ulkomaankomennukset

Kansainvälinen liikkuvuus vaatii venymistä ja ketteryyttä

Osallistuin KPMG:n Global Mobility Forumiin Barcelonassa – yhdessä yli 400 eri yhtiöissä työskentelevän asiantuntijan kanssa. Edustimme yli 40 eri kansallisuutta. Yhteinen puheenaiheemme oli, mitkä asiat vaativat venymistä kansainvälisesti liikkuvien työntekijöiden parissa työskenteleville – ”What is stretching Global Mobility”.

Mitä ratkaisuja Global Mobility Forumin osallistujilla ja panelisteilla oli venymistä vaativiin tilanteisiin?

# 1 / Miten hallita kasvavat kustannuspaineet?

Miten yhtiö voi selvitä tilanteesta, jossa komennuslaisten määrä kasvaa rajusti, mutta asian hoitamista varten annettu budjetti ei muutu? Asiaa kommentoi erään ison hotelliketjun edustaja, jossa erinäisten toiminnan uudelleen järjestelyjen myötä komennuslaisten määrä suureni. Tässä tapauksessa sisäisiä prosesseja uudistettiin. Lisäksi pyrittiin automatisoimaan sekä yksinkertaistamaan mahdollisimman monia prosessin vaiheita.

Automatisoinnin ja prosessien selkeyttämisen puolesta puhui myös toisen yhtiön edustaja, jossa seurattavien työmatkojen määrä vuosittain on sadoissa tuhansissa. Näiden seurannassa yhtiö on pyrkinyt mahdollisimman automatisoituun seurantaan. Automaatio ei toki ollut ainoa tekijä, vaan kyseisessä yhtiössä kustannuksia on myös pidetty kurissa jatkuvan ja ennakoivan bisneksen kanssa käytävän keskustelun avulla.

Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että yhä useammassa yhtiössä pyritään pois manuaalisesta työstä ja pyritään hakemaan ratkaisuja, joissa komennuksiin liittyviä yksinkertaisia työvaiheita voidaan toteuttaa vähemmällä työllä.

# 2 / Miten saadaan siirrettyä työntekijät nopeasti pois katastrofialueilta?

Työmatkalaisten seurantaan ja näihin liittyvien riskien hallitsemiseksi on tärkeää tietää, missä yrityksen työntekijät ovat matkustelleet ja toki myös se, mihin heidän tulevat matkat ovat suuntautumassa.

Teknologia voi auttaa myös poikkeustilanteissa. Työntekijöiden paikallistamistietojen helppo saatavuus oli auttanut erästä paneelikeskusteluun osallistunutta yritystä merkittävästi luonnonkatastrofien yhteydessä. Kansainväliseen liikkumiseen erikoistunut tiimi yrityksessä pystyi nopeasti reagoimaan ja siirtämään pois työntekijöitä riskialueilta. Asian sujuvaa hoitamista auttoivat tarkat tiedot työntekijöiden oleskelupaikasta, sujuva prosessi ja selkeät roolit työntekijöiden siirrossa.

# 3 / Miten hallita yleistyvään etätyöhön liittyvät riskit?

Erään suuren IT-alalla toimivan yrityksen edustaja totesi, että yhä useammin esiin nouseva haaste on etätyön yleistyminen. Kaikki tietävät, että etätyö etenkin rajoja ylittävinä on omiaan aiheuttamaan viranomaisvelvoitteita työskentelyvaltiossa.

Vaikka viranomaisvelvoitteiden selvittäminen saattaakin olla työlästä, on se kuitenkin hoidettavissa. Vielä haastavampaa on hallita ja saada tietoon nämä elävässä elämässä syntyvät, rajoja ylittävät etätyötilanteet. Keskusteluun osallistuneiden sekä yleisöstä tulleet mielipiteet tukivat kaikki samaa ratkaisua: asiasta informointi sisäisesti ja selkeä prosessi etätyösopimuksille.

Monet esiin nousseet ulkomaankomennushallintaa venyttävät asiat voidaan ratkaista automaatiolla ja työntekijöiden liikkeitä seuraavalla teknologialla, mutta etätyön hallinta on astetta vaativampi haaste — ei kuitenkaan mahdoton ratkaistavaksi.

Jutellaan lisää venyvistä kansainvälisistä työtilanteista! Mikä teillä aiheuttaa eniten haasteita?

Tax Partner Paula Holmström vastaa KPMG People Services -ryhmässä monien KPMG:n asiakkaiden ulkomaankomennuksiin liittyvistä tukipalvelusta. Ulkomaankomennuksiin liittyvien vero- ja sosiaaliturvakysymysten parissa Paula on työskennellyt KPMG:lla vuosituhannen alusta.

Vapaa-aika kuluu juoksuharrastuksen sekä lasten harrastusten parissa, mutta myös jooga tasapainoittaa hektistä arkea.

Luottamusmies – turha vai tarpeellinen?

Luottamusmiehen irtisanomissuojan piiriin pääseminen jopa irtisanomisajalla sekä yrityksissä tapahtuneet luottamusmiesaseman väärinkäyttötapaukset herättävät kysymyksen luottamusmiesjärjestelmän tarpeellisuudesta.

Luottamusmieheksi jopa irtisanomisajalla

Työtuomioistuin antoi viime joulukuussa tuomion, jossa varapääluottamusmies oli tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen jälkeen irtisanomisaikansa kuluessa tullut sijaisena hoitamaan pääluottamusmiehen tehtävää sairausloman ajaksi. Työtuomioistuimen mukaan varapääluottamusmies oli sijaisuutensa perusteella tullut pääluottamusmiehen irtisanomissuojan piiriin, minkä vuoksi työnantaja oli menetellyt laittomasti irtisanoessaan varapääluottamusmiehen työsuhteen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä.

Ratkaisu on siinä mielessä erikoinen, että käytännössä tulkinta mahdollistaa jatkossa tilanteet, joissa luottamusmies voi estää varaluottamusmiehen työsuhteen irtisanomisen jäämällä itse sairauslomalle tai mahdollisesti muulle vapaalle.

Luottamusmiehiä moneen junaan

Edellä kerrottu on vain yksi esimerkki niistä ongelmista, joita vanhanaikainen ja nykypäivän työelämään soveltumaton luottamusmiesjärjestelmä voi työnantajalle aiheuttaa. Työnantajan liiketoiminnan tarpeita ymmärtämätön ja tehtäväänsä epäsopiva luottamusmies voi halutessaan hankaloittaa yhteistoimintaa työpaikalla monellakin tapaa. Paikallisesta sopimisesta kieltäytyminen, työnantajan päätösten kyseenalaistaminen ja lisäselvitysten jatkuva vaatiminen sekä yleinen luottamusmiesaseman väärinkäyttö negatiivista työnantajamielikuvaa lietsomalla ovat vain joitakin esimerkkejä käytännön elämässä esiin tulleista ikävistä tilanteista. Työnantajan kannalta erityisen hankalaa on, että luottamusmiehen toimintaan on hyvin vaikea puuttua tämän irtisanomissuojan ja liiton vankkumattoman tuen vuoksi.

Toisaalta taas työnantajamyönteinen, yhteistyökykyinen ja työnantajan liiketoiminnan tarpeita ymmärtävä luottamusmies voi olla työnantajalle erittäin arvokas viestijä henkilöstön suuntaan. Parhaimmillaan luottamusmies tukee työnantajan ratkaisuja ja viestii työnantajamyönteistä mielikuvaa henkilöstön suuntaan edesauttaen omalta osaltaan hyvää yhteistoimintaa, paikallista sopimista ja positiivista yhteishenkeä työyhteisössä.

Luottamusmiesjärjestelmästä voisi luopua

Luottamusmiesjärjestelmä on jäännös työehtosopimusten syntyajoilta, jolloin maaseudulta kaupunkiin työn perässä muuttaneet tehdastyöläiset tarvitsivat luottamusmiehen valvomaan etujaan. Nykypäivänä työn sisältö on suurelta osin muuttunut asiantuntijatyöpainotteiseksi ja yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi tietotyöksi. Samalla työntekijät ovat yhä itsenäisempiä ja myös tietoisia omista oikeuksistaan eikä entisaikojen edunvalvonnalle luottamusmiehen välityksellä ole enää tarvetta. Siten luottamusmiesjärjestelmästä nykymuodossaan voitaisiin vanhentuneena luopua kokonaan.

Johanna Uusitalo toimii KPMG:llä työoikeuden asiantuntijana. Yhteistoimintamenettelyt ja työsuhderiidat ovat Johannan ydinosaamisalueita.

Vapaa-aikaansa Johanna viettää perheensä ja koiransa kanssa sekä urheillen.

robotti

Yksinkertaista, rakas Watson: Lakimiehillämme on loistava tulevaisuus!

Olisi lohdutonta seistä KPMG:n sadan lakimiehemme edessä ja kertoa, että paras juristimme on robotti. Tuskin innostuisin juridiikka-automaattien ilosanoman julistamisesta asiakkaillemmekaan.

En epäile digitalisaation, tekoälyjen tai lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ja vallankumouksellisuutta lakipalveluillemme. Päinvastoin, olen aina ollut jännittynyt ja innostunut kaikesta uudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Tunnistan lukuisia lakipalveluiden osa-alueita, joita ei ajan oloon ole mahdollista hoitaa kilpailukykyisesti käsityöammattilaisen ottein. Tuskin maltan odottaa, että pääsen laajentamaan lakipalveluidemme tarjoomaa teknologiaratkaisuin uusille alueille.

Juristiemme kanssa keskustellessani nousee esiin kunnia-asia tehdä laadukasta juridiikkaa asiakkaille. Mitä tämä laatu on ja miten se aikanaan pärjää parhaalle robotillemme? Laatu tarkoittaa ensinnäkin vahvaa substanssiosaamista, esimerkiksi yhtiöoikeuden, tietosuojajuridiikan tai vaikkapa työoikeuden saralla. Asiakirja-automaatio varmistaa vähitellen laadullisen ja sisällöllisen vähimmäistason oikeudellisille asiakirjoille, joiden räätälöinnistä ja merkityksellisyydestä asiakkaalle vastaa juristi.

Juristi projektin johtoon

Asiakkaat odottavat juristeiltamme projektinjohtamistaitoja itse substanssiosaamisen rinnalle. Projektinjohtamiseen on omat tekniset työkalunsa, mutta juristi projektin johdossa, pitämässä lankoja käsissään varmistaa sen, että ymmärrys siitä, miten projektiin liittyvät erilaiset, moniulotteiset seikat otetaan jatkuvasti huomioon ja miten yllätyksiin reagoidaan, antaa asiakkaalle ajan ja rauhan keskittyä liiketoimintansa muihin haasteisiin.

Yrityskaupat, laajat rakennejärjestelyt, valtioiden rajat ylittävät toimeksiannot eri maiden oikeudellisten erojen yhteensovittamisineen ovat parhaita paikkoja juristin osaamisen kasvulle.

Juristi liiketoiminnan muutostilanteisiin

Enenevässä määrin olen alkanut liittää laadukkaan juridiikan osaksi näkemyksellisyyden ja oivaltavan tavan tunnistaa ja ratkaista asiakkaan liiketoiminnan haasteita. Haluan, että juristimme toimivat taidokkaasti erilaisissa asiakkaan liiketoiminnan murros- ja muutostilanteissa. Ne ovat asiakkaalle ainutkertaisia, meille erimuotoisina toistuvia. Parhaimmillaan näissä yhdistyy usean juridiikan substanssiosaamisalueen yhteensovittaminen, liiketaloudelliset lainalaisuudet, verotus, asiakkaan toimialan erityispiirteet sekä kansainvälisyys.

Maailma muuttuu – niin juristikin

Olen erittäin iloisena kuunnellut, kun juristimme viestivät haluavansa tehdä tiimityötä, työskennellä entistä enemmän yhdessä KPMG:n talouden, verotuksen, tilintarkastuksen, liikkeenjohdon ja teknologia-ammattilaisten kanssa. Ratkaisuhakuinen asiakaspalvelu, innostuneen ja motivoituneen moniosaajatiimin kanssa avaakin selkeän valtatien lakipalveluidemme kasvulle ja juristeillemme mielekkäät ammatilliset urapolut, joita teknologinen muutos vahvasti tukee.

Engblom_Ari_100x100
Partner Ari Engblom johtaa KPMG:n lakipalveluita. Vapaa-aikana hän liikkuu luonnossa, istuttaa puita ja mökkeilee.
verotus Venäjällä

Venäjän verokarhu kurmoottaa liike-elämää

Viime aikoina voimaan tulleet lakimuutokset ja veroviranomaisen uudet lain tulkinnat syövät yhtiöiden likviditeettiä. Samalla oikeusistuinten päätöksistä on tullut entistä hankalammin ennustettavia. Naapurin verokarhun kanssa toimitaan päivitetyillä pelisäännöillä ja jokaisen Venäjän markkinoilla toimivan yrityksen on syytä pysyä perillä muutoksista.

Verotukseen ja rahansiirtoihin liittyvän kontrollin tiukentuminen näkyy sekä yksittäisissä lakimuutoksissa että viranomaisten tulkinnoissa. Pakollisiin viranomaisraportteihin vaaditut tiedot ovat yksityiskohtaistuneet ja niiden määrä on kasvanut.

Esimerkiksi lainsäätäjän pyrkimykset estää verotulojen pako matalan verotuksen maihin ja veroviranomaisen lisääntynyt tiedontarve on kasvattanut raportointivaatimuksia:

— Lähes kaikkien ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisten tulisi nykysäädösten mukaan raportoida viranomaisille ulkomaiset pankkitilinsä kaikkine tilitapahtumineen, jos lakia tulkittaisiin tiukasti.
— Veroviranomainen on ryhtynyt vaatimaan selvityksiä siitä, että ulkomainen lainanantaja on saadusta korkotuotosta perimmäinen edunsaaja.
— Ensi heinäkuusta lähtien lähes kaikkien kassakoneiden tulee olla verkkoon kytkettyjä, jotta veroviranomainen saa haluamansa tiedot reaaliaikaisesti.

Lakiuudistukset lisäävät epävarmuutta ja nakertavat likviditeettiä

Vuosi 2017 toi Venäjän verotukseen kourallisen muutoksia, joista etenkin muutos verotappioiden hyödyntämiseen koskettaa monia suomalaistaustaisia yrityksiä: tammikuun alusta lähtien yhtiö saa hyödyntää verotuksellisia tappioita vain puolet kauden veroistaan. Toinen puoli on maksettava rahalla. Vaikka tappioiden vanhenemisaika on verolainsäädännöstä poistettu, rasittaa uudistus yhtiöiden jo tänään likviditeettiä ja inflaatio syö hyödyn hamassa tulevaisuudessa hyödynnettävistä saamisista.

Veroriidoista voi tulla kalliita

Vielä vuonna 2013 veronmaksaja voitti yli puolet veroriidoista oikeudessa. Viime vuosien aikana ovat oikeusistuinten päätökset muuttuneet nopealla tahdilla aiempaa suosiollisemmiksi veroviranomaiselle. Veroviranomaisen uusien vaatimusten lista kasvaa nopeasti, eikä suurta osaa näistä ole vielä oikeusistuimissa testattu.

Veroviranomaisen uudet tulkinnat ovat johtaneet myös riitatilanteisiin, joihin ratkaisua on etsitty oikeussaleissa. Lähtökohtaisesti vastaajana oleva yritys joutuu ensin maksamaan verottajalle ja hakemaan rahojaan takaisin seuraavassa oikeusasteessa. Käytäntö painaa yrityksen kassaa, vaikka oikeudenpäätös olisikin myöhemmin yhtiölle myönteinen.

Veromuutosten seurantatarpeesta tuli jatkuva

Kehitys ei ole omiaan kohentamaan liiketoimintaympäristöä saati houkuttelemaan lisäinvestointeja. Yllämainitut esimerkit eivät kuitenkaan ole toiminnan este. Kehityssuunta alleviivaa tarvetta liiketoimintaympäristön seurantaan ja kykyyn muuttaa omaa toimintaa ympäristön muuttuessa.

Rationaalinen Venäjän markkinoilla toimija huomioi toimintaympäristön muutokset ja päivittää ajoissa riskienhallintatyökalunsa — eikä jää verokarhun kurmootettavaksi.

Risto Rausti on työskennellyt useita vuosia taloushallinnon tehtävissä Venäjällä ja toimii nykyisin KPMG:n asiantuntijana Venäjän liiketoiminta-alueella.

protektionismi

Nostaako protektionismi päätään myös verotuksessa?

Yrityskauppojen verosuunnittelussa pyritään varmistamaan, että kaupan rahoittamiseksi otetun velan korot voidaan vähentää verotuksessa. Asian merkitystä voidaan havainnollistaa arkielämästä otetulla esimerkillä: sijoitusasunnon ostajakin odottaa saavansa vähentää sijoitusasunnon hankintaa varten ottamansa lainan korot saamastaan verotettavasta vuokratulosta.

Vastaavasti yrityskaupassa ostaja voi pyrkiä rahoittamaan korkomenonsa hankitun yrityksen tuottamalla kassavirralla ja vähentämään korkomenonsa hankitun yrityksen tuottamaa voittoa vastaan. Verottajan kannalta asia ei ole aiemmin ollut kovin kiinnostava, koska vähennyskelpoista korkomenoa vastaa veronalainen korkotulo.

Miksi kiinnostus korkovähennyksiin on herännyt?

Korkovähennykset alkavat kiinnostaa verottajaa, kun korko maksetaan toiseen valtioon eikä vähennyskelpoista korkomenoa vastaa Suomessa veronalainen korkotulo. Esimerkiksi pääomasijoittajien hakiessa yrityskaupoilleen tuottoa velkavivulla voivat yrityskauppavelan määrä ja siitä maksettu korko kasvaa suuriksi, jolloin korkovähennyksellä saattaa olla iso fiskaalinen merkitys.

Ulkomaiset ostajat ovat usein pyrkineet vähentämään yrityskaupan korot Suomessa perustamalla Suomeen osakehankintaa varten ns. apuyhtiön, joka rahoittaa korkomenonsa hankitun yhtiön antamalla konserniavustuksella.

Verottaja on reagoinut koroista johtuvaan verotulon menetykseen

Lainsäätäjä on useissa maissa suojautunut suurilta korkovähennyksiltä rajoittamalla korkojen yleistä vähennysoikeutta. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Suomessa verottaja on kuitenkin lainsäätäjän toimenpiteiden lisäksi alkanut rajoittaa nimenomaan ulkomaille maksettuja korkosuorituksia veronkiertosäännöksen nojalla.

Korkein hallinto-oikeus antoi viime toukokuussa ratkaisun, jossa yrityskaupasta johtuneiden ulkomaille maksettujen korkojen vähennyskelpoisuus evättiin apuyhtiörakennetta vastaavassa ns. sivuliikerakenteessa. Ratkaisun jälkeen verottaja tiedotti, että korkovähennys voidaan evätä myös apuyhtiörakenteissa. Näitä veroriitoja on nyt vireillä suuri määrä.

Kysymys on protektionismista

Veronkiertosäännökseen perustuva korkovähennysten epääminen kohdistuu käytännössä yksipuolisesti ulkomaille maksettuihin korkoihin. Veronkiertosäännöstä ei ole käytetty kotimaahan maksetun koron vähennyskelpoisuuden epäämiseen, koska vastaava korkotulo verotetaan silloin Suomessa eikä Suomessa tapahdu verotulon menetyksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös KHO 2017:5 on tästä yksi osoitus.

Jos ulkomaille maksettujen korkojen vähentämistä aletaan rajoittaa, on se syrjintää ja protektionismia, jonka uhka maailmassa on kasvanut muutenkin Brexitin ja Trumpin presidentiksi tulon jälkeen. USA:ssahan suunnitellaan jo maahantuotujen tavaroiden ja ulkomailta ostettujen palveluiden vähennyskelvottomuutta yrityksille (ns. Border Adjustment).

Protektionismilla on haitallisia taloudellisia vaikutuksia, kun korkovähennys vaikuttaa ulkomaalaisten halukkuuteen investoida Suomeen. Vaarana on myös, että muut valtiot vastaavat samalla mitalla ja alkavat rajoittaa korkovähennyksiä suomalaisen sijoittajan tehdessä yrityskauppoja ulkomailla. Protektionismi on tunnetusti lyhytnäköistä: lopulta kaikki kärsivät.

Antti_Leppänen_100x100Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.

osinkoverotus

PK-yritysten osinkoverotusta riepotellaan

Hallitusohjelmassa todettiin aikoinaan, että listaamattomien yhtiöiden nykyinen osinkoveromalli tulisi selvittää. Erilaisia ehdotuksia osinkoverojärjestelmäksi on ehditty puida julkisuudessa jo pitkään ja esimerkiksi taannoisessa VATT:n ja Etlan raportissa ammuttiin koko listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verohuojennusmalli alas. Uutta ehdotusta odotettiin jännityksellä – löytyisikö vihdoin tyydyttävä ratkaisu?

Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi toissa viikolla esityksensä, joka sisälsi mm. ehdotuksen uudeksi osinkoveromalliksi listaamattomille yhtiöille. Ehdotus yksinkertaistaisi nykyistä melko monimutkaista osinkoveromallia ja lisäksi se olisi hallinnollisesti suhteellisen helppo toteuttaa. Työryhmä ehdotti listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotukseen seuraavia muutoksia:

• Huojennetun osingon tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin
• Osingon pääomatuloveronalainen osuus korotettaisiin 25 prosentista 40 prosenttiin
• Huojennetusti verotetun osingon 150 000 euron raja poistettaisiin kokonaan
• Ansiotulo-osinko olisi 75 prosenttisesti veronalaista kuten nykyisinkin

Mitä nämä uudistusehdotukset tarkoittaisivat käytännössä?

Nettovarallisuudesta laskettavan tuottoprosentin alentaminen sekä huojennetun osingon veronalaisen osuuden nosto kiristäisivät selvästi monien PK-yritysten osakkaiden osinkoverotusta. Sinänsä tuottoprosentin alentamisidea ei tule yllätyksenä, sillä esimerkiksi jo VATT:n ja Etlan raportti suositteli nykyisen 8 %:n tuottorajan laskemista jopa lähelle markkinakorkoja. PK-yhtiön kohdalla tuottoa on kuitenkin jokseenkin erikoista verrata riskittömään korkotasoon.

Jos tuottoprosenttirajaa alennettaisiin olennaisesti, tarve yrityksen nettovarallisuuden kasvattamiseen lisääntyisi olennaisesti. Tämä taas tuntuu sopivan huonosti yhteen investointien kannustetavoitteen kanssa. Lisäksi ainakin 150 000 euron kynnysraja on ohjannut monien yritysten osingonjakokäyttäytymistä.

Malli keventäisi varakkaiden PK-yritysten osinkoverotusta

Mielenkiintoista on kuitenkin se, että ehdotetun mallin mukaan nettovarallisuuden riittäessä yli 200 000 euron osingoista tulisi saajalleen jatkossa kevyemmin verotettuja kuin nykyisin. Tällaisten varakkaiden perheyritysten määrä on kuitenkin melko rajallinen, eivätkä nyt ehdotetut muutokset kohtelisi PK-yrityksiä tasapuolisesti. Valtiovarainministeri Orpo ehtikin heti raportin saatuaan torppaamaan ehdotuksen heti kättelyssä ja totesi, ettei hän tule esittämään hallitukselle kyseisiä muutoksia. Aidosti kasvua ja työllisyyttä parantavilta veroratkaisuilta odotetaankin ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Nyt kaivataan selvää kannanottoa

Osinkoveromuutosten ympärillä on riittänyt paljon spekulaatiota ja arvailuja eri työryhmien ehdotusten osalta. Useita selvityksiä on pöydässä, joskin hieman erisuuntaisin lopputulemin. Samoin hallituskokoonpanot ja poliittiset linjaukset tuovat oman lisämausteensa arvailuihin. Monet PK-yritysten ratkaisut tai omistusjärjestelyt tehdään kuitenkin kymmenenkin vuoden aikajänteellä voimassa olevaan järjestelmään nojaten. Nyt vellova vaihtoehtojen meri tuskin vielä houkuttelee yrityksiä hallituksen toivomiin ripeisiin investointi- ja työllistämistalkoisiin, ellei kevätriihessä oteta selvää kantaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tulevaisuuteen.

Tax Partner Kirsi Adamsson on työskennellyt KPMG:llä vuodesta 2005 omistajavetoisten yritysten vero- ja yhtiöoikeudellisten kysymysten parissa. Kirsi vastaa valtakunnallisesti perhe- ja kasvuyritysten palveluista ja liiketoiminnasta.

Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu maalausta ja lentopalloa, kesällä Kirsi viihtyy kesämökillä ja golf-kentällä.

ulkomaankomennukset

Rakkaudesta omituisen haastaviin verosolmuihin

Vietimme ystävänpäivänä yhteistä aamukahvihetkeä KPMG-talossa ulkomaankomennuskiemuroissa painiskelevien yritysten kanssa. Tilaisuuteen oli houkutellut mahdollisuus pohtia omituisia, haastavia ja erikoisia tilanteita. Mukana oli varsin monilla eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Tässä muutama omituinen tilanne tosielämästä:

# 1 / Katosiko työntekijä salaa ulkomaille?

Entä jos etätyötä tehdäänkin Suomen rajojen ulkopuolella? Etelänaurinko houkuttelee tai puolison työ vie ulkomaille. Harva pysähtyy tässä miettimään, mitä tapahtuu etätyöläisen verotukselle ja sosiaaliturvalle. Hyvin usein jo noin puolen vuoden mittainen etätyö toisessa maassa johtaa verotukseen tässä toisessa maassa. Samalla Suomeen on mahdollisesti pidätetty jo verot ja kahden maan verotuksen yhteensovittaminen ei ole välttämättä helppo tehtävä. Kun työntekijän verosolmut on ratkaistu, saattaa vielä jäljelle jäädä työnantajavelvoitteet vieraassa maassa.

Tärkeää näissä rajojen yli suuntautuvissa etätöissä olisi pysähtyä ja miettiä vaikutukset sekä työntekijän että työnantajan velvoitteiden osalta. Tämä onnistuu parhaiten, kun työntekijän siirtyminen ulkomaille tehdään suunnitellusti ja siihen otetaan mukaan yrityksessä ulkomaankomennuksia hoitavat tahot. Näin työntekijä ei vahingossa katoa ulkomaille.

# 2 / Osakepohjaiset palkkiot ja näiden aiheuttamat harmaat hiukset

Osakepohjaisten järjestelyjen perusteella saatujen palkkioiden jakamisessa eri maiden välillä on olemassa selkeät kansainväliset säännöt. Suomessa osakepohjaiset tulospalkkiot vapautetaan Suomen verosta siltä osin kun palkkio on kertynyt ulkomailta ja tähän osuuteen voidaan soveltaa ns. kuuden kuukauden sääntöä. Myös Suomessa nämä palkkiot jaetaan OECD:n linjausten mukaan ja ristiriidat ovat eri maiden välillä harvinaisia, vaikkakin mahdollisia.

Jos kyse on optioista, asettaa verolainsäädäntömme reunaehtoja: Suomen ja työskentelymaan välillä on oltava verosopimus, toisen valtion on verotettava tuloa palkkana ja lisäksi on annettava näyttöä siitä, että osakepohjainen tulospalkkio on tuotu työskentelyvaltion viranomaisen tietoon. Tämän lisäksi pitäisi pystyä pitämään kirjaa siitä, miten palkkioiden kertymisjaksot ovat jakaantuneet eri maiden välille. Mitä useammin henkilö siirtyy maasta toiseen, sen useampaan maahan verotus jakaantuu, ja jokainen maa tuo mukanaan uuden tavan ja uudet lomakkeet.

Säännöt ovat selkeitä, mutta verotuksen toteutusta varten vaadittava näyttö ja selvitys voi kuitenkin osoittautua työlääksi. Ilman selkeää ohjeistusta, seurantaa ja tukea voivat osakepohjaiset tulospalkkiot aiheuttaa harmaita hiuksia ulkomaankomennuksella olevalle.

# 3 / Yleinen tilanne, selkeät säännöt – toteutus haastava

Sokerina pohjalla, ja maininnan arvoisena, on myös ulkomaalainen suomalaisen yhtiön hallituksessa istuva henkilö, jonka sosiaaliturva joudutaan järjestämään Suomen ulkopuolella. EU- ja ETA-alueen yhteiset, ja varsin selkeät pelisäännöt sosiaaliturvan järjestämiseksi johtavat varsin usein siihen, että suomalainen yhtiö joutuu rekisteröitymään toiseen valtioon saadakseen hallituksen jäsenensä lakisääteiset sosiaaliturvavelvoitteet hoidettua.

Yhdessä asiakkaidemme kanssa vietetty aamukahvi osoitti taas, että eri yhtiöissä painiskellaan samojen ongelmien kanssa. Taas voitiin todeta, että vaikka tieto ehkä lisää tuskaa, niin tiedon jakaminen, ja pulmallisten ulkomaankomennuksiin liittyvien kysymysten ratkominen yhdessä on antoisaa, hauskaa ja mielenkiintoista.

Ellet ole ennen osallistunut aamukahvitilaisuuksiimme, niin tervetuloa mukaan! KPMG:n tapahtumiin tästä.

 

Tax Partner Paula Holmström vastaa KPMG People Services -ryhmässä monien KPMG:n asiakkaiden ulkomaankomennuksiin liittyvistä tukipalvelusta. Ulkomaankomennuksiin liittyvien vero- ja sosiaaliturvakysymysten parissa Paula on työskennellyt KPMG:lla vuosituhannen alusta.

Vapaa-aika kuluu juoksuharrastuksen sekä lasten harrastusten parissa, mutta myös jooga tasapainoittaa hektistä arkea.