää osaavaa johtamista, oikeaa asennetta ja nopeaa reagoimista toimintaympäristön muutoksiin. Jotkut ulkoiset muutosvoimat ovat niin vahvoja, ettei kehityksen jarruttaminen edes kannata. Luopuminen olemassa olevasta ja hyppy uuteen on kuitenkin aina aluksi pienen tuskan takana. Vasta sen jälkeen päästään nauttimaan uudistumisen riemusta.

Julkisella sektorilla on erinomaisia johtajia. Sekä poliitikkoja että virkamiehiä. On johtajia, jotka uskovat muutokseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen, hyvään hallintoon ja valmentavaan johtamiseen. Minulla on ollut ilo coachata ja valmentaa juuri tällaisia, ammattitaitoisia johtajia. Kaiken tämän myllerryksen keskellä luottamus julkishallinnon johtajiin on vain vahvistunut, tiukoissa paikoissa syntyy päätöksiä ja tekoja.

Vahva johtajuus kaikilla päätöksenteon tasoilla ja tahoilla on perusedellytys muutoksen läpiviemiselle ja siinä onnistumiselle. Tässä muutamia vinkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ehdokasta valittaessa – puoluekannasta riippumatta:

Arvomaailma – onko ehdokkaan näkemys tasa-arvoisesta ja hyvinvoivasta yhteiskunnasta yhteneväinen omien ajatustesi kanssa?

Asenne – onko ehdokkaalla rohkeita ajatuksia uudistaa toimintatapoja? Puhkuuko hän intoa ja positiivista energiaa? Uskooko hän kunnan asukkaisiin, osallisuuden edistämiseen ja yhdessä kehittämiseen? Onko hänellä konkreettisia ehdotuksia, miten uusia työpaikkoja ja tulovirtoja saadaan luotua kuntaan ja alueelle?

Osaaminen ja verkostot – mitä osaamista ja kokemusta ehdokas tuo hallituksen tai valtuuston yhteiseen työskentelyyn? Onko ehdokas aktiivinen toimija eri verkostoissa, myös oman kunnan ulkopuolella?

Teot – mitä ehdokas on saanut tai uskot hänen saavan aikaiseksi? Syntyykö ideoista päätöksiä ja päätöksistä tekoja?

Johtaminen – onko ehdokas hyvä johtaja?

Onnea ehdokkaan valintaan. Sellaisen, joka tuo arkeesi sitä luvattua hyvää ja kaunista!


Partner Minna Tuominen-Thuesen vastaa KPMG:n julkishallinnon palveluista. Minna on työskennellyt julkishallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla vuosituhannen alusta lähtien ja sitä ennen yritysmaailmassa. Vapaa-ajan Minna viettää 100-vuotiasta taloaan remontoiden, liikkuen, opiskellen ja Tanskanmaalla lomaillen.

projektinhallinta

”Huikee idis” – vinkit kehittämishankkeen onnistuneelle toteutukselle

Meillä on ajatus, kerta kaikkiaan ”huikee idis”, miten ongelman voi ratkaista. Uusi innovaatio on vain tekemistä vaille valmis. Tarvitaan siis kehittämishanke, mutta miten se pitäisi toteuttaa?

Hankkeiden ulkoisista arvioinneista, kehittämisohjelmien koordinaattorin tehtävistä ja innovaatiotyön tukemisesta tekemämme havainnot päätyvät usein samoihin johtopäätöksiin: hankkeet vastaavat aitoihin tarpeisiin ja innovaatiotyö voi parhaimmillaan tuottaa uusia ratkaisuja ongelmiin, mutta projektityön toteutusta häiritsee kankea hankehallinto, tavoitteiden toteutumisen systemaattisuuden puute ja irrallisuus arkityöstä.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ravisteleva sote- ja maakuntauudistus toteutuu suurelta osin projektityön keinoin. Aikaa isoille muutoksille on vähän, ja sitä suuremmalla syyllä projektit tulisi toteuttaa tehokkaasti ja samalla vaikuttavasti. Siihen ainakin omissa hankkeissani pyrin.

Entä ratkaisu? Voisiko arvioinneista saatuja kokemuksia käyttää tiiviimmin tulevaisuuden rakennuspalikoina? Miten ”huikee idis” muuttuu toimivaksi käytännöksi arkityössä? Tässä neljä vinkkiä kehittämishanketta suunnittelevalle.

1. Pidä hallinto kevyenä

Kehittämishankkeen tarkoituksena on luoda uutta ajattelua, uudistaa toimintatapoja ja kyseenalaistaa totuttuja tehtäviä. Kankealla hallinnolla ja moniportaisella projektiorganisaatiolla sidotaan kallispalkkaisten johtajien ja asiantuntijoiden työaikaa ja tapetaan ideoita. Kehittämishankkeelle on annettava lupa rönsyillä, rikkoa rajoja ja kokeilla ketterästi vaihtoehtoja. Tarkoitus on luoda uutta — ei tuottaa rivejä ansioluetteloon.

Muista, että rekrytointi on investointi myös projektityössä. Muodosta vain kehittämistä vauhdittavia työryhmiä!

2. Vaadi tuloksia

Suurin osa hankehakemusten lupauksista jää toteutumatta. Eikä niitä kukaan oikeastaan osaa edes kaivata, kunhan loppuraporttiin osataan kirjoittaa muutama strategiasta löytyvä avainsana. Hankkeiltakin saa vaatia tuloksia. Jo suunnitteluvaiheessa on äärimmäisen tärkeää päättää, millä mittareilla tavoitteiden toteutumista seurataan.

Vanha totuus ”sitä saat mitä mittaat” pitää paikkansa myös kehittämishankkeissa. Konkretisoi siis tavoitteet ja aseta mittarit!

3. Implementoi alusta asti

Implementointi alkaa jo ennen varsinaista kehittämishanketta. Yleinen virhe on toteuttaa hanke ja miettiä sen jälkeen, miten tuloksia voisi hyödyntää. Hankkeen päätyttyä on ehkä keksitty kuminen kannatinpalkki, mutta ei oikein vielä tiedetä, missä kohdassa taloa sitä voisi käyttää. Kehittämishankkeet jäävät varmimmin arkityöstä irrallisiksi puuhasteluiksi, jos kehitystyön implementointia ei suunnitella jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Sisällytä hankesuunnitelmaan tulosten siirto arkityöhön!

4. Valmistaudu joustoihin

Usean vuoden kehittämishankkeen aikana myös toimintaympäristö muuttuu. Hankesuunnitteluvaiheessa tunnistettu tarve ei hankkeen loppuvaiheessa välttämättä vaadi suunnitteluvaiheessa ajateltuja ratkaisuja. Kehittämishankkeen on toimittava ketterästi ja reagoitava nopeasti toimintaympäristön muutoksiin, epärealistisiksi osoittautuviin tavoitteisiin ja uusiin tarpeisiin.

Hankesuunnitelmaan kirjatusta tavoitteesta jääräpäisesti kiinnipitäminen tuottaa vain syntyessään vanhentuneita innovaatioita. Kalibroi ja tarkenna tavoitteitasi säännöllisesti!

Kehittämishankkeiden lopputulokset ovat näkyviä saavutuksia, mutta kehittäminen itsessään pakottaa oppimaan uutta. Voidaanhan toki ajatella niinkin, ettei päämäärä ole tärkein, vaan matka sinne. Mutta voisiko matkankin tehdä resurssiviisaasti?

 

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Urheiluympäristön muutokset ja hyvinvointiin kytkeytyvät trendikeskustelut ajavat Jussia pohtimaan ilmiöiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ihmisten käyttäytymisen takana olevia tekijöitä. Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa ulkoillen maaseudun rauhassa.