strategy forum

Mikä ihmeen disruptio?

Sekasorto, häiriö, hajaannus ─ yleisimmät käännökset strategiatyössä jatkuvasti esillä olevalle sanalle ”disruption”. Näillä sanoilla on jokseenkin haasteellista lähteä rakentamaan positiivista viestiä organisaatiolle. Suomi on valtavan rikas ja monitahoinen kieli, mutta tämä käännöstyö jättää toivomisen varaa. Positiivisen asian ympärillä me kuitenkin ehdottomasti olemme.

Tarkastelen disruptiota omassa roolissani KPMG:n toimitusjohtajana, ja tuskin koskaan asiantuntijatalossa tilanne on ollut niin mielenkiintoinen kuin nyt. Meidän on tarkasteltava omia prosessejamme ja hyödynnettävä kaikki se muutos, mitä esimerkiksi teknologian kehittyminen tuo tullessaan. Meillä on myös mahdollisuus jatkuvasti tarkastella, mitä eri toimialoilla ja eri yrityksissä tapahtuu, ja hyödynnettävä se markkinoilla.

Disruptio on positiivinen oppimisprosessi

Konsulttitalon tärkein resurssi on sen henkilöstö, ja tärkein muuttuja tämän osalta tällä hetkellä on henkilöstön muutosvalmius. Muutos on oppimista, ja oppimisessa vaikeinta on tunnistetusti poisoppiminen. Meille se tarkoittaa totuttujen rutiinien kyseenalaistamista, mikä puolestaan vaatii päivittäistä innovointia.

Uskon, että jokaisella on muutoshalukkuutta, jos se on vahvasti viestitty osana strategiaa. Organisaatiolle hyvä asia on, että ainakin meillä se tarkoittaa myös uusien, muutoksessa mukana olevien henkilöiden rekrytoimista. En yritä keksiä uutta suomen kielen käännöstä ”disruptiolle” ja kai nykyään vahvasti vieraskielinen sana kelpaa sellaisenaan arkikieleen. Itse haluan viestiä tämän ilmiön omassa työssäni, osana strategista uudistumista, eräänlaisena positiivisena oppimisprosessina.

Onko meillä muutosvalmiutta?

KPMG julkaisi juuri ennen kesää kattavan CEO Outlook -tutkimuksen, ja mielenkiintoisena yksityiskohtana nousi esille, että erityisesti pohjoismaiset toimitusjohtajat ovat huolissaan kilpailussa mukana pysymisestä: globaaleissa tuloksissa alle puolet (45 %) esitti kilpailun tuoman paineen erityisenä huolenaiheenaan, kun taas pohjoismaisista toimitusjohtajista jopa kolme neljästä vastasi näin. Toivon, ettei tämä johdu siitä, että meillä Pohjoismaissa ei olisi muutosvalmiutta, halua oppia ja hyödyntää uutta.

Tämän vuoden tuloksissa mielenkiintoista oli myös, että edelliseen vuoteen verrattuna entistä useampi toimitusjohtaja mainitsee yrityksen maine- ja brändiriskin yhä suurempana huolenaiheena. Tämä nousi kolmanneksi tärkeimmäksi riskiksi, vaikka vuonna 2016 sitä ei nostettu kymmenen merkittävämmän riskitekijän joukkoon. Löydöstä tukee se, että tutkimuksen mukaan myös kolme neljästä toimitusjohtajasta kertoo organisaationsa panostavan aiempaa enemmän luottamukseen, arvoihin ja kulttuuriin.

Maine ja brändi rakennetaan pitkäjänteisellä työllä, mutta disruptioiden maailmassa myös valmius ja uskallus nopeisiin suunnanmuutoksiin ratkaisevat. Onko meillä muutosvalmiutta, opimmeko jatkuvasti uutta ja onko meillä sellainen organisaatiokulttuuri, jossa uskalletaan kokeilla uusia toimintatapoja? Kyse ei ole yksittäisiin disruptioihin heittäytymisestä, vaan muutoksen mahdollistavasta kulttuurista.

Disruptiot osaksi strategiaa

Häiriöiden vaikutukset liiketoimintaan ovat jatkuvasti esillä keskusteluissa ja erityisesti niiden moninaisuus lisää toki myös epävarmuutta tulevaisuudesta. Tästä puhumme huomenna tiistaina KPMG:n järjestämässä Strategy Forumissa. Tapahtumassa suomalainen yritysjohto kuulee inspiroivan kattauksen näkökulmia organisaatiokulttuurista automaatioon ja strategisiin suunnanmuutoksiin.

Osana omaa muutostamme halusimme palvella asiakkaita paremmin strategiapalveluissa ja vastata erilaisten yritysten strategisiin ja operatiivisiin haasteisiin globaalissa kilpailussa. KPMG:n Global Strategy Group toimii nyt 37 maassa 1300 henkilön voimin ja Suomessa meillä työskentelee tällä hetkellä lähes 30 asiaansa omistautunutta asiantuntijaa.

Disruption takana piileskelee aina mahdollisuus. Otetaan ne yhdessä haltuun!

Kimmo Antonen on Suomen KPMG:n toimitusjohtaja.

disruptio ja data

Poimi disruption merkit ympäristöstäsi

Viimeisin merkittävä liiketoimintamallin keskeytys Suomen talouselämässä oli Applen aiheuttama shokki, joka käänsi Nokian syöksyyn. Applen tuote ei ollut Nokialaista parempi, mutta sen ajoitus ja trendikkyys sai mielipidevaikuttajat puolelleen. Myöhemmin Applesta on kasvanut Googlen ohella maailman suurimpia softan myyjiä ilman että se itse valmistaa suurinta osaa myymästään softasta.

Uusi reitti markkinoille

Facebook on vienyt perinteiseltä medialta tilaa kasvaen maailman suurimmaksi mediayhtiöksi, ilman että se tuottaa itse juuri ollenkaan sisältöä. Yhdessä Googlen kanssa Facebook lohkaisee jo valtaosan mainoseuroista, tai ainakin -dollareista. Vastaavia esimerkkejä voi luetella lukuisia: Uber — taksifirma ilman autoja, Netflix — elokuvateatteri ilman teattereita, airbnb — vuokranantaja ilman kiinteistöjä, ja niin edelleen. Kaikkia yllä mainittuja yhdistää se, että ne ovat tulleet markkinalle ”takavasemmalta”, ohi perinteisten toimijoiden.

Myös teollisuudessa disruptiot voivat tulla alan ulkopuolelta

Edellä mainitut yritykset toimivat kaikki pääasiassa kuluttajamarkkinoilla, mutta askeleen lähemmäs valmistavaa teollisuutta päästään, kun mietitään esimerkiksi Alibabaa, joka on käytännössä vähittäiskauppias ilman omaa varastoa. Kun tähän yhdistetään GE:n uusin innovaatio, lentokoneen polttoainesuulake, joka voidaan valmistaa vain ja ainoastaan 3D-printterillä, ei olla kaukana ajatusleikistä, jossa uusi toimija alan ulkopuolelta mullistaa myös teollisten toimijoiden liiketoiminnan täysin. Euroopan perinteisillä autoteollisuusmahdeilla meni melkein liian kauan ymmärtää, että Teslan perimmäinen pyrkimys saattaa olla jotain ihan muuta kuin pelkkä kalliiden sähköautojen valmistus.

Edelläkävijöitä yhdistää datan hyödyntäminen

Edelläkävijäyrityksiä yhdistää kyky innovoida ja olla mukana uudessa heti eturintamassa. Ne kaikki pyrkivät hahmottamaan maailmaa parhaan mahdollisen tiedon valossa, mahdollisimman reaaliaikaisesti — parhaat jopa tulevaisuutta oikeasti ennustaen. Ne ovat valjastaneet oman liiketoimintansa käyttöön kaiken sisäisen ja osin myös ulkoisen tiedon, joka vain suinkin on saatettavissa käsiteltävään muotoon.
Tiedosta ja sen analysoinnista on monelle yritykselle tullut jo tärkein yksittäinen liiketoiminnan tukitoiminto; tukitoiminto, joka kykenee myös oman toimintansa kehittämisen lisäksi luomaan myös uutta liiketoimintaa.

Havaitsetko merkit ajoissa?

Tiedätkö mikä sinun alallasi voi olla keskeyttävä tekijä, joka mullistaa esimerkiksi kaukolämmön, laivanvarustuksen tai vaikka lakipalvelut? Tai nouseeko jostain teollisuuden suunnittelualusta, joka vie markkinat perinteisiltä toimijoilta ennen kuin nykyiset toimijat sitä edes huomaavat?

Harva tietää, ja onpa disruptio joskus määritelty myös niin, ettei sitä pystykään ennustamaan. Tilanteeseen voi kuitenkin varautua olemalla valmiina nopeaan muutokseen, kun oma alasi tulee murroksen silmään. Nopeassa muutoksessa auttaa huomattavasti se, että pystyy analysoimaan kaiken reaaliaikaisesti tai jopa hiljaisia signaaleja ennakoivasti seuraten, on tieto sitten haudattu yhtiön järjestelmiin, kentällä asiakkaan käytössä oleviin laitteisiin tai vaikka sosiaaliseen mediaan.

Antti Lojamo on KPMG:n Advisory Partner. Antti tekee töitä yritysjärjestelyiden, saneerausten ja liiketoiminnan tehostamisen ja analytiikan parissa. Vapaa-ajalla Antti kerää tietoa analysoitavaksi mm. GPS:n, kiihtyvyysanturin, kadenssi- ja wattimittarin sekä sykevyön avulla.