talouslukuja

Ota tilintarkastaja avuksi liiketoiminnan kehittämiseen

Suuren yleisön silmissä tilintarkastaja mielletään edelleen ”Tiliniiloksi”, joka syynää yritysten kuitteja sekä muita lippuja ja lappuja. Tilintarkastajan rooli voi olla kuitenkin paljon muutakin. Tilintarkastus ja tilintarkastaja voivat toimia merkittävänä yrityksen kasvuun vaikuttava tekijänä monessakin mielessä.

Varsinkin perhe-ja kasvuyritysten kanssa työskentelevällä tilintarkastajalla on oltava proaktiivinen ja keskusteleva työskentelytapa. Tilintarkastus- ja taloushallinnon kokemuksen lisäksi tarkastajan on hyvä ymmärtää laajemmin maailmaa, jossa yritys toimii. Olen itse huomannut, että kokemukseni myös juridiikan ja verotuksen tehtävistä on tuonut huomattavaa lisäarvoa ajatteluuni, jota voin sitten asiakkaitteni kanssa hyödyntää. Harvemmin kukaan asiakas on ollut harmissaan esimerkiksi verotusnäkökulman mukaan ottamisesta keskusteluun, päinvastoin olen saanut tästä vain kiitosta.

Tilintarkastaja parantaa liiketoimintasi uskottavuutta

Tilintarkastaja on yrityksen ja sen omistajien yhteistyökumppani, jolla on laaja-alainen käsitys yhtiön toiminnasta, toimialasta sekä haasteista ja jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti yhtiön asioista. Liiketoiminnan keskeisiä elementtejä puolestaan ovat uskottavuus markkinoilla ja eri sidosryhmien luottamus yhtiötä kohtaan. Tilintarkastajan tavoitteena on tämän uskottavuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen.

Laadukkaan tilinpäätösinformaation julkistaminen herättää luottamusta, mutta uskottavan tilintarkastusyhteisön ja auktorisoidun tilintarkastajan merkintä tilinpäätöksen lopussa vankistaa asiakkaiden, rahoittajien, tavarantoimittajien ja muiden sidosryhmien luottamusta yhtiötä kohtaan.

Tilintarkastusyhteisöstä voi olla apua enemmän kuin luuletkaan

Yrityksen ja omistajien haasteet liittyvät usein kasvuun, rahoitukseen, ulkomaille etabloitumiseen, rakennejärjestelyihin, taloushallintoon, tietojärjestelmiin sekä vero- ja lakikysymyksiin. Hyvän tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön avulla on mahdollista saada ratkaisuja kyseisiin haasteisiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkastajalta vaaditaan entistä parempaa pelisilmää laajentaa osaamistiimiä asiakkaan tarpeen mukaan. Otan itse mielelläni suoraan jo tilinpäätöksen suunnitteluvaiheessa mukaan kollegan esimerkiksi joko laki- tai veropuolelta. On kaikkien etu, että haasteet tunnistetaan ajoissa, niihin reagoidaan nopeasti ja että ne hoidetaan kuntoon niin että asiakas voi nukkua yönsä rauhallisin mielin.

Tilintarkastaja toimii usein yrityksen johdon ja omistajien sparraajana, joka antaa näkemyksensä liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Hän voi kokemuksensa ja osaamisensa perusteella kertoa näkemyksensä esimerkiksi taloudellisen raportoinnin ja riskien hallinnan kehittämisestä, erinäisten ongelmien ratkaisusta, liiketoiminnallisten prosessien kehittämisestä sekä tilinpäätös- ja verosuunnittelusta.

Luottotilintarkastaja on siis aidosti läsnä ja kiinnostunut yrityksen toiminnasta. Liian usein olen kuullut sanottavan, että vastuullinen tarkastaja on vieraillut yrityksessä kerran vuodessa, jos sitäkään. Voiko tällaisissa tapauksissa siis puhua aidosta sparraamisesta? Tilintarkastaja pystyy kertomaan alan parhaista käytännöistä ja tuomaan uusia ideoita yhtiöiden toimintojen kehittämiseen.

Haasta siis rohkeasti tilintarkastajaasi!

 

Turo Koila johtaa KPMG:n Uudenmaan perhe- ja kasvuyrityspalveluryhmää, Enterprise Helsinkiä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa juoksemista ja elokuvia.

Neuvoni startupeille: Kilistele oikeille asioille ja ota tiimiin naisia

Muistan edesmenneen isoisäni kertoneen menestyksen reseptiksi yritysmaailmassa samppanjan, naiset ja positiivisen kassavirran. En usko, että hän sitä itse keksi, mutta se on jäänyt kirkkaana pienen pojan mieleen.

Kyseessä on kärjistys, mutta siinä piilee totuuden siemen, varsinkin kun asiaa tarkastelee startup-yritysten näkökulmasta. Yleisesti voidaan todeta, että näitä kaikkia kolmea – samppanjaa, naisia ja positiivista kassavirtaa – kaivataan startup-yrityksissä.

Yritystukien varaan ei kannata laskea

Toissaviikkona istuin ystäväni kanssa ja keskustelimme TEKESin myöntämistä tuista. Kävimme läpi omia tai kavereiden yhtiöitä, jotka eivät olisi saaneet minkäänlaisia yritystukia. Arvaa, miten monta tuli mieleen? Ei yhtään. Tasan nolla. Etlan mukaan lähes joka kymmenes suomalaisyritys sai yritystukia vuonna 2015. Viime vuonna yritystukia maksettiin neljän miljardin euron edestä. Luku on trendinomaisesti kasvanut.

Olen kilistellyt skumppalaseja, kun yritys on saanut TEKES-tuen, juhlistaen hienoa saavutusta. Meidän ei tulisi kuitenkaan liikaa tuudittua tukiin. Hallitus aikoo lähestyvässä kehitysriihessä käydä yritystuet läpi tiheällä kammalla. Yritystuista on tarkoitus löytää 150–200 miljoonan euron säästöt (Kauppalehti 12.4.2017). Tämä leikkuri osuu jollain aikavälillä myös startup-yhtiöihin ja näiden tukiin, tuskin kuitenkaan ensimmäisenä.

Myynti ei saa olla tabu

Tukien sijaan yrityksissä kannattaisi nauttia kuohuvasta, kun saadaan aikaan myyntiä ja positiivista kassavirtaa. Hämmentävän usein yritykset kuitenkin epäonnistuvat sen saavuttamisessa. Syy on merkillisen yksinkertainen: myyntiä ja myyntiprosessia ei ole suunniteltu, eikä sitä hoideta tai harjoiteta aktiivisesti.

Harva kokee olevansa huippumyyjä ja sitäkin harvemmin tehtävään löytyy luonnollinen henkilö perustajien joukosta.
Myyjä on kuitenkin se, joka kannattelee yrityksen koko toimintaa kun tuet on syöty. Ottakaa siis joukkoonne mahdollisimman pian ”Customer Manager” (lue: myyjä). Perusasioiden tulee olla kunnossa. Myyjä mahdollistaa positiivisen kassavirran, positiivinen kassavirta taas kannattelee kuoleman laakson yli. As simple as that.

Parhaissa tiimeissä on sekä miehiä että naisia

Kolmas suositukseni liittyy naisiin. Tunnettu fakta on, että startup-yhtiöiden perustajista valtaosa on miehiä. Euroopassa vain 14,7 % startup-yhtiöistä on naisten perustamia (the European Startup Monitor, 2016).

Oma kokemukseni on, että tiimit, joissa on vähintään yksi nainen, toimivat paremmin. Uskomustani tukevat myös tilastot. Mm. First Round Capital on raportoinut, että heidän kohdeyhtiönsä, joissa on vähintään yksi naisperustaja, suoriutuivat 63 prosenttisesti paremmin kuin yhtiöt, joissa oli ainoastaan miehiä. Katsokaa siis, että tiimissänne on miehiä ja naisia.

Uskallan väittää, että keskittymällä aikaisessa vaiheessa otsikon mukaisiin kahteen viimeiseen asiaan – naisiin ja kassavirtaan – yrityksesi menestyy keskiarvoa paremmin. Tarjoan skumpat, jos olen väärässä.

KPMG Startup-palvelut

Alexander Törnroth vastaa KPMG:n startup-palveluista. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu jalkapallo, erikoisoluet, lautapelit ja Fabergén pääsiäismunat.

osinkoverotus

PK-yritysten osinkoverotusta riepotellaan

Hallitusohjelmassa todettiin aikoinaan, että listaamattomien yhtiöiden nykyinen osinkoveromalli tulisi selvittää. Erilaisia ehdotuksia osinkoverojärjestelmäksi on ehditty puida julkisuudessa jo pitkään ja esimerkiksi taannoisessa VATT:n ja Etlan raportissa ammuttiin koko listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennusmalli alas. Uutta ehdotusta odotettiin jännityksellä – löytyisikö vihdoin tyydyttävä ratkaisu?

Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi toissa viikolla esityksensä, joka sisälsi mm. ehdotuksen uudeksi osinkoveromalliksi listaamattomille yhtiöille. Ehdotus yksinkertaistaisi nykyistä melko monimutkaista osinkoveromallia ja lisäksi se olisi hallinnollisesti suhteellisen helppo toteuttaa. Työryhmä ehdotti listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:

• Huojennetun osingon tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin
• Osingon pääomatuloveronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin
• Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin kokonaan
• Ansiotulo-osinko olisi 75 prosenttisesti veronalaista kuten nykyisinkin

Mitä nämä uudistusehdotukset tarkoittaisivat käytännössä?

Nettovarallisuudesta laskettavan tuottoprosentin alentaminen sekä huojennetun osingon veronalaisen osuuden nosto kiristäisivät selvästi monien PK-yritysten osakkaiden osinkoverotusta. Sinänsä tuottoprosentin alentamisidea ei tule yllätyksenä, sillä esimerkiksi jo VATT:n ja Etlan raportti suositteli nykyisen 8 %:n tuottorajan laskemista jopa lähelle markkinakorkoja. PK-yhtiön kohdalla tuottoa on kuitenkin jokseenkin erikoista verrata riskittömään korkotasoon.

Jos tuottoprosenttirajaa alennettaisiin olennaisesti, tarve yrityksen nettovarallisuuden kasvattamiseen lisääntyisi olennaisesti. Tämä taas tuntuu sopivan huonosti yhteen investointien kannustetavoitteen kanssa. Lisäksi ainakin 150 000 euron kynnysraja on ohjannut monien yritysten osingonjakokäyttäytymistä.

Malli keventäisi varakkaiden PK-yritysten osinkoverotusta

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ehdotetun mallin mukaan nettovarallisuuden riittäessä yli 200 000 euron osingoista tulisi saajalleen jatkossa kevyemmin verotettuja kuin nykyisin. Tällaisten varakkaiden perheyritysten määrä on kuitenkin melko rajallinen, eivätkä nyt ehdotetut muutokset kohtelisi PK-yrityksiä tasapuolisesti. Valtiovarainministeri Orpo ehtikin heti raportin saatuaan torppaamaan ehdotuksen heti kättelyssä ja totesi, ettei hän tule esittämään hallitukselle kyseisiä muutoksia. Aidosti kasvua ja työllisyyttä parantavilta veroratkaisuilta odotetaankin ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Nyt kaivataan selvää kannanottoa

Osinkoveromuutosten ympärillä on riittänyt paljon spekulaatiota ja arvailuja eri työryhmien ehdotusten osalta. Useita selvityksiä on pöydässä, joskin hieman erisuuntaisin lopputulemin. Samoin hallituskokoonpanot ja poliittiset linjaukset tuovat oman lisämausteensa arvailuihin. Monet PK-yritysten ratkaisut tai omistusjärjestelyt tehdään kuitenkin kymmenenkin vuoden aikajänteellä voimassa olevaan järjestelmään nojaten. Nyt vellova vaihtoehtojen meri tuskin vielä houkuttelee yrityksiä hallituksen toivomiin ripeisiin investointi- ja työllistämistalkoisiin, ellei kevätriihessä oteta selvää kantaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tulevaisuuteen.

Tax Partner Kirsi Adamsson on työskennellyt KPMG:llä vuodesta 2005 omistajavetoisten yritysten vero- ja yhtiöoikeudellisten kysymysten parissa. Kirsi vastaa valtakunnallisesti perhe- ja kasvuyritysten palveluista ja liiketoiminnasta.

Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu maalausta ja lentopalloa, kesällä Kirsi viihtyy kesämökillä ja golf-kentällä.

Voittajajoukkuetta rakentamassa?

”Jääkiekon nuoret maailmanmestarit 2016” on erinomainen tarina poikkeuksellisista yksilöistä ja mahtavasta joukkueesta. Patrik Laine ja Sebastian Aho olivat sekä nuorten mestaruusjoukkueessa 2016 kantavia voimia että myös nyt NHL-joukkueissaan.

Sitouta voittaja-asenne

Molemmat herrat ovat aina ylittäneet ne odotukset ja roolit, joihin heidät on kaavailtu joukkueissaan. Asenne, luovuus ja itseluottamus ovat tekijöitä, joiden avulla Laine ja Aho ovat menneet eteenpäin ja toimineet joukkueelleen oikean suunnan näyttäjänä. Miten avainhenkilöitä yrityksessä ohjataan viemään yritystä oikeaan suuntaan Laineen ja Ahon tavoin? Vuodenvaihde on oiva aika pysähtyä hetkeksi: katsoa taakse, miten kulunut vuosi on mennyt ja eteen: miten voitetaan seuraava tilikausi?

Voisimmeko me yrityselämässä ottaa oppia näiden nuorten asenteesta ja tavasta tehdä asioita eri tavalla kuin ennen? Kokemuksemme mukaan monet ovat toimineet tällä tavoin jo kuluneena vuonna. Useat yrittäjät ovat tunnistaneet ”avainpelaajiensa” tärkeyden ja haluavat pitää heistä kiinni, joko perinteisillä tai täysin uusilla innovatiivisilla kannustinmalleilla. Tällöin on myös mietitty eri liiketoimintojen yhtiöittämisiä, jolloin jokainen avainpelaaja voidaan sitouttaa juuri omaan pelikenttäänsä, jossa pelaajien välinen yhteispeli parhaiten toimii.

Usein nuori asiantuntija tai pelaaja on vasta muutamien vuosien jälkeen tuottavimmillaan yritykselle tai omalle joukkueelleen. NHL-joukkueet kiinnittävät nuoria tulevaisuuden tähtiä pitkillä usean vuoden miljoonasopimuksilla. Tulisiko yritystenkin miettiä, miten tärkeimmät nuoret ja kokeneemmat avainhenkilöt saadaan sitoutettua yhtiön toimintaan? Tähän olemme KPMG:llä kehittäneet pk-yrityksille tehokkaita avainhenkilöiden sitouttamisjärjestelmiä ilman miljoonasopimuksia. Sitouttamisten ja rakennejärjestelyiden pelikentällä on kuitenkin aina huomioitava kokonaisuus, mukaan lukien niin kirjanpito, verotus kuin yhtiöoikeus ja muu juridiikka, kuten työoikeuskysymykset, ettei kiekko sujahtaisi omaan maaliin.

Uusi vuosi: perusasiat kuntoon, sitouttamissuunnitelmat selville

Erityisesti joulun aikaan on tarpeen muistaa myös levätä, olla perheen ja muiden läheisten ihmisten kanssa eikä vääntää ruuvia liian tiukalle. Urheilijakin kehittyy levossa. Myös yrittäjän on hyvä laittaa perusasiat ensin kuntoon ennen kuin aloitetaan optimaalisten tulosten tavoittelu. Esimerkiksi yrittäjän huolellinen perhevarallisuuden suunnittelu turvaa yrittäjäperheen ja yhtiön edut tiukoissakin kilpailutilanteissa: yrittäjän uran loppuvaiheessa tulee mietittäväksi, miten ja milloin kiekon siirtää seuraavalle sukupolvelle. Tällöin muutamat syötöt ennen maalilaukausta voivat olla kullanarvoisia. Ennakoivat toimenpiteet varmistavat, että suunnittelutarvetta ei huomata liian myöhään ja ottelu voitetaan jo ennen jatkoaikaa.

Ensi vuosi on loistava uusi mahdollisuus. Olisiko nyt oikea aika tehdä asioita eri tavalla kuin ennen ja sitouttaa sekä antaa isompaa roolia yrityksesi avainhenkilöille? Lisäksi kentällisten eli yritysrakenteen olisi oltava kunnossa, jotta yksilöt voisivat sitoutua yrityksesi pelitapaan.

Uskomme, että jatkossa voittavat joukkueet, joiden rakenne on kunnossa ja jonka yksilöt eivät pelkää häviämistä, vaan rakastavat voittamista.

Juho Wallenberg ja Tero Kurvinen toimivat KPMG Oy Ab:lla asiantuntijoina vero- ja lakipalveluissa. He työskentelevät tiiviisti omistajayrittäjien kanssa ja auttavat heitä yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa, verostrukturoinneissa, henkilöstön palkitsemisessa ja sitouttamisessa, perhevarallisuuden suunnittelussa sekä urheilijoiden vero- ja talousasioissa. Vapaa-ajallaan he seuraavat ja harrastavat aktiivisesti urheilua.