robotti

Digitalisaatiosta potkua tilintarkastukseen

Datasta on tullut nykyajan mustaa kultaa, öljyä, joka nopeiden mobiiliyhteyksien avulla ruokkii sekä muokkaa yhteiskuntaa, puhumattakaan merkittävistä vaikutuksista yritysten liiketoimintamalleihin.

Digitalisaation vaikutukset ulottuvat kaikkiin toimialoihin. Palveluja pyritään tuottamaan yhä tehokkaammin vastaamaan asiakkaan tarpeita ja toiveita. Lähes kaikilla hyödykkeillä ja tuotteilla on joko suora tai välillinen kytkentä dataan ja teknologiaan, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Hyvänä esimerkkinä ovat itseohjautuvat autot, joiden kehitys oppivan tekoälyn myötä on harpannut huiman askeleen.

Datan avulla parempi asiakaskokemus

Uudistamme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös tilintarkastus- ja varmennuspalvelujamme. Teknologian korvatessa rutiinitöitä tilintarkastajan rooli taloudellisen informaation varmentajana, johdon neuvonantajana sekä sparraavana asiantuntijana korostuu entisestään. Analysoimalla ja muokkaamalla asiakkaan dataa voimme tarjota asiakkaillemme uusia näkökulmia ja lisäarvoa. Asiantuntijoillamme on enemmän aikaa asiakaspalveluun ja asiakkaan haasteiden ratkaisuun.

Tilintarkastaja – elinkeinoelämän luottohenkilö

Tilintarkastuksella on merkittävä rooli Suomen elinkeinoelämässä. Tilintarkastajaa arvostetaan ja hänen ammattitaitoonsa sekä korkeaan ammattietiikkaansa luotetaan. On mahdollisuus tehdä töitä niin perheyhtiöiden kuin kansainvälisten pörssiyritystenkin kanssa ja kasvattaa tämän pohjalta osaamista haluttuun suuntaan. Erilaiset julkishallinnon yhteisöt ovat myös merkittävä asiakasryhmä, joka tarjoaa asiantuntijoillemme mielenkiintoisia urapolkuja. Nuorelle tilintarkastajalle avautuu jo työuran alkuvaiheessa näköalapaikka talouselämään monipuolisen asiakaskunnan parissa.

Kulmakivenä vuorovaikutus

Robotiikka ja automaatio ovat olleet viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja yleisessä keskustelussa. Arviot työn katoamisen määrästä ja vauhdista poikkeavat rajusti eri tutkimuslaitosten selvityksissä. Vaikutuksia on paljolti dramatisoitu ja liioiteltu. Selvää on, että digitalisaatio muokkaa työympäristöämme, ja osa rutiinitehtävistä katoaa, mutta jatkossakin ihmisten välinen vuorovaikutus on asiantuntijaliiketoiminnan tärkein kulmakivi. Hallittavan tiedon määrä on valtava, minkä vuoksi avainasemassa ovat yhä vahvemmin yhdessä tekeminen ja toisiltamme oppiminen. KPMG tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia sekä hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen tilintarkastajille myös tulevaisuudessa. Intohimomme on toimia asiakaslähtöisesti samalla huolehtien henkilöstömme kehitysmahdollisuuksista ja työn ilosta.

 

Toni Aaltonen johtaa KPMG:n tilintarkastuspalveluja ja on johtoryhmän jäsen. Vapaa-aikana hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa.

Heikko kontrolliympäristö edesauttaa riskien realisoitumista Venäjän liiketoiminnassa

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Venäjän talousnäkymiä pidetään heikkoina. Suomesta katsottuna tuntuu perustellulta ja etenkin mukavammalta keskittyä niihin markkinoihin, joissa valo pilkahtelee ja kasvua voidaan odottaa. Yleinen virhe on jättää laskevassa markkinassa pyristelevä tytäryhtiö entistä vähemmälle huomiolle.

Heikko rupla hämää riskiarviointia

Euroopan keskuspankin vuoden 2015 ruplan eurokeskikurssi laski 34 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, vuoden päättävästä ruplasta tuli euroon nähden 12 prosenttia edellisvuotista halvempi. Ruplan heikkeneminen tekee Suomeen raportoitavista euroluvuista merkittävästi totuttua pienempiä, eikä pienten lukujen analysointiin investoida aikaa. Tämä ei valitettavasti johda siihen, että liiketoiminnan riskit pienenisivät samassa suhteessa.

Vaikka talousnäkymä on kehno ja toiminnan volyymi näyttäisi kutistuneen, ei se tarkoita että markkinat Venäjällä olisivat pysähtyneet. Kehitystä tapahtuu, joskin muutoksen suunta vaihtelee. Poukkoilevassa markkinassa toimiva yritys tarvitsee omistajaohjauksen näkökulmasta enemmän huomiota kuin ennen.

Heikkenevässä markkinatilanteessa väärinkäytös- ja luottotappioriskit kasvavat

Liiketoiminnan kasvuun perustuvat palkitsemisjärjestelmät ovat menettäneet tehoaan. Venäläisten ostovoima on laskenut ja ulkomaiset hankinnat kallistuneet. Entistä suurempi riski on, että omaa elintasoa pyritään ylläpitämään kielletyin keinoin.

Venäjällä toimivan yhtiön sidosryhmillä menee keskimäärin huonommin kuin viime vuonna. Kauppaa on helpompi tehdä, jos hyväksyy vaatimattomammat maksuehdot, mutta perusteltavaa on harkita, kannattaako luottotappioriskin kasvattamisesta palkita myyntihenkilökuntaa. Tilanteita, joissa yhtiön ja työntekijän edut ovat ristiriidassa, tulee vastaan joka alalla. Näitä varten on oltava hyväksytty toimintatapa ja selkeä ohjeistus.

Ennaltaehkäisevistä korjaustoimenpiteistä hyötyy eniten

Liian usein kontrollipuutteisiin herätään vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Paikallisyhtiön sisäisiä prosesseja päivitettäessä on aiheellista muistaa liiketoimintakulttuurien erot ja valita tulokulma, joka ei itsessään synnytä muutosvastarintaa. Kulttuurieroista huolimatta selkeät prosessit ja tehokkaat kontrollit ovat paikallisjohdon etu. Mikäli näin ei ole, on syytä kysyä, johdetaanko tytäryhtiötä omistajan hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Kontrolliympäristön tehostaminen ei välttämättä vaadi organisaatiolta merkittäviä rahallisia lisäsijoituksia, sen sijaan piittaamattomuus puutteista saattaa tulla kalliiksi. Otollinen hetki asioiden kuntoon laittamiseen on toimintaympäristöön liittyvän epävarmuuden kasvaessa, mutta panostus ei mene hukkaan vaikka liiketoiminta nousisikin uuteen kukoistukseensa.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

Pankkiautomaatit

Finanssisektorin regulaatiohaasteet sekä kustannussäästöjen hakeminen – onko asiakas unohtunut?

Finanssitoimiala on sopeuttamassa voimakkaasti toimintaansa alati muuttuvaan sääntely-ympäristöön. Kiristyvä ja monimuotoistuva sääntely lisää pankkien rahoituskustannuksia, sekä asettaa paineita kannattavuudelle etenkin uusien likviditeettisääntöjen ja pitkäaikaista rahoitusta koskevan sääntelyn kautta. Samaan aikaan perinteisten pankkien liiketoimintalogiikkaan kohdistuu paineita alan uusien, pienten toimijoiden tuomien innovaatioiden sekä ketterien toimintamallien kautta. Tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta.

Regulaatiohaasteet, liiketoiminnan kustannukset ja koveneva kilpailu toimialan koetinkivinä

Pankeille 2010-luku on merkinnyt erityisesti liiketoiminnan painopisteiden uudelleen arviointia, regulaation hallintaa, kulujen karsimista ja sitä kautta tehokkuuden hakemista. Pankit ovat laajassa mittakaavassa vastanneet sääntelyyn erityisesti sisäisillä säästötoimenpiteillä, toimintoja ja konttoriverkostoa on karsittu ja prosessien automatisointia on viety pidemmälle. Lisäksi toiminnassa on pyritty yksinkertaistamaan ja karsimaan tarjottavia tuotteita, sekä muuttamaan asiakkaan kohtaamisen toimintatapoja tehokkuuden aikaansaamiseksi.

Sääntely näkyy asiakkaille

Tuloksia on jo saavutettu. Pankkien tuotto/kulu -suhde on kehittynyt Suomessa hyvin suotuisasti, eli kustannustalkoissa on jo nyt onnistuttu. Mutta miten on käynyt asiakasnäkökulman, onko asiakas unohtunut tai unohtumassa?

Pankeille sääntelyn kautta asetetut vaatimukset ovat toki näkyneet asiakkaille. Lainojen saatavuus ja hinnoittelu ovat muuttuneet riskiperusteisemmiksi ja marginaalit ovat leventyneet sääntelyn myötä. Asiakkaita on myös ohjattu hinnoittelun kautta toimimaan entistä enemmän verkossa itsepalveluperiaatteella. Henkilökohtaista palvelua saa edelleen, mutta se on aiempaa enemmän kohdennettu muun muassa sijoituspalveluihin tai varallisuudenhallintaan, kun taas muu henkilökohtainen palvelu on hinnoiteltu yhä korkeammalle maksullisten palvelupakettien ja palvelumaksujen myötä. Ilmaispalveluista on jo useimmissa tapauksissa luovuttu – myös hyvien asiakkaiden kohdalla.

Mistä jatkossa lainaa?

Rahoituksen saantikin on aiempaa tarkemmassa syynissä. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus arvioidaan aiempaa huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Uusien, aloittamassa olevien yritysten ja innovaatiotoiminnan rahoitusmahdollisuudet saattavat heiketä – juuri korkeariskiseksi mielletyn toiminnan takia. Suuret yritykset voivat kyllä saada lainoitusta suoraan pääomamarkkinoilta. Pankkien marginaalien ja palkkioiden kasvattaminen vaikuttaa erityisesti pk-sektoriin, joka on varainhankissaan riippuvainen pankkiluotoista.

Mitä asiakkaille jää kustannusjahdin jälkeen?

Asiakkaita ei ole kuitenkaan unohdettu. Sääntely- ja kustannustalkoot merkitsevät ja tulevat jatkossakin merkitsemään kiristyviä lainaehtoja, sekä asiakkaiden selkeämpää jakoa jyviin ja akanoihin. Samalla pankkien talkoot tuovat mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaiden ahdinkoa helpottamaan kehitetään perinteisen antolainauksen rinnalle muun muassa pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä tuoteinnovointeja. Voimme odottaa jatkossa myös sijoittamiseen ja maksamiseen yhä erikoisempia uusia ratkaisuja. Tuskin jakelukanavien uudet ulottuvuudetkaan jäävät vain verkon ja mobiilin pankkiasioinnin varaan.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.

Oletko tavannut ihka elävän tilintarkastajasi?

Tilintarkastussesonki on käynnistynyt ja tilintarkastajat suuntaavat yrityksiin ja tilitoimistoihin tarkastamaan asiakkaiden päättynyttä tilikautta. Osalle yrityksistä tilintarkastaja mielikuvallisesti näyttäytyy valitettavasti edelleen kerran tilikaudessa ilmestyvänä, pelottavanakin orgaanina, joka tulee pedanttisella otteella tarkastamaan, ovatko pilkut ja pisteet oikeilla paikoillaan.

Korostunut sosiaalinen kanssakäyminen on nykyisin jäädäkseen tullut toimintatapa. Yritysten ja yrittäjien kanssa keskustellessa kuulee kuitenkin hämmästyttävän usein, että tilintarkastajaa ei ole milloinkaan tavattu. Ainoa konkreettinen todiste hänen olemassaolostaan on kaupparekisterimerkinnän lisäksi kerran vuodessa ilmestyvä autografi.

Tutustu ja tunne

Toimintaympäristön jatkuvat muutostilanteet ja haasteet edellyttävät aikaisempaa proaktiivisempaa kanssakäymistä sidosryhmien kanssa. Tämä koskee myös suhdetta tilintarkastajaan. Yhtiön ja sen keskeisten henkilöiden tulee tuntea yhtiön tilintarkastaja ja yhteistyön tulee olla aktiivista ja helppoa. Tilintarkastajalle tulee uskaltaa kertoa myös haasteista ja ongelmista. Nykypäivänä yhtiö voi odottaa tilintarkastajalta proaktiivista otetta. Tilintarkastajan pitäisi olla yksi niistä henkilöistä, joita johdon ja omistajien on helppo lähestyä aiheesta kuin aiheesta.

Katse myös tulevassa

Vaikka tilintarkastajan keskeinen tehtävä onkin päättyneen tilikauden tarkastaminen, niin yhteydenpidon tilintarkastajan kanssa tulee olla proaktiivista läpi tarkastettavan tilikauden. Keskusteluiden fokuksen tulee olla kuluvassa ja tulevissa vuosissa. Pelkkiin peruutuspeileihin katsominen ei tarjoa enää tänä päivänä yrityksille sitä tukea, jota he tarvitsevat tilintarkastajiltaan. Yrityksen johto ja omistajat eivät kaipaa sparrausta ja näkemyksiä ainoastaan taaksejääneistä aalloista vaan etenkin edessä olevista karikoista ja myötätuulta tarjoavista reittivalinnoista.

Odota tilintarkastajalta 10-ottelijan taitoja

Koska tilintarkastajalta saa tarvittaessa odottaa näkemyksellisyyttä, on hänellä ja hänen käytössään olevalla tiimillä oltava laajaa osaamista ja kokemusta. Tilintarkastajan on kyettävä seuraamaan muuttuvaa pykäläviidakkoa ja sitähän Suomessa tunnetusti riittääkin, kansainvälisistä pykälistä puhumattakaan. Tarkastuksen ympärillä vaikuttaa luonnollisesti vero- ja lakikysymykset, samoin kuin kertaluonteiset tapahtumat, kuten omistus- ja rakennejärjestelyt. Kaikkiin liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin on lupa odottaa tilintarkastajan näkemystä.

Nykyisessä toimintaympäristössä ei enää kuitenkaan ole mahdollista, että tilintarkastajalla itsellään on valmiudet suoriutua kaikista 10-ottelun lajeista kiitettävin arvonsanoin. Tilintarkastajalla on oltava käytössään riittävät asiantuntijaresurssit, jotta mikä tahansa vastaan tuleva asia pystytään hoitamaan ja sitä kautta tarjoamaan asiakkaalle parasta mahdollista palvelua.

Sinun tehtäväsi on haastaa tilintarkastajasi!

Tilintarkastajan pitää pystyä tarjoamaan yritykselle näkemyksiä. Yrityksen ei tulisi päästää tilintarkastajaa liian helpolla vaan häneltä tulee vaatia riittävästi aikaa keskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Tavoitettavuus tulee olla kunnossa ympäri vuoden.

Tarkastuskäynnit ovat monessa yrityksessä parhaillaan käynnissä. Haasta ja tutustu tilintarkastajaasi ja varmista, että tunnette toisenne riittävän hyvin, ja että elementit yhteistyön tiivistämiselle entisestään ovat olemassa.

Käy lukemassa myös edellinen blogini ”PK-yrityksistä lisää yhteisöveroa”.

Jouni_Sivunen_100x100Jouni Sivunen vastaa KPMG:n perhe- ja kasvuyrityspalveluista Uudellamaalla ja työskentelee samalla vero- ja lakiasiantuntijana. Jouni harrastaa liikuntaa ja matkustelua. Harrastukseksi voitaneen lukea myös innostus kehittää uusia toimintatapoja PK-yritysten avuksi.