Mitä verotuksessa tapahtuu seuraavaksi?

Vuoden vaihtuessa on tapana ennustaa tulevaisuutta. Yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta tämä on tärkeää esimerkiksi tulevaisuuden investointeja ja hankintoja suunniteltaessa. Tinojen sijasta voimme ennustaa Suomen verotuksessa tapahtuvista taloustilanteesta johtuvista lähivuosien muutoksista sekä vaalien lähestyessä ilmaistuista suurimpien puolueiden kannanotoista.

YLE julkaisi 5.1. neljän suurimman puolueen puoluesihteereiden haastatteluun perustuvan uutisen, joka oli paljon puhuvasti otsikoitu ”Suuret puolueet sormi suussa kun verotuotot hyytyvät”. Uutisen mukaan vuonna 2014 verokertymä on kasvanut hitaasti, ja valtiontalouden kannalta merkittävän arvonlisäveron tuotto on hyytynyt.

Olematon talouskasvu ei kasvata verokertymää

Nykyinen olematon talouskasvu ei tule kasvattamaan verokertymää. Suurin osa puoluesihteereistä kuitenkin torjuu mahdollisuuden, että pienemmän verokertymän kanssa voitaisiin elää. Menoleikkaukset maistuvat karvailta, joten puoluesihteereiden ensimmäinen lääke on parantaa taloudellista kehitystä ja lisätä työpaikkoja. Koska maailman talouskehitys ei kuitenkaan näytä antavan lähivuosina vetoapua eikä uusia työpaikkoja luovia innovaatioita ole näköpiirissä, tämä voitaneen kuitata toiveajatteluksi. Jos talouskehitystä olisi mahdollista parantaa poliittisilla päätöksillä, tätä keinoa olisi luultavasti jo käytetty.

Nostaakko vai alentaakko verotusta?

Useimmat puoluesihteerit torjuvat tuloverotuksen alentamisen, mutta nostamistakaan ei esitetä. Arvonlisäveroa ei haluta nostaa, mutta alentaminenkaan ei ole realistista. Yritysveroa ei haluta muuttaa suuntaan taikka toiseen, ei myöskään perintöveroa, jonka tuotto on pudonnut neljänneksen. Kevennyksiä ehdottavat lähinnä perussuomalaiset energia- ja polttoaineveroihin. Kokoomuksen puoluesihteeri ehdottaa taas verotuksen kiristämistä kiinteistöveroon. Keskustan puoluesihteeri näkee mahdollisuuksia puuttua yritysten kansainväliseen verosuunnitteluun ja verovähennyksiin.

Valistunut veikkaus siitä, mitä tuleman pitää

Näiden näkemysten perusteella onkin mahdollista laatia valistunut arvaus tulevan hallituksen verolinjauksista. Ensinnäkään henkilöiden tuloverotukseen tuskin on odotettavissa kevennyksiä, pienituloisille mahdollisesti suunnattuja matalapalkkaisen työn vastaanottamiseen kannustavia huojennuksia lukuun ottamatta. Kulutusverojen osalta arvonlisäveroa ei välttämättä koroteta, mutta olisi kummallista jos öljyn hinnanlaskua seurannut polttoaineiden hintojen lasku ei jo tällä hetkellä houkuttaisi valtiovarainministeriötä ehdottamaan polttoaineverojen kiristämistä seuraavalle hallitukselle. Kiinteistöveron korotus auttaa kattamaan kuntien vajeita, mutta sitä tuskin ulotetaan pelto- ja metsämaahan, mikäli keskustapuolueesta tulee johtava hallituspuolue. Kansainvälisesti toimivien yritysten väitetty verokikkailu siirtohinnoilla on poliittisesti sopiva kohde. Valtiovarainministeriö onkin jo laatimassa hallituksen esitystä, joka antaa verohallinnolle oikeuden luonnehtia yritysten liiketapahtumat uudelleen siten kuin verohallinto sopivaksi katsoo.

Verotuksen alalla ei siis ole näköpiirissä merkittäviä innovaatioita tai aloitteita, jotka innostaisivat yrittäjyyteen tai investointeihin. Parhaassa tapauksessa tuleva hallitus löytää työttömyyden lievittämiseksi muiden keinojen ohella veroporkkanoita, jotka kannustavat vastaanottamaan lyhytaikaisia tai osa-aikaisiakin töitä. Pahimmassa tapauksessa mitään kannustavaa ei keksitä, veronkorotuksilla alennetaan ostovoimaa entisestään, ja verottajan mielivallan mahdollistavilla siirtohinnoittelusäännöksillä heikennetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

Tulevina viikkoina politiikalla on merkitystä, ja voimme kaikki kansalaisina ainakin yrittää vaatia ehdokkailtamme selkokielisiä aloitteita veropolitiikasta.

eric_sandelin_100x100Partner Eric Sandelinilla on 15 vuoden kokemus KPMG:llä yritysten siirtohinnoittelusta ja kansainvälisestä verotuksesta.

Ericin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi opiskelevaa lasta. Harrastuksinaan hän kuntoilee ja havainnoi maailman tapahtumia ja ilmiöitä.

Kuva: Eric Schepers / Flickr (Picture has been cropped.)

Ilmastonmuutos on mildardibisnes

Ilmastonmuutos on miljardibisnes

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yritysvastuun kuumimpia teemoja. Julkista keskustelua ovat hallinneet ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuneet riskit. Ilmastonmuutoksen tuomat mittavat bisnesmahdollisuudet ovat sen sijaan jääneet keskusteluissa taka-alalle.

Kööpenhaminassa järjestetyissä YK:n johtamissa ilmastoneuvotteluissa vuonna 2009, maailman hallitukset sopivat, että kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä pitää hillitä kahteen Celcius-asteeseen. Suunta johon olemme menossa on valitettavasti kuitenkin toinen. Päästämme ilmaan kasvihuonekaasuja sellaisia määriä, jotka uhkaavat johtaa 3-4 Celsius-asteen lämpenemiseen, jäätiköiden häviämiseen, pohjavesien alueelliseen saastumiseen, juomaveden niukkuuteen, pienempiin satoihin ja tuhoisiin lämpöaaltoihin sekä tulviin ja myrskyihin.

Tämä ei ole hyvä kehitystrendi ja sopeutuminen muutokseen on kallista. Vedenpinnan nousu on suuri haaste Kaakkois-Aasiassa kuten Bangladeshissa ja Vietnamissa sekä Karibian saarilla. Sama ongelma tulee tätä menoa eteen myös veden äärellä sijaitsevissa metropoleissa kuten Tokiossa, New Yorkissa, Lontoossa ja Shanghaissa.

Sopeutuminen muutoksiin edellyttää valtavia investointeja

Ilmastomuutoksen riskit tekevät sekä päästövähennys- että sopeutumisinvestoinnit aiheellisiksi. Eikä tässä puhuta pikkusummista. Esimerkiksi International Energy Agency, IEA on arvioinut, että kahden asteen ilmaston lämpenemisen tavoitteessa pysyminen edellyttää 36 000 miljardin dollarin edestä puhtaaseen energiaan kohdistuvia investointeja vuoteen 2050 mennessä.

Tämä tarkoittaa 1 000 miljardin dollarin lisäinvestointeja vuodessa verrattuna nykyiseen, seuraavan 36 vuoden ajan!

Vertailun vuoksi, Bloomberg New Energy Finance arvioi maailmanlaajuiset investoinnit puhtaaseen energiaan olleen 281 miljardia vuonna 2012. Tämä on siis runsas neljännes siitä, mitä niiden pitäisi IEA:n mukaan olla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuotantomenestysten arvioidaan olevan noin 1 % vuodessa jos ryhdytään voimallisiin ja aikaisiin toimiin ja peräti 5 % vuodessa, jos päästöjen hallinnasta ei päästä sopuun. Siinä on kannustinta joulukuussa 2015 Pariisissa järjestettäville kansainvälisille ilmastoneuvotteluille, joissa pyritään sopimaan sitovista päästövähennystavoitteista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

Yrityksiin vaikuttavat paitsi ilmaston muuttumisen haasteet myös ilmastopolitiikka, jota toteutetaan muun muassa päästökauppajärjestelminä, verotuksena ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteinä.

Liiketoimintamahdollisuuksia monilla toimialoilla

Ilmastonmuutokseen liittyy myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksillä ja sijoittajilla on yhteinen intressi, sillä ilmastonmuutos ja toimet sen hillitsemiseksi vaikuttavat yrityksen tulokseen ja kilpailukykyyn, ja siten myös sijoitustuottoihin.

Esimerkkejä tuotteista ja niihin liittyvistä palveluista, joille on helppo povata kasvua ilmastonmuutoksen edetessä ovat:

  1. Uusiutuvan energian tuotantoteknologia
  2. Energiatehokkuutta parantava elektroniikka ja automaatio
  3. Aineettomaksi muuttamisen ratkaisut esimerkiksi mobiili- ja internet-sovellusten avulla
  4. Uusiutuvat raaka-aineet kuluttajatuotteissa
  5. Tehokkaat logistiikkaratkaisut.

Ilmastonmuutoksessa on kyse valtavasta määrästä rahaa; merkittävistä riskeistä yhteiskunnalle ja liiketoiminnalle, suurista liiketoimintamahdollisuuksista ratkaisujen tarjoajille sekä mittavasta investointi- ja rahoitustarpeesta. Miten sinun organisaatiosi on varautunut ilmastonmuutokseen käytännössä?

Käy lukemassa myös edelliset blogini ”Viisas johto tuottaa lisäarvoa myös raportointivaiheessa” ja ”Älä tärvele tuottoja sijoittamalla vastuuttomasti”.

tomas-otterstrom-100x100Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen

Näpertelystä kannattavaan vastuullisuuteen

Paljon työtä – vähän tulosta. Liian suuri osa yritysvastuutyöstä kohdistuu tuloksenteon ja kilpailukyvyn kannalta vähämerkityksellisiin asioihin. Moni johtaja pähkäilee, miten hän saisi yritysvastuupanostukset näkymään viivan alla.

Yritysvastuun pitäisi auttaa hyödyntämään uusia rahoitusratkaisuja, hallitsemaan riskejä, tukemaan tuotekehitystä sekä ennen kaikkea lisäämään myyntiä. Myös investointeja pitäisi pystyä kohdentamaan tehokkaammin, yritysjärjestelyissä tulisi arvioida ympäristövastuita, uusia markkinoita pitäisi avata sekä brändiä olisi vahvistettava. Onko tämä liian iso pala purtavaksi?

Ei, kunhan integroit yritysvastuustrategian paremmin liiketoimintastrategiaan.

Miten siirryt näpertelystä tositoimiin

1. Tiedä, mitä haluat

Sisällytä vastuullisuusnäkökohdat systemaattisesti liiketoimintastrategiaan. Määrittele, mitä haluat saavuttaa, milloin, ja miten aiot mitata etenemistä kohti tavoitetta. Haluatko, että vastuullisuus näkyy uutena liiketoimintana, myyntivolyymissä, kustannusten säästöinä, markkinaosuudessa, yrityskuvan vahvistumisena vai parempina sidosryhmäsuhteina?

2. Ota riskit haltuun

Yritysvastuukupru saattaa tuhota vuosien työn ja nakertaa yrityksen uskottavuutta. Jos yksi elintarvike sisältää muuta, kuin mitä paketissa lukee, mitä löytyykään toimittajan muista tuotteista? Tunnista riskit, arvioi niiden hinta ja todennäköisyys, sekä toteuta tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet.

3. Hae uutta potkua vastuullisuudesta

Vastuullisuuden megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestökasvuun, liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tuhannen taalan paikka on niillä, jotka pystyvät tarjoamaan toimivia ratkaisuja näihin haasteisiin. Tämä edellyttää näiden megatrendien ymmärtämistä, uskoa ja määrätietoista panostamista.

Menestyjän ja häviäjän ero on kyvyssä ennakoida ajoissa vastuullisuuden ilmiöt ja niihin liittyvä potentiaali ja riski – sekä reagoida niihin.

4. Sijoita kannattavasti

Yli viidennes maailman sijoitusvarallisuudesta investoidaan vastuullisesti. Sijoitus vastuullisuusvertailussa parhaiten pärjänneisiin yrityksiin yksinkertaisesti tuottaa paremmin, kuin sijoitus vertailussa heikosti pärjänneisiin yrityksiin. Yrityksen osakkeen kysyntä vahvistuu, kun osakkeet ja lainat täyttävät vastuullisen sijoittajan kriteerit ja varainhoitajat kelpuuttavat ne sijoitusinstrumentteihinsa.

5. Kerro rohkeasti tekemästäsi vastuullisuustyöstä

Liian usein kohtaan yrityksiä, jotka ovat tehneet paljon vastuullisuuteen perustuvan kilpailukykynsä eteen, mutta pitävät sitä hyvin varjeltuna liikesalaisuutena. Sitä ei käytetä myynnissä hyödyksi eikä sijoittajille tai rahoittajille kerrota kilpailukykyyn liittyvistä mahdollisuuksista. Kerro siis rohkeasti tekemästäsi vastullisuustyöstä. Rimaa ei tarvitse asettaa raportointikilpailujen palkintokorokkeen tasolle, mutta hiljaakaan ei kannata olla. Puutteetkin kannattaa tuoda esille. Näin mahdollinen kritiikki muuttuu hampaattomaksi verrattuna siihen, että joku muu tuo ongelmat päivänvaloon.

Onneksi moni yritys on herännyt ruususen unestaan ja integroi vastuullisuuskysymykset yhä saumattomammin liiketoimintaansa. Syytä onkin.

Tulevaisuuden voittajia ovat nimittäin ne yritykset, jotka panostavat vastuullisuuteen liiketoiminnassaan ja tekevät sitä kannattavasti.

tomas-otterstrom-100x100

Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.

 

Pankkien sääntelyvyöry - Asiakas, kaiva kuvetta!

Pankkien sääntelyvyöry – Asiakas, kaiva kuvetta!

Vuonna 2011 Euroopassa julkistettiin yli 14 000 muutosta finanssitoimialan lainsäädäntöön. Sama meno jatkuu edelleen. Sääntelyvyöry lisää rahoituksen kustannuksia ja rajoittaa rahoituksen saatavuutta. Tämä vaikeuttaa myös yritysten kasvumahdollisuuksia. 

Pankeilta vaaditaan lisää pääomaa, parempaa likviditeettiä, pidempää ottolainausta, uusia veroja ja enemmän pääomapuskureita. Tämä heikentää pankkien kannattavuutta. Samalla kun tuotot pienenevät annetulla riskitasolla, rahoituksen kustannus ja verotus kasvavat. Elämme matalien korkojen aikoja, jotka nekin riuduttavat kannattavuutta anto- ja ottolainauksen välillä kutistuneen marginaalin takia.

Sääntelyn aiheuttamat tehostamistoimet näkyvät jo

Keskeisimmän sääntelyuudistuksen, Basel III:n, tiukennukset pankkien vakavaraisuuteen astuvat voimaan asteittain tulevien vuosien aikana. Basel III:n lisäksi myös pankki- ja transaktiovero sekä täyden valtakirjan varainhoidon arvonlisävero vaikuttavat suoraan kannattavuuteen.

Pankit ovat jo nyt alkaneet valmistautua tiukennuksiin.  Tämä näkyy muun muassa ikävinä irtisanomisina ja asiakaspinnan ehtojen muuttumisena.

Lainahanoja on kiristetty

Lisääntynyt sääntely ja verotus näkyvät asiakkaan lainoista maksamissa hinnoissa ja marginaaleissa alalla kuin alalla. Lainojen hinta nousee, asiakkaita valitaan tarkemmin, ja jotkut jäävät kokonaan ilman lainarahaa. Uusien asuntolainojen hinta Suomessa on jo nyt noussut merkittävästi. Pankkien marginaalit uusille lainoille ovat helposti prosentin tuolla puolen, kun vielä ennen finanssikriisiä oli poikkeuksellista maksaa asuntolainasta puoltakaan prosenttia. Pienemmät yritykset maksavat lainoistaan marginaalia useita prosenttiyksiköitä tai eivät saa lainaa ollenkaan.

Uudet rahoitusmuodot valtaavat alaa

Tulevaisuudessa pankkien kautta saatavan rahoituksen merkitys pienenee suhteessa muihin rahoitusmuotoihin. Jo nyt monet suuremmat yritykset ovat laskeneet liikkeelle omia velkakirjalainojaan. Odotettavissa on, että myös pienemmille yrityksille aukeaa uusia tapoja hakea rahaa rahoitusmarkkinoilta.

Koska kukkaron nyörit ovat tällä hetkellä tiukassa, investointeja jätetään tekemättä, ja yritykset ovat varovaisempia tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Tämä osaltaan vaikuttaa yritysten kasvuhaluihin ja muuhun päätöksentekoon.

Näin minimoit rahoitusongelmat ja hintalapun yrityksellesi

  • Selvitä ajoissa yrityksesi rahoitusmahdollisuudet sekä eri pankkien tarjoaman rahoituksen hinta
  • Tutustu potentiaalisiin vaihtoehtoisiin pankkien ulkopuolisiin rahoituslähteisiin
  • Ennakoi investointisi tavalla, joka ei kohtuuttomasti nosta pääoman kustannuksi
  • Tee investointilaskelmasi huomioiden tarpeeksi korkea pääoman hinta

Alun perin sääntelyn tarkoitus on ollut varmistaa pankkijärjestelmän vakaus.  Toivottavasti sääntely tuo vakautta ainakin maihin ja pankkeihin, joissa toiminta on ollut holtittomampaa. Sääntelyvyöryn kylkiäisenä saamme valitettavasti myös esteen taantumasta nousulle.

Varmaa on se, että asiakkaana pääset maksumieheksi. Ennakoimalla muutosvaikutukset voit kuitenkin minimoida sääntelyn tuoman hintalapun kontollesi.

Christian LiljeströmPartner Christian Liljeström vastaa KPMG:n Neuvontapalveluista Suomessa. Hän on toiminut liikkeenjohdon konsulttina yli 20 vuotta. Uransa aikana hän on nähnyt niin loputonta korkeasuhdannetta kuin yllättäviä taantumiakin sekä kuplan puhkeamisia. Maailma muuttuu ja yritykset sen mukana (tai edellä).