robotti

Digitalisaatiosta potkua tilintarkastukseen

Datasta on tullut nykyajan mustaa kultaa, öljyä, joka nopeiden mobiiliyhteyksien avulla ruokkii sekä muokkaa yhteiskuntaa, puhumattakaan merkittävistä vaikutuksista yritysten liiketoimintamalleihin.

Digitalisaation vaikutukset ulottuvat kaikkiin toimialoihin. Palveluja pyritään tuottamaan yhä tehokkaammin vastaamaan asiakkaan tarpeita ja toiveita. Lähes kaikilla hyödykkeillä ja tuotteilla on joko suora tai välillinen kytkentä dataan ja teknologiaan, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisia ominaisuuksia. Hyvänä esimerkkinä ovat itseohjautuvat autot, joiden kehitys oppivan tekoälyn myötä on harpannut huiman askeleen.

Datan avulla parempi asiakaskokemus

Uudistamme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös tilintarkastus- ja varmennuspalvelujamme. Teknologian korvatessa rutiinitöitä tilintarkastajan rooli taloudellisen informaation varmentajana, johdon neuvonantajana sekä sparraavana asiantuntijana korostuu entisestään. Analysoimalla ja muokkaamalla asiakkaan dataa voimme tarjota asiakkaillemme uusia näkökulmia ja lisäarvoa. Asiantuntijoillamme on enemmän aikaa asiakaspalveluun ja asiakkaan haasteiden ratkaisuun.

Tilintarkastaja – elinkeinoelämän luottohenkilö

Tilintarkastuksella on merkittävä rooli Suomen elinkeinoelämässä. Tilintarkastajaa arvostetaan ja hänen ammattitaitoonsa sekä korkeaan ammattietiikkaansa luotetaan. On mahdollisuus tehdä töitä niin perheyhtiöiden kuin kansainvälisten pörssiyritystenkin kanssa ja kasvattaa tämän pohjalta osaamista haluttuun suuntaan. Erilaiset julkishallinnon yhteisöt ovat myös merkittävä asiakasryhmä, joka tarjoaa asiantuntijoillemme mielenkiintoisia urapolkuja. Nuorelle tilintarkastajalle avautuu jo työuran alkuvaiheessa näköalapaikka talouselämään monipuolisen asiakaskunnan parissa.

Kulmakivenä vuorovaikutus

Robotiikka ja automaatio ovat olleet viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä ja yleisessä keskustelussa. Arviot työn katoamisen määrästä ja vauhdista poikkeavat rajusti eri tutkimuslaitosten selvityksissä. Vaikutuksia on paljolti dramatisoitu ja liioiteltu. Selvää on, että digitalisaatio muokkaa työympäristöämme, ja osa rutiinitehtävistä katoaa, mutta jatkossakin ihmisten välinen vuorovaikutus on asiantuntijaliiketoiminnan tärkein kulmakivi. Hallittavan tiedon määrä on valtava, minkä vuoksi avainasemassa ovat yhä vahvemmin yhdessä tekeminen ja toisiltamme oppiminen. KPMG tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia sekä hyvät edellytykset ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen tilintarkastajille myös tulevaisuudessa. Intohimomme on toimia asiakaslähtöisesti samalla huolehtien henkilöstömme kehitysmahdollisuuksista ja työn ilosta.

 

Toni Aaltonen johtaa KPMG:n tilintarkastuspalveluja ja on johtoryhmän jäsen. Vapaa-aikana hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa.

liput

Neljäs teollinen vallankumous tulee — kenen lippua kannat?

Yrityksillä on hyvin erityyppisiä tapoja lähestyä uusien teknologian, liiketoimintamallien ja muutosten tuomaa haastetta. Paras ratkaisu riippuu liiketoiminnan kypsyystasosta.

Edellisessä kirjoituksessa käsittelimme niitä haasteita, joita uudet teknologiat, muutos itsessään ja uudet digitaaliset liiketoimintamallit luovat yrityksille. Haasteet voi taklata ja mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, tässä näkemyksiämme.

Ketterä toimintamalli

Uudessa ympäristössä kehittämisen ketteryys ei enää riitä, vaan johtamisjärjestelmien ja taloudellisen suunnittelun tulee vähintäänkin tukea ketterää toimintamallia tai olla itsessäänkin ketterää.

Uuden teknologian ja perinteisen liiketoiminnan ja yrityksen toimintamallien tukeminen ei onnistu helposti yhteisellä toimintamallilla saman organisaation sisällä, vaan tarvitaan kaksi erillistä toimintamallia.

Ensimmäisellä toteutetaan jatkuvien palveluiden tehokas ja ennustettavissa oleva tuotanto. Esimerkiksi perinteisessä liiketoiminnan ja IT:n palvelutuotannossa voidaan tavoitella ennustettavaa tehokkuutta suhteessa tuotannon kustannuksiin. Tälle mallille on tyypillistä laatia pitkän tähtäimen tiekarttoja, järjestelmällistä kehittämistä ja jatkuvaa parantamista mittareiden mukaan.

Toisen toimintamallin avulla puolestaan keskitytään uutta teknologiaa hyödyntävien asiakasratkaisujen sekä liiketoiminta- ja palvelumallien innovointiin yhdessä liiketoiminnan ja IT:n kanssa. Tätä bimodaalista palvelutuotantomallia täydentää uuden digitaalisen liiketoiminnan toimintamalli, jossa tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja ratkaisuja asiakkaille kevyillä ja muutosherkillä tuotantotiimeillä ja kumppaniverkostolla. Mallille on tyypillistä pitkäjänteinen investoiminen asiakkaan kuuntelemiseen ja jopa mukaan ottamiseen, nopeuteen, muutosherkkyyteen, kokeilemiseen, yrityksiin ja erehdyksiin sekä hyvin nopeaan kasvuun, kun kultasuoni lopulta löytyy.

On harvinaista, että yksi organisaatio saa nämä kaksi toimintamallia rullaamaan rinnakkain. Tyypillisempää on kuulla puolitiehen jääneistä toteutuksista.

Voittaja ymmärtää digitaalisuuden riskit ja mahdollisuudet

Perinteisesti yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä on käsitelty riskienhallinnan näkökulmasta. Riskit eivät kuitenkaan ole pelkästään negatiivisia, vaan ne voivat sisältää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaalisten riskien ja niiden sisältämien mahdollisuuksien luonteen ja vaikutuksen oikea ymmärtäminen ohjaa samanaikaisesti vähentämään liiketoiminnan riskejä ja hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia.

Kehitystä tarkkaan seuraamalla päästään usein hyppäämään kelkkaan paremmassa kypsyysvaiheessa ja vältetään turhat kehitysinvestoinnit.

Neljännen teollisen vallankumouksen rintamalinjat eivät ole selkeät. Voittava idea, strategia ja ratkaisu selkeytyvät vasta tulevaisuudessa. Voittavan värisiä lippuja kantaneet nostetaan jalustoille ja muut jäävät koneiston hampaisiin. Neljäs teollinen vallankumous koskettaa meitä kaikkia ja tärkein kyky sen hyödyntämiseen on kyky ymmärtää – ei kyky toimia. Nopeammin juokseminen ketterämmin mutta päättömästi ei auta ilman oikeaa visiota ja viisasta strategiaa.

Harri Kotakoski toimii KPMG:n IT transformaatioryhmässä Senior Managerina. Hänen erityisosaamistaan ovat johdon konsultointipalvelut ja IT-palvelunhallinta. Konsultoinnin kokemusta hänellä on parikymmentä vuotta, josta suurin osa ajasta on kulunut suuria globaaleja integraatio- ja konsolidaatiohankkeita vetäen. Vapaa-aikana Harri nauttii mökkipuuhastelusta silloin kun kaikki aika ei mene perheen harrastusten puitteissa uiden, hiihtäen ja lasketellen.

Senior Manager Pauli Wihuri toimii tietohallinnon johdon neuvonantajana ja konsulttina tietohallinnon, riskienhallinnan ja kyberturvallisuuden kehittämishankkeissa, joista hänellä on yli 30 vuoden kokemus. Vapaa-aikana Pauli ajaa moottoripyörällä klubissa, golfaa, pelaa lentopalloa, osallistuu hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan ja pelaa verkkoyhteisössä strategiapeliä.

uusi yhteys

Neljäs teollinen vallankumous tulee — oletko valmis?

Keskustelin jonkin aikaa sitten erään suuren suomalaisen yrityksen tietohallintojohtajan kanssa heidän mittavasta järjestelmähankkeestaan. Osana hankkeen toteuttamista oli ehdotettu henkilöstön vaihtamista, koska henkilöstön osaamisen kehittämiseen perustuvaa suunnitelmaa pidettiin vieraana.

Uudet teknologiat houkuttelevat mahdollisuutena suureen tuottavuuden parantamiseen. Toisaalta se myös herättää uhkakuvia liiketoiminnan häviämiseen liittyen. Pelkoja nostattavat myös uudistumisen vallankumouksellinen voima ja nopeus sekä henkilöstön vanhojen roolien häviäminen.

Jos henkilöstön osaamisen kehittäminen vastaamaan uusien teknologioiden mukaisia toimintamalleja ei ole enää liiketaloudellisesti järkevää, voidaanko pehmeät arvot – yritysmielikuva, henkilöstön sitoutuminen ja työviihtyvyys – unohtaa kokonaan?

Ennustettavuus ja innovointi eivät sulje toisiaan pois

Rohkaisemme yrityksiä tarttumaan uuden teknologian härkää sarvista ja katsomaan teknologiamurrosta suoraan silmiin. Käytännön toteutuksen tasolla valmiita yksinkertaisia ja suoraviivaisia ratkaisuja ei kuitenkaan vielä löydy, koska vanhat periaatteet esimerkiksi seurannan ja budjetoinnin osalta eivät enää päde.
Muutos on jatkuvaa ja muutoksessa ei sinänsä ole mitään uutta. Sen sijaan muutosvauhdin kiihtyminen on johtanut tilanteeseen, jossa jatkuvassa muutoksessa eläminen on uusi vakio. Tämä voi johtaa organisaatiossa turhautumiseen ja jatkuvan muutoksen tehottomuuteen sekä epäonnistuneisiin investointeihin. Muutoksen johtamisen, suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla hyvin järjestelmällistä, joustavaa ja nopeaa.

Digitaalisen ekosysteemin kirous

Asiakkaiden herkästi muuttuvien tarpeiden ja vaatimuksien mukainen palveluiden jatkuva kehittäminen on digitaalisessa liiketoiminnassa yritykselle elinehto. Ei kannata ajatella tekevänsä kaikkea itse, vaan keskittyä ydinliiketoimintaan, valita strategiset kehitysalueet ja toteuttaa joustavat rajapinnat tehokkaiden kumppaneiden sitouttamiseksi. Digitaalisessa liiketoiminnassa pitää kuitenkin varautua äkilliseen asiakkaiden kaikkoamiseen ja oman tontin ohittamiseen, jos joku ekosysteemin arvoketjussa oleva keksii paremman ratkaisun asiakkaille.

Disruptive technologies – eli mitä?

Uuteen teknologiaan pohjautuvat uudet liiketoimintatavat voivat tuottaa häiriöitä yrityksen perinteiseen liiketoimintaan sekä suorasti että epäsuorasti. Suora vaikutus liittyy liiketoimintamalliin ja -kenttään. Se tuo mukanaan uuden tavan tehdä asioita ja saattaa yllättäen lakaista pois pohjan perinteiseltä liiketoiminnalta. Epäsuora vaikutus taas vaikuttaa liiketoiminnan palvelutuotannon toimintamallin tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttaen oleellisesti liiketoiminnan kokonaiskustannusrakenteeseen.

Suorien häiriötekijöiden ymmärtäminen ja etsiminen on ensiarvoisen tärkeää kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Epäsuorilla häiriötekijöillä voi myös olla merkittävä vaikutus. Ne tulee käsitellä ja ratkaista nopeasti, panostamatta niihin kuitenkaan liikaa.

Miten näitä haasteita sitten kannattaisi taklata ja mahdollisuuksia hyödyntää? Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Harri Kotakoski toimii KPMG:n IT transformaatioryhmässä Senior Managerina. Hänen erityisosaamistaan ovat johdon konsultointipalvelut ja IT-palvelunhallinta. Konsultoinnin kokemusta hänellä on parikymmentä vuotta, josta suurin osa ajasta on kulunut suuria globaaleja integraatio- ja konsolidaatiohankkeita vetäen. Vapaa-aikana Harri nauttii mökkipuuhastelusta silloin kun kaikki aika ei mene perheen harrastusten puitteissa uiden, hiihtäen ja lasketellen.

Senior Manager Pauli Wihuri toimii tietohallinnon johdon neuvonantajana ja konsulttina tietohallinnon, riskienhallinnan ja kyberturvallisuuden kehittämishankkeissa, joista hänellä on yli 30 vuoden kokemus. Vapaa-aikana Pauli ajaa moottoripyörällä klubissa, golfaa, pelaa lentopalloa, osallistuu hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan ja pelaa verkkoyhteisössä strategiapeliä.

FinTech innovaatiot

Finanssitoimiala muuttuu – millainen on sen tulevaisuus?

Finanssitoimialalle tulee yhä useammin uusia toimijoita myös toimialan ulkopuolelta. Niiden mukanaan tuomat tuotteiden ja palveluiden uudet innovaatiot yhdessä globalisaation ja digitalisaation kanssa muuttavat toimialaa ja toimijoiden roolia. Puhutaankin FinTech -toimialan kasvamisesta finanssitoimialan sisälle.

FinTech-toimialan monet mahdollisuudet

Kaikkien tuntemien pikavippiyhtiöiden rinnalle ovat nousseet vertaislainapalveluja tarjoavat yhtiöt. Lainaaminen muuttuu muutenkin joukkorahoituspalveluiden mukanaan tuomien uusien mahdollisuuksien myötä. Myös maksamisen alueelle on tullut uusia toimijoita toimialan ulkopuolelta. Voidaankin kysyä syrjäytyvätkö perinteiseen maksamiseen liittyvät toimintatavat uusien innovaatioiden, kuten mobiilimaksamisen, virtuaalisen lompakon ja virtuaalivaluuttojen, takia?

Uudet innovaatiot houkuttelevat yhä uusia toimijoita ja digitalisaatio on madaltanut alalle tulon kynnystä. Digitaaliset alustat yhdistävät ennennäkemättömällä tavalla ihmiset, tehostavat liiketoimintaprosesseja sekä toimintatapoja ja tukevat globaalin liiketoimintamallin synnyttämistä todella nopeutetulla tavalla. Nopeus yhdistettynä joustavuuteen ja reagointiherkkyyteen on nyt korostetusti valttia. Entä miten käy alan perinteisille toimijoille? Syövätkö nopeat toimijat alan perinteiset ja usein hitaana pidetyt konkarit?

FinTech -toimijoiden haasteet

Uudet toimijat eivät valloita markkinoita helposti. Finanssialan perinteisten toimijoiden reagointi on jo alkanut, osin regulaationkin pakottamana. Perinteiset toimijat ovat reagoineet kilpailutilanteen muuttumiseen, uusien toimijoiden innovointeihin ja regulaatioon muun muassa harmonisoimalla nykyisiä liiketoimintamallejaan. Näin kyetään toiminnan tehostamiseen, standardoituihin edullisiin tuotteisiin ja sitä kautta suuriin volyymeihin. Perinteisten toimijoiden tukena on myös niiden asiakaskokemuksen laajuus. Asiakkaat luottavat alan nykyisiin toimijoihin paremmin, kuin aluksi pieniin ja joustaviin FinTech-yhtiöihin. He saavat myös kokonaisvaltaisempaa palvelua perinteisimmiltä toimijoilta. Realistista on kuitenkin odottaa, että uudet toimijat saavat jalansijaa markkinoilta yhä enemmän. Osa perinteisistä toimijoista on myös valinnut liittoutumisen tien FinTechien kanssa. Kuka voittaa tässä – molemmatko?

Uusien toimijoiden haasteena on muun muassa keskinäinen kilpailu, joka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi maksamiseen liittyvissä innovaatioissa. Kovenevan kilpailun myötä nykyisten tuotteiden ja palveluiden arvon säilyttäminen tarjoaa haasteita, samoin kuin esimerkiksi kasvun ja laajentumisen ylläpito tulevaisuudessa.

Osittain FinTech-toimijoiden joustavuus johtuu siitä, että ne toimivat osaksi tai kokonaan regulaation ulkopuolella. Finanssitoimialan sääntely ja sen mukanaan tuomat rajoitteet tai yllätykset voivat kuitenkin kohdistua jatkossa myös niihin. Osalta toimijoista voidaan vaatia toimilupia, lisäksi riskienhallinnan ja valvonnan vaatimukset kasvavat ja tietoturvan sekä sijoittajansuojan hallinta korostuvat varmasti jatkossa. Riskinä on, että alalle tulon kynnys nousee ja toiminnan joustavuus heikkenee. Lisäksi uudet innovaatiot vaativat rahoitusta.

Uusi suunta finanssitoimialalla

FinTech-toimijoiden menestymistä puoltavat ketteryys uusien ratkaisujen tuojana ja toteuttajana, Big Datan hyödyntäminen innovaatioissa sekä sosiaalisen median käyttäminen markkinointikanavana.

Jo nyt on varmaa että finanssitoimiala on muuttunut voimakkaasti, osittain regulaation sekä uuden teknologian ja innovaatioiden vuoksi, mutta myös uusien toimijoiden myötä. Perinteiset toimijat muokkaavat toimintaansa ennakoiden tulevaa sekä uusien kilpailijoiden toimintamalleja. Osa niistä onnistuu siinä, osa saattaa kuitenkin epäonnistua ja menettää markkinaosuuksiaan uusille toimijoille. FinTech-yhtiöt ovat tulevaisuuden suunnannäyttäjiä innovaatioiden kautta. Kuluttaja on väistämättä se, joka hyötyy alan kehityksestä ja uusien innovointien käyttöönotosta.

Timo Ankelo työskentelee KPMG:n Financial Services -toimialan liiketoiminnasta vastaavana partnerina Suomessa. Hän on toiminut tarkastuksen ja konsultoinnin eri tehtävissä lähes 25 vuoden ajan. Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten parissa sekä puutarhan tarjoamissa haasteissa.
Digitalisaatio

Digitalisaatiolla Suomi ketteräksi

Digitalisaatio on luultavasti käytetyin termi kun kuvataan megatrendejä ja toiminnan tehostamista. Se tarkoittaa prosessien ja palveluiden sähköistämistä siten, että palvelut ovat saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta, kaikkialta ja millaisella päätelaitteella tahansa.

Monelle tuttu esimerkki digitalisaatiosta on vakuutusyhtiön verkkopalvelu. Vakuutukset voi ostaa verkosta ja yleensä palvelu on integroitu reaaliajassa muihin järjestelmiin. Esimerkiksi autovakuutusta hankkiessa sovellus on yhteydessä Trafin tietokantaan, ettei kaikkia auton tietoja tarvitse itse naputella rekisteriotteesta nettilomakkeeseen.

Olennaista onnistuneessa digitalisaatiossa on ymmärtää, että pelkkä paperiprosessin siirto nettilomakkeeksi ei riitä, vaan koko prosessi pitää pystyä miettimään uudelleen joustavammaksi, sekä hyödyntää kaikkia niitä rajapintoja, joiden kautta loppukäyttäjän käyttökokemus saadaan mahdollisimman hyväksi. Käyttäjä pystyy vaihtamaan palveluntarjoajaa verkossa helposti ja se valikoituu ennen kaikkea käyttökokemuksen ja nopeuden mukaan.

Hyvin rakennettu verkkopalvelu onkin aina myös kilpailuetu. Kuluttaja saa vahinkoilmoitusta vastaan rahat tilille myös erilaisia kuponkeja täyttämällä, mutta nopeat ja tehokkaat automatisoidut prosessit – jotka eivät myöskään sido henkilötyötä – johtavat kustannusten alenemiseen ja parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Tietoturva kansallisen palveluarkkitehtuurin keskiössä

Sipilän hallituksen tavoitteiden mukaisesti Suomi ottaa kymmenessä vuodessa tuottavuusloikan digitalisaation avulla. Julkishallinnon palveluiden digitalisoinnin myötä kansalaisia keskitytään palvelemaan sähköisten kanavien kautta.

Palveluiden digitalisoinnin edetessä esiin nousee luonnollisesti kysymyksiä tietoturvan ja tietosuojan tasosta. Palveluarkkitehtuurin käyttöönoton myötä kansalaiselle luvataan ”palvelulupauksena” ainakin kolme asiaa:

  1. Julkisen hallinnon palveluissa sitoudutaan kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.
  2. Palveluarkkitehtuurin kautta vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä.
  3. Varmistetaan tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.

Verkkopalveluiden osalta on huomioitava myös mobiliteetin ja pilvipalveluiden vaikutus tietoturvan painopistealueisiin. Aikaisemmin, kun palvelut sijaitsivat omassa konesalissa, voitiin tietoturvaan panostaa hankkimalla riittävä määrä rautaa rajalle pitämään sivulliset poissa. Nyt käyttäjän digitaalinen identiteetti on kaiken keskiössä ja sen asianmukainen käsittely määrittelee palvelun luotettavuuden. Tällä hetkellä vahvoja tunnisteita tavallisen kansalaisen näkökulmasta ovat käytännössä vain pankkitunnisteet ja mobiilivarmenne, mutta tulevaisuudessa esimerkiksi kansallisen palveluarkkitehtuurin mukana syntyvä julkishallinnon tunnistamisen palvelu keskittyy tämän asian ratkaisemiseen.

Ja jos jotain digitalisoituvien verkkopalveluiden tietoturvasta pitää vielä erikseen alleviivata, niin esimerkiksi LähiTapiolan Bug Bounty on osoitus siitä, että alamme olla valmiit palveluiden digitaaliseen käyttöön ”ruudun molemmilla puolilla”.

Jukka LauhiaDirector Jukka Lauhia liittyi KPMG:n vahvuuteen Trusteq-yrityskaupan kautta alkuvuodesta 2015. Hän on rakentanut digitaalisen identiteetin ratkaisuja pohjoismaisille asiakkaille lähes 20 vuoden ajan. Trusteq on osa KPMG Advisory -palvelualuetta.

Liikkumattomuudella pilattu nuoriso on uhka urheilubusinekselle

Toukokuussa voimaantulevan uuden liikuntalain polttopisteeseen on nostettu liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Lain hengen takana näkyy laaja kansallinen huoli suomalaisen nuorison fyysisestä passivoitumisesta. Sääntely itsessään ei kuitenkaan lisää liikunnallisen elämäntavan kiinnostavuutta. Tarvitaan faktatietoa ja konkreettisia toimenpiteitä.

1. Seuraa aikaasi

Suomalaisten liikunnallinen passivoituminen kiihtyy digitalisaation edetessä. Viihteeseen käytetty ruutuaika ylittää reilusti suositukset, ja liikunta kilpailee ajanviettotapana sosiaalisen median ylitsevuotavan tarjonnan kanssa. Urheilun näkökulmasta on lisäksi huolestuttavaa, että nuorten viihteeseen käyttämä ruutuaika on yhä harvemmin penkkiurheilua. Kotimaiset urheilutapahtumat eivät juurikaan liikuta suuria massoja myöskään yleisölehtereille. Samalla tiedetään, että urheiluseurojen kiinnostavuus vähenee suomalaisnuorten keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden selvästi.

Urheiluko ei siis ole enää kiinnostavaa edes kotisohvalla? Kyse ei kuitenkaan voi olla siitä, että nuoriso olisi merkittävästi erilainen kuin aiemmin. Kaikki tämä on perusteltavissa yleisellä markkinataloudellisella totuudella. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vastuullisten aikuisten on uudistettava urheilu ja löydettävä tähän hetkeen sopiva vetovoima.

2. Tuotteista vastuullisesti

Samaan aikaan kun teknologian mahdollisuuksien rajoja koetellaan, uusia viihdemedian muotoja on tarjolla entistä enemmän. Samalla viihdemedian liiketoimintapotentiaali on tunnistettu ja yleisöä kiinnostava urheilutarjonta on viety maksullisiin tv-palveluihin. Liikunnallisen aktiivisuuden esimerkkien saatavuutta on siis hankaloitettu. Hyvästä tuotteesta ja palvelusta ollaan kuitenkin pääsääntöisesti valmiita maksamaan.

Jos urheilullinen menestys ei yksin riitä täyttämään katsojien tarpeita, on elämyksen kokonaisvaltaisuuteen rakennettava muitakin elementtejä. Silti tulee muistaa, että tuotetta ei yleensä osteta hyvien kylkiäisten vuoksi. Tuotteen on oltava kunnossa, mutta myönteistä asiakaskokemusta voidaan vahvistaa mukavilla lisävarusteilla.

3. Tunnista faniesi tarpeet

Informaatiotulvan kasvaessa ja nopeutuessa jalkapallo-ottelun seuraaminen puupenkeillä vaakatasossa vihmovassa räntäsateessa ei enää kelpaa diginatiiveille elämyksenä, vaikka ottelusta saisikin raflaavia kuvia Instagramiin. Tarvitaan lisää tempoa. Vaikka suuri osa yleisökiinnostuksesta tai sen puutteesta on selitettävissä urheilullisella menestyksellä, on show-elementeillä väistämättä osansa urheilutapahtuman onnistumisessa. Uskon, että spektaakkelimaisilla urheilutapahtumilla voitaisiin ylläpitää myös teini-ikäisten kiinnostusta urheiluun.

Urheiluliiketoiminta elää faneista – aktiivisista liikkujista ja intohimoisista penkkiurheilijoista. Liikkuva nuori on tunnistettava tulevaisuuden urheiluelämysten kuluttajana. Elämysten arkipäiväistyessä ja viihdemedian nopeutuessa urheilubusineksen on luotava ilmiöitä, jotka saavat ihmiset liikkeelle myös tulevaisuudessa. Liikunnallisen fanin räikkä huutaa seuraavallakin kaudella.

Jussi Nikander toimii KPMG:llä hyvinvointitoimialan sekä liikunnan ja urheilun asiantuntijana. Jussi on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hän on perehtynyt mm. nuorisotyön trendeihin ja urheiluliiketoiminnan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Vapaa-aikansa Jussi viettää kamppailu-urheilun parissa tai perheen kanssa maaseudun rauhassa.

Kuva: Sean Drellinger / Flickr (picture has been cropped)